Oi, onnelinen aika jokaiselle:
minulle aika hurmion!
huveja metsän leikein jäljitellen,
pakoa jäniksen ja haukan ääntä.
***
Nyt ihmettelen mitä oikein teimme
kun emme rakastaneet.
joka tekee sydämemme liian suureksi rintaamme
uinuimme kuin unikeot luolassa.. Uinumista lämpösen peiton alla. Yötä rakastaa...
***
Rakkaalle..
minulle aika hurmion!
huveja metsän leikein jäljitellen,
pakoa jäniksen ja haukan ääntä.
***
Nyt ihmettelen mitä oikein teimme
kun emme rakastaneet.
joka tekee sydämemme liian suureksi rintaamme
uinuimme kuin unikeot luolassa.. Uinumista lämpösen peiton alla. Yötä rakastaa...
***
Rakkaalle..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hieno runo ja herättää mielikuvia.
Unikeko heräsi just luolastaan ja luki tämän :)
Sydämenlaajentumako...Aikaisinpa heräsitkin valvomaan. Eihän silloin ole vielä luonnovaloakaan. Miten ajatus ajatuksesta voi noin laajentaakaan ja saa vain lisää haluamaan..leijumista riamahduksessa..
***
Vielä ne virkkaavat pienet linnut:
rakkaalle laulu on lahja kallis
kuin joka onnen muru...
***
Rakkauden haave..
tuska joka polttaa rinnassa..
tuska toteuttamattomasta rakkaudesta.
Lauluni on kaihoinen,
haavekuva joka säveliksi nousee..
haave jota toivoo toteutuvaksi.
Luonto tunnistaa tuskani..
syksy tietää mitä on kuolla ja menettää..
kevät taasen tuo sen uudelleen kasvuun,
samasta juuresta..
Rakkaudesta!
Silti minä rakastan syksyä..
muuttolintujen huutoja..
ne tietävät - toivovat palaavansa,
mutta kaihoiten ne kertovat:
joudumme eroamaan,
mutta tulemme taasen.
Rakkauden laulu on kaihoisa,
mutta täydellinen.
Syvät tunteet..
antavat enemmän.
Ihanasti kirjoitit... sydämeni valloitit..
Tuohon on elämän ja rakkauden syvintä kantavaa voimaa..
***
Minusta tuntuu, että maailma loistaa,
ja tuntuu siltä, että kukkaset hymyilevät.
Minusta kaikki muuttuu kultaiseksi..
***
Mitä ne miettivät pienet linnut
metsässä syksyisessä,
kun pilvet riippuu ja mätäs on märkä
ja kuuset on kyynelessä?
Mitä ne laulavat pienet linnut
vaieten vaiston ja vietin?
***