Sattui kohdalle vene, jossa toisessa kyljessä on puolen veneen pituudelta hiusmurtumia partaassa, heti alumiinisen varvaslistan alla n. 20-30cm leveällä alueella, pääasiassa pitkittäisuuntaisia.
En keksi muuta kuin, että vene on ilman fendareita puristunut laiturin kylkeen. Naarmuja kyljessä ei ole, sisäpuolellla ei näy vaurioita, kaidetolpat on tukevasti kiinni eivätkä ole vääntyneet.
Kannella ei ole vastaavia hiusmurtumia, rustien kohdat on ehjät.
Onko ehdotuksia, mikä tuollaisen on voinut aiheuttaa ja miten vakavasta vauriosta voisi olla kyse, uskaltaisko tehdä tarjouksen veneestä?
Millähän tuollaista korjaisi, ettei kapillaari-ilmiö vie vettä rakenteisiin.
En keksi muuta kuin, että vene on ilman fendareita puristunut laiturin kylkeen. Naarmuja kyljessä ei ole, sisäpuolellla ei näy vaurioita, kaidetolpat on tukevasti kiinni eivätkä ole vääntyneet.
Kannella ei ole vastaavia hiusmurtumia, rustien kohdat on ehjät.
Onko ehdotuksia, mikä tuollaisen on voinut aiheuttaa ja miten vakavasta vauriosta voisi olla kyse, uskaltaisko tehdä tarjouksen veneestä?
Millähän tuollaista korjaisi, ettei kapillaari-ilmiö vie vettä rakenteisiin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Millainen on rungon rakenne, onko umpilaminaatti vai sandwich?
Kerrosrakenteisessa voisi olla kyseessä varvaslistan kiinnitysruuveista väliaineeseen päässyt vesi, joka jäätyessään talvella on nakertanut runkoa. Vai voiko sittenkään... Erikoinen tapaus yhtä kaikki. Rutistumisvauriokin kuulostaa aika erikoiselta, silloinhan kannen olisi pitänyt myös kuprahtaa.
Rakenne on umpilaminaattia ja jäljet on vain toisessa kyljessä. Omistaja ei tiedä, mistä jäljet olisivat voineet tulla. Rakenne on sen verran tukeva, että veneen väärin nostaminen liinoilla ilman kehikkoakaan ei oikein tunnu todennäköiseltä syyltä...
Yksi mahdollisuus on, että Gelgoat-kerroksesta on tullut liian paksu veneen tekovaiheessa, jolloin siihen tulee helposti hiusmurtumia. Tällöin hiusmurtumia voisi tulla ihan purjehduksen rasituksista. Ainahan rakenteet hiukan kuitenkin elävät merenkäynnissä.
Onko kysessä uusi vai vanha vene?
Yhdessä uudehkossa moottoriveneessäni oli hiushalkeamia yhden kaapin pohjalla, ja sitä veistämö selitti liian paksulla topcoat-kerroksella.
Oli samanlaisia gelcoatin -murtumia vanhan umpilaminaattiveneen kyljissä. Ne oli helppo korjata gelcoatilla (eivätkä uusiutuneet, oltu kovissakin keleissä).
Kyseessä on n.20v vanha vene. Syyt pitkittäisiin hiushalkeamiiin taitaa jäädä arvoitukseksi, mutta niitähän elämä on täynnä muutenkin ;-)
Yleensä hiusmurtumat tulevat elämisestä, usein toistuvasta liikkeestä.
Kaksi arvausta: 1) Vene ollut kylki kiinni sellaisessa laiturissa, jossa on ne pitkittäiset pehmusteet. 2) Vene ollut kylkikiinnityksessä niin, että samalta puolelta aina kuljettu kannelle.
Olin kerran katsomass yhtä Beneä joss vastaavia halkeamia oli istuinkaukalon reunan ulkolaidalla, juuri siinä kohtaa, josta aina oli kuljettu veneeseen.
Kyllä purjehduksen rasitukset kylkiin on huomattavasti suuremmat kuin jonkun kylkikiinnityksen.Parin tonnin köli kun rytkyy allokossa, niin siitä tulee melkoinen pysty-/ja sivusuuntainen voima veneen kylkiin. Ei monienkaan veneiden runko niin vahvasti tehty ole, etteikö se tuossa vähän periksi antaisi. Tämän havaitsee itsekin kun menee veneen sisälle kuuntelemaan millainen natina siellä on.
Tuommoiset hiusmurtumat ovat voneet hyvinkin syntyä jo siinä vaiheessa kun runkoa on irroitettu (kiilattu) muotista. Rakeenteelliseen lujuuteen tuskin vaikuttavat ja kun ovat noin korkealla vesilinjasta niin haitta on lähinnä kosmeettinen.
"Sattui kohdalle vene, jossa toisessa kyljessä on puolen veneen pituudelta hiusmurtumia partaassa, heti alumiinisen varvaslistan alla n. 20-30cm leveällä alueella, pääasiassa pitkittäisuuntaisia."
Asiahan on jo sijainnin perusteella täysin selvä jokaiselle, joka ymmärtää lujuusoppia.
Umpilaminaatti on riittävän lujuisena vielä hyvin joustava rakenne, ja varvaslista aiheuttaa siten huomattavan äkillisen muutoksen jäykkyydessä. Kun palkissa on jäykkyydessä äkillinen epäjatkuvuuskohta, syntyvät suurimmat muodonmuutokset palkkia taivutettaessa väistämättä juuri siihen lepsuun kohtaan jäykän kohdan vieressä, missä ne tässäkin tapauksessa ovat.
Kyseessä siis kylkipaneelin poikittaissuuntaisen taivutusjäykkyyden äkillinen muutos, yhdistettynä liian paksuun gelcoat kerrokseen, mikä aikaansaa nuo hiusmurtumat gelcoatiin ulkopinan joutuessa vetojännitykselle kyljen ollessa taivutus kuormassa. On ilmeistä, että veneen sisäpuolelta et samasta kohtaa mitään murtumia löydä, sillä siellä on puristusjännitystä. Ulkoinen kuormahan tulee aina ulkopuolisenan pintapaineena kylkeen, joko veden staattisena ja dynaamisena paineena tai sitten laiturikiinnityksen yhteydessä.
Korjaus hiomalla pinnasta celcoat pois tai hyvin ohueksi, poistamalla pölyt huolella, rasvat liuottimella, esim asetoni antamalla haihtua ja vetämällä lopuksi ohut oikein ja huolella värisävytetty topcoat päälle. Korjaus ei ole välttämätön, sillä kyseessä on mitä luultavimmin puhtaasti ulkonäkökysymys. Jos rakenteessa olisi ongelmia, niin ne näkyisivät varmasti sisäpuolella vastaavassa kohdassa.
Rustien kohdat ovat ehjät, koska siinä kohtaa on paksumpi laminaatti, mikä joustaa vähemmän eli epäjatkuvuus jäykkyydessä on pienempi tai puuttuu kokonaan.
No olitpa saanut paljon hienoja lauseita peräkkäin mutta sinulla taitaa olla hieman lujuusopin perusteissa aukkoja!
Jos asia menisi noin kun väität niin suurimmassa osassa veneitä joissa on ko. rakenne olisi näitä hiusmurtumia ja molemmissa kyljissä!
Kyseisessä rakenteessa varvaslista ei aiheuta minkäänlaista epäjatkuvuuskohtaa rakenteeseen eikä esim. alumiininen varvaslista ole kovinkaan jäykkä verrattuna kannen ja rungon välisen "laippa" liitoksen aikaansaamaan muotojäykkyyteen.
Alumiinin E-moduli on yli kaksinkertainen lasimatttolaminaattiin verrattuna.
Alumiinisen varvaslistan alareuna ei yleensä ole teroitettu, kuten veitsenterä, vaan alkaa äkkiä useamman millin leveydeltä.
Laippaliitoksessa molemmat liitettävät laipat ovat ohennettuja, joten kannen puolella tuo laippa efekti nimenomaan poistaa äkillisen epäjatkuvuuden alumiinisen varvaslista loppuessa kannen puolella keskelle siirryttäessä.
Kyljen puolellta tuo laminaatin liitoslaippa alumiinilistan alareunasta alaspäin taas puuttuu, joten sillä puolella ainoastaan on epäjatkuvuus ja siitä seuraava äkillinen taivutus jännityksen huippu.
Tuollaiset hiusmurtumat todellakin ovat aika yleisiä umpilaminaatista tehdyissä kyljissä, kun gelcoat on hiukankin liian paksuksi tehty.
Kerrosrakenteisissa kyljissä niitä ei juuri esiinny, eikä raskastekoisemmissa umpilaminaateissakaan. Sensijaan toisinaan nuo hiusmurtumat jäävät alumiinilistan alle piiloon, sillä alumiinilistan alareuna ei välttämättä ole aivan kiinni kyljessä jokaisessa veneessä, ja irtoavalta osaltahan se ei kyljen jäykkyyttä äkillisesti lisää.
Jännityshuipun syntyminen tietenkin edellyttääkin jäykän alueen olevan hieman laajempi, ja sitä tuo kannen laippaliitos nimenomaan aiheuttaa yhdessä varvaslistan kanssa. Jos kyljen ja kannen muodostama kokonaisuus vastaisikin päättyvää palkkia, eikä suljettua kehää, tulisi ulkoisesta paineesta tietysti puristusta ulkopinnalle, mutta juuri tuosta jäykemmästä laajasta alueesata johtuen jäykisteen viereen tulee jännitys toisinpäin. Ihan kuten lattioihin seinän viereen tulee yläpinnalle vetoa, ja keskemmälle huonetta puristusta kun lattialaattaa kuormitetaan ylhäältäpäin.
Kerrotko vielä, mikä oli kyseisen rakenteen määräävä kuormitustapaus?
Laminaatti on joustavaa mutta gelcoat ei. Hiusmurtumia voi tulla vaikka gelcoatin paksuus olisi oikea. Yleensä alla olevassa laminaatissa ei ole mitään vikaa.
gelcoat on värjättyä hartsia, joko samaa kuin laminaatissa tai sitten hieman parempaa. Murtovenymä ei siis ole gelcoatissa sen pienempi kuin laminaattiin käytetyssä muovissakaan. Lujuus ja jäykkyys sensijaan ovat paljonkin pienempiä koska lujittava kuitu puuttuu. Taivutetun paneelin venymä taas on lineaarisesti riippuvainen etäisyydestä neutraaliakselista tai -pinnasta, joten kun gelcoat on paksu venyy sen ulkopinta enemmän kun allaolevan laminaatin ulkopinta, jolloin hiusmurtumia syntyy joko murtovenymän ylittymisestä tai paljon useammin väsymisen seurauksena. Paksuun gelcoatiin jää myös kovettumisreaktion seurauksena vetoa, sillä varsinkin polyesterihartsit kutistuvat kovettuessaan.
Kyllä kait vuosikymmenten auringon uv-säteilykin jotain vaikuttaa veneen päällimmäiseen pintaan.
"""Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita.
Ilkka Laaksin solubiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin perjantaina Tampereen yliopistossa."""
http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194746825083/artikkeli/suurin riskitekija tama vitamiini ehkaisee rasitusmurtumissa.html
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.
1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l.
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.fi/2009/09/christel-lamberg-allardt-siirtynyt.html
Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.
HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
Hankkikaa nyt herran tähden elämä!
Ei elämää herran tähden kannata hankkia, vaan aivan oman itsensä tähden.