Finanssikriisien huippuasiantuntija, entinen rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri (kuvassa) katuu raskaasti aiemmin eduskunnalle antamaansa suositusta pelastaa Kreikka euromaiden luotoilla.
Jännäri esitti katumuksensa eduskunnan talousvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle näiden käsitellessä euron väliaikaisen rahoitusvakautusvälineen ERVV:n toimivaltuuksia muuttavaa lakia.
Aiemman lausunnon korjaaminen on hyvin harvinaista. Jännärin osalta asian tekee merkittäväksi hänen kiistaton osaamisensa.
Jännäri koki Suomen laman läheltä, hänellä on pitkä ja hieno virkamiesura ja lisäksi hän on toiminut Islannin neuvonantajana maan pyristellessä eroon pankkikriisistään.
Jännäri kertoi nyt valiokunnille olleensa ”liian sinisilmäinen” Kreikan ensimmäisestä tukipaketista viime vuonna. Hän oli kuultavana talousvaliokunnassa.
Jännäri sanoi tuolloin uskoneensa, että lainaohjelma korjaa virheet. Näin ei käynyt. Kreikka ei ole pystynyt toteuttamaan tai halunnut toteuttaa sovittua talouden matokuuria.
Virkamies myöntää virheensä
Jännärin lausunto siinäkin mielessä merkittävä, että hän tunnustaa oman virheensä. Tätä ei entinenkään virkamies hevin tee. Esimerkiksi valtiosihteeri Raimo Sailas syyllistää pelkästään poliitikot virheistä.
Sailas kirjoittaa perjantaina Kanava-lehdessä, että Kreikka olisi pitänyt panna velkasaneeraukseen ja että markkinavoimat ovat vieneet poliitikkoja kuin pässiä narussa. Virkamiesten vastuusta Sailas vaikenee kuin valmistautuessaan virheistä syyllisten jahtiin, joka väistämättä alkaa muutaman kuukauden sisällä.
Jännäri kertoi nyt valiokunnille myös keskuspankkien rahkeiden olevan lopussa ja EKP:n uskottavuuden ja taseen hupenevan ”huolestuttavalla tavalla”. EKP:ssä on vakavia sisäisiä erimielisyyksiä valitusta linjasta
Jännäri oli nykyisestä katastrofikierteestä äärettömän turhautunut, sillä entisiä virheitä ei saa enää tekemättömäksi. ERVV:n uudet valtuudet on hänenkin mielestään pakko niellä ”sellaisenaan”. Hylkäämisen hinta olisi mahdollisesti erittäin suuri ja lisäisi merkittävästi vaaraa euroalueen hajoamisesta, Jännäri oli todennut.
Kolme kuukautta pakkotyötä
Hintalappu sotkulle voi Jännärin mukaan olla suunnattoman suuri. Hän oli referoinut sveitsiläisen UBS-pankin analyysiä, jonka mukaan euron hajoaminen aiheuttaisi vahvoissa euromaissa, joihin Suomikin kuuluu, 20-25 prosentin bruttokansantuotteen laskun ensimmäisenä vuonna.
Se merkitsisi käytännössä sitä, että jokainen suomalainen tekisi palkatonta pakkotyötä jopa kolme kuukautta. Velkamaissa pakkotyön osuus olisi jopa kaksi kertaa pidempi.
Tilanne on Jännärin mielestä niin vakava, että sitä taustaa vasten Suomen vakuusvaatimukset vaikuttavat ”vaarallisilta ja maamme edun vastaisilta, jos niillä vaarannetaan syvän laman torjunta”.
Kreikka saanee uuden velkahelpotuksen
Myös Jännäri arvelee, että Kreikka ajautunee velkasaneeraukseen ja jonkinlainen akordi tai velkahelpotus on edessä. Jos Kreikka kaiken kukkuraksi eroaisi eurosta, se aiheuttaisi pelkoa koko eurojärjestelmän vähittäisestä rapautumisesta.
Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyistä saattaa aiheutua suomalaisillekin veronmaksajille tappioita, mutta ne ovat entisen rahoitustarkastuksen johtajan mukaan mitättömiä verrattuna mahdollisen syvän laman aiheuttamiin menetyksiin.
Ruotsalaiset lusmuilevat?
Kriisiin on ajauduttu, koska sovituista pelisäännöistä ei pidetty kiinni ja koko järjestelmässä jo alunperin on ollut ”valuvika”, Jännäri oli todennut tylysti. Teksti oli kuin Timo Soinin (ps) tai Sauli Niinistön (kok) puheista.
Aiheesta aiemmin
Kansanedustajat saivat kuulla olevansa kumileimasimia euron kriisissä
23.9.2011 22.47
Joko alkaa Euroopan "Lehman-viikonloppu"?
23.9.2011 20.53
Jännäri oli varoittanut myös Nordeasta. Hän ei ollut varma, vastaavatko ruotsalaiset pankistaan todella, vai revitäänkö Nordeankin mahdollinen lisäpääomittaminen suomalaisten selkänahasta.
Sijoittajavastuu on hänen mielestään toteutettava antamalla asiansa huonosti hoitaneiden pankkien kaatua. Jos ovat ”systeemisesti merkittäviä” – eli liian isoja kaatumaan - ne on otettava valtion haltuun ja saneerattava, pilkottava tai ajettava järjestäytyneesti alas.
Jännäri esitti katumuksensa eduskunnan talousvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle näiden käsitellessä euron väliaikaisen rahoitusvakautusvälineen ERVV:n toimivaltuuksia muuttavaa lakia.
Aiemman lausunnon korjaaminen on hyvin harvinaista. Jännärin osalta asian tekee merkittäväksi hänen kiistaton osaamisensa.
Jännäri koki Suomen laman läheltä, hänellä on pitkä ja hieno virkamiesura ja lisäksi hän on toiminut Islannin neuvonantajana maan pyristellessä eroon pankkikriisistään.
Jännäri kertoi nyt valiokunnille olleensa ”liian sinisilmäinen” Kreikan ensimmäisestä tukipaketista viime vuonna. Hän oli kuultavana talousvaliokunnassa.
Jännäri sanoi tuolloin uskoneensa, että lainaohjelma korjaa virheet. Näin ei käynyt. Kreikka ei ole pystynyt toteuttamaan tai halunnut toteuttaa sovittua talouden matokuuria.
Virkamies myöntää virheensä
Jännärin lausunto siinäkin mielessä merkittävä, että hän tunnustaa oman virheensä. Tätä ei entinenkään virkamies hevin tee. Esimerkiksi valtiosihteeri Raimo Sailas syyllistää pelkästään poliitikot virheistä.
Sailas kirjoittaa perjantaina Kanava-lehdessä, että Kreikka olisi pitänyt panna velkasaneeraukseen ja että markkinavoimat ovat vieneet poliitikkoja kuin pässiä narussa. Virkamiesten vastuusta Sailas vaikenee kuin valmistautuessaan virheistä syyllisten jahtiin, joka väistämättä alkaa muutaman kuukauden sisällä.
Jännäri kertoi nyt valiokunnille myös keskuspankkien rahkeiden olevan lopussa ja EKP:n uskottavuuden ja taseen hupenevan ”huolestuttavalla tavalla”. EKP:ssä on vakavia sisäisiä erimielisyyksiä valitusta linjasta
Jännäri oli nykyisestä katastrofikierteestä äärettömän turhautunut, sillä entisiä virheitä ei saa enää tekemättömäksi. ERVV:n uudet valtuudet on hänenkin mielestään pakko niellä ”sellaisenaan”. Hylkäämisen hinta olisi mahdollisesti erittäin suuri ja lisäisi merkittävästi vaaraa euroalueen hajoamisesta, Jännäri oli todennut.
Kolme kuukautta pakkotyötä
Hintalappu sotkulle voi Jännärin mukaan olla suunnattoman suuri. Hän oli referoinut sveitsiläisen UBS-pankin analyysiä, jonka mukaan euron hajoaminen aiheuttaisi vahvoissa euromaissa, joihin Suomikin kuuluu, 20-25 prosentin bruttokansantuotteen laskun ensimmäisenä vuonna.
Se merkitsisi käytännössä sitä, että jokainen suomalainen tekisi palkatonta pakkotyötä jopa kolme kuukautta. Velkamaissa pakkotyön osuus olisi jopa kaksi kertaa pidempi.
Tilanne on Jännärin mielestä niin vakava, että sitä taustaa vasten Suomen vakuusvaatimukset vaikuttavat ”vaarallisilta ja maamme edun vastaisilta, jos niillä vaarannetaan syvän laman torjunta”.
Kreikka saanee uuden velkahelpotuksen
Myös Jännäri arvelee, että Kreikka ajautunee velkasaneeraukseen ja jonkinlainen akordi tai velkahelpotus on edessä. Jos Kreikka kaiken kukkuraksi eroaisi eurosta, se aiheuttaisi pelkoa koko eurojärjestelmän vähittäisestä rapautumisesta.
Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyistä saattaa aiheutua suomalaisillekin veronmaksajille tappioita, mutta ne ovat entisen rahoitustarkastuksen johtajan mukaan mitättömiä verrattuna mahdollisen syvän laman aiheuttamiin menetyksiin.
Ruotsalaiset lusmuilevat?
Kriisiin on ajauduttu, koska sovituista pelisäännöistä ei pidetty kiinni ja koko järjestelmässä jo alunperin on ollut ”valuvika”, Jännäri oli todennut tylysti. Teksti oli kuin Timo Soinin (ps) tai Sauli Niinistön (kok) puheista.
Aiheesta aiemmin
Kansanedustajat saivat kuulla olevansa kumileimasimia euron kriisissä
23.9.2011 22.47
Joko alkaa Euroopan "Lehman-viikonloppu"?
23.9.2011 20.53
Jännäri oli varoittanut myös Nordeasta. Hän ei ollut varma, vastaavatko ruotsalaiset pankistaan todella, vai revitäänkö Nordeankin mahdollinen lisäpääomittaminen suomalaisten selkänahasta.
Sijoittajavastuu on hänen mielestään toteutettava antamalla asiansa huonosti hoitaneiden pankkien kaatua. Jos ovat ”systeemisesti merkittäviä” – eli liian isoja kaatumaan - ne on otettava valtion haltuun ja saneerattava, pilkottava tai ajettava järjestäytyneesti alas.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.