År 1927 skrives: “Man frågar sig ofrivilligt varpå denna det finska lynnets notoriska otillfredsställelse och eviga missnöje med bestående förhållanden kan bero. Var bottnar sist och slutligen denna städse dokumenterade känsla av att vara förtryckt, underskattad, utsugen. Mellan klagolåten om svenskarna som finskhetens klavbindare och förtryckare och den starka finska vänsteruppslutningen kring samhällsidealen är skillnaden från en synpunkt sett ingen. Båda rörelserna ha sin rot i missnöjet. Och det egendomliga är, att missnöjet hos finnarna består, även då de komma in i andra förhållanden.”
Tuntuisi olevan aika ajankohtaista tekstiä, kun näitä netti fennojen marinoita lukee. Samaa kysyn nimittäin minä. Eikö mikään ole muuttunut 84 vuodessa?
HBL pääkirjoitus vuodelta 1927
26
187
Vastaukset 26
- jävlare
On se kumma ettei mikään muutu. Silloin 1920- luvulla suruja oli 11 prosenttia väestöstä, nykyisin viisi prosenttia. Silti kielipolitiikkaa ei saisi muuttaa vaikka väestösuhteet muuttuvat. Ilmeisesti surujen mielestä kaikkien pitää palvella heitä ruotsiksi aina ja kaikkialla vaikka suomenruotsalaisia olisi 0,5% väestöstä.
Onhan se tietysti vaikeaa luopua etuoikeuksista ja ohituskaistoista mutta kyllä se on äärimmäistä itsekkyyttä.- 5 promillea:.!1#%?+
.
eikö Suomessa ole jo vain 5 promillea ruotsinkielisiä??????
.
- ålga
Då fanns det väl inte pakkoruotsi och ändå gnälldes det.Fennot mår bra om de får vara missnöjda och klaga på allt.
- soomenkeelinen
Tuohon aikaan käytiin oikeata kielikistaa, esimerkiksi yliopisto-opetuksesta.
Nyt asiat ovat oikeasti ihan OK, mutta jotkut tämän päivän näpertelijäfennot tekevät vaan tikusta asiaa.
Minä en ole rikas. Olen suomenkielinen. Minulla on varaa hyysätä vaikka ruotsinkielisiä.
Jotku vaan ovat aina marisijoita, ei sille kai mitään voi.- Njorden
Niinpä ja Nordenin nimeen maksat laskut.? Kielikiintiöt, pakko- ja virkamiesruotsi ei kuulu Suomen demokratiaan. Demokratiaan kuuluu pienen kielivähemmistön opetella maan valtakieli, niinkuin muuallakin maailmassa tehdään ja sopeudutaan.! Ruotsinkielen opiskelu vapaaehtoisesti, ja jos joku ruotsinkielinen ei halua opetella suomenkieltä siiitä vaan. Muttä älköön vaatiko ruostsinkielistä palvelua Suomessa
- NurZilta Sibååseen
Boken om Sibbo III -kirjasta näyte vuodelta 1929. Eikö mikään ole muuttunut Freudenthalin ajoista?
Matti Kuusen kirjassa Pohjoiset reservit törmäsin erikoiseen juttuun sivuilla 165-169. Boken om Sibbo III -kirjasta Matti Kuusi oli kääntänyt tosi rajun esimerkin mitä Suomen ruotsalainen professori V. E. V. Wessman kirjoitti Nurmijärveläisistä vuonna 1929.
http://aijaa.com/v.php?i=007088768914.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=008718768915.jpg
Suomen ruotsalainen professori V. E. V. Wessman kirjoitti näin Nurmijärveläisistä vuonna 1929 kirjassaan Boken om Sibbo III s. 55-61
http://aijaa.com/v.php?i=001808769009.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=000638769010.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=006168769011.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=004498769012.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=009948769013.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=003738769026.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=008008769027.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=001468769028.jpg
http://aijaa.com/v.php?i=007158769029.jpg
Laita Googleen hauksi "V. E. V. Wessman"
Professori ja kielitieteilijä yms.
Katso nekrologi.
http://www.sls.fi/folkdiktning/artiklar/ahlback_a.pdfNiinpä, tuollaisia te joidenkin mielestä olitte puoli puoli vuosisataa sitten ja varmasti moni olikin. Eikös olekin mukava että ajat ja tavat ovat muuttuneet ja kansakin on peruskoulunsa käynyt eikä käyttäydy kun metsäläiset enää?
Nyt on vain ikävää se että te netti fennot, jotka elätte jonkinlaisessa itse keksimässänne menneisyydessä vuorostanne ala-arvoisella tavalla mollaatte meitä ruotsinkielisiä.- fennot tietävät
Ankdam kirjoitti:
Niinpä, tuollaisia te joidenkin mielestä olitte puoli puoli vuosisataa sitten ja varmasti moni olikin. Eikös olekin mukava että ajat ja tavat ovat muuttuneet ja kansakin on peruskoulunsa käynyt eikä käyttäydy kun metsäläiset enää?
Nyt on vain ikävää se että te netti fennot, jotka elätte jonkinlaisessa itse keksimässänne menneisyydessä vuorostanne ala-arvoisella tavalla mollaatte meitä ruotsinkielisiä.Historiallisessa perspektiivissä aitosuomalaisten linja on kuitenkin tullut vallitsevaksi, vaikka lainsäädäntö laahaakin menneisyydessä.
Jo 1920-luvulla Suomalaisuuden liitto tiesi, mikä vieras kieli on suomalaisille tärkein..Ja vaikka englanti ei ole pakollinen, suomalaiset lukevat englantia siinä laajuudessa kuin liitto jo 1929 ennusti.
Historia osoittaa fennojen olleen oikeassa.. Svekoille tehdään:
Laki laki laki.. Mutta elävä elämä on se ,mitä me elämme.
"Aitosuomalaiset vaativat ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi aineeksi oppikouluissa. Tilalle tarjottiin englantia. Muun muassa maisteri Elsa Enäjärvi kirjoitti Suomalaisuuden liiton vuonna 1929 julkaiseman Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin -nimisen pamflettinsa lopuksi: ”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”[1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto
Ja kansa lähtikin sitten sankoin joukoin opiskelemaan englantia, 2010-luvulla se on suosituin kieli eikä tarvitse pakkoa.. - hävittäjät huristit
fennot tietävät kirjoitti:
Historiallisessa perspektiivissä aitosuomalaisten linja on kuitenkin tullut vallitsevaksi, vaikka lainsäädäntö laahaakin menneisyydessä.
Jo 1920-luvulla Suomalaisuuden liitto tiesi, mikä vieras kieli on suomalaisille tärkein..Ja vaikka englanti ei ole pakollinen, suomalaiset lukevat englantia siinä laajuudessa kuin liitto jo 1929 ennusti.
Historia osoittaa fennojen olleen oikeassa.. Svekoille tehdään:
Laki laki laki.. Mutta elävä elämä on se ,mitä me elämme.
"Aitosuomalaiset vaativat ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi aineeksi oppikouluissa. Tilalle tarjottiin englantia. Muun muassa maisteri Elsa Enäjärvi kirjoitti Suomalaisuuden liiton vuonna 1929 julkaiseman Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin -nimisen pamflettinsa lopuksi: ”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”[1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto
Ja kansa lähtikin sitten sankoin joukoin opiskelemaan englantia, 2010-luvulla se on suosituin kieli eikä tarvitse pakkoa..Se olikin hurristen tappaouhkausten aikaan saamista, kuinka paljon on ruotsalaiset teursateaneet suomalasia vuodesta 800jkr tähän päivään asti, niin se kertookin suuresta kansan hävityksestä, kun niin sanottut huristit tulivat vasta 400 jkr pohjolaan teurastaja ryhmä siis, siitä kärsivät SAAMELAISET JA SUOMALAISET
- tt
Tekstihän käsittelee kansanperinnettä, ei professorin omia käsityksiä. Tuollaisia juttuja on kerrottu kaikkialla naapuriheimoista ja vieraammisa kansanryhmistä.
- Paljon muuttunut!
Surujen osuus on puolittunut ja loppukin on lähes täysin kaksikielistynyt.
Lisäksi elämme nykyään maailmankylässä eli elämänpiirimme käsittää koko maailman. Ei vain naapurimaat.
Eiköhän jo nuo muutokset riitä siihen, että kaksikielisyyden jäänne on syytä poistaa? - ...
Mitä marinoita?
- pakkoruotsinet
Kirjoitushan on hyvä osoitus suomenruotsalaisuuteen aina kuuluneesta rasismista eli erottelusta parempiin ja huonompiin suomalaisiin eli suomen-ruotsalaisiin ja suomalaisiin.
Mielenkiintoinen näkökulma, minä kun en löydä jutusta minkäänlasta rasismia ainoastaan ajankuvausta ja erilaisesta kulttuurista kotoisin olevan mietteitä itselleen oudoista ihmisistä.
Eikös sen sijaan ole mukava lukea tuollaista ja huomata kuinka paljon maailma on noista ajoista muuttunut!
- RASBORG
Vastaavanlaista tekstia kuin HBL 1927 voi lukea esim Värstanylandista v. 2011. En nyt viitsi kirjoittaa tähän kolumnistin nimeä.
- zweggo
Jakaahan rkp edelleen rasistifreudenthalin mukaan nimettyä palkintoakin....
Ei se AOF ollut sen enempää rasisti kuin muutkaan sen aikaiset ihmiset, silloin todella uskottiin noihin teorioihin.
AOF oli kiihkomielinen svekomaani joka vastapainona fennomaanien kansallisromanttiselle hurmokselle ja yksikielistämispyrkimyksille ajoi ruotsinkielisen maalaisväestön asiaa puolustaen heidän kieltään ja kiellisiä oikeuksiaan. Hän oli nuori ja innokas ylioppilas svekomanialiikkeen perustaessan eikä suinkaan mikään arvostettu tiedemies vielä silloin. Svekomania oli ylioppilaspolitiikkaa ja se tulee nähdä niissä puitteissa.
Väittäisin ett pajon hurjempaa politiikkaa tehtin ja retorikkaa käytettiin 60-luvulla jolloin vasemmistonuoret jyräsivät ylioppilapolitiikassa ja Koiton laulu raikasi. Vaan mitäpä te nykyiset pullamössönuoret sellaisen yhteiskunnallisen osallistumisen päälle ymmärtäisittekään.
En minä näe AOF:n retoriikkaa sen enempää tai vähempää rasistisena kuin rotudosentinkaan oppeja ja evankeliumia.
Se mikä sen sijaan tekee rotudosentin toiminnan tuomittavammaksi ja halveksittavammaksi on että hän käy taisteluaan (Sein Kampf) nykyaikana jolloin kaikki muut ovat jo aikaa sitten kaiken maailman rotuopit ja -riidat jo haudanneet.
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modrasy/suoklart.html
- Trotjänare
Vuonna 1927 olivat muutoksen merkit selvästi nähtävissä. Ruotsi oli menettänyt valta-asemansa jo parikymmentä vuotta aikaisemmin, ja maahan oli kasvanut uusi sukupolvi, joka vaati oikeuksiaan.
Vuonna 1902 suomi viimmein tuli ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi.
Vuonna 1905 kumottiin säätyvaltiopäivät (viimeisenä Euroopassa)
Vuonna 1907 maahan saatiin demokratia, ja naiset ja n.70 % miehistä pääsivät ensi kerran äänestämään. Tällöin ruotsinkieliset saivat enää 28 edustajapaikkaa 200:sta, kun taas säätyvaltiopäivät olivat olleet puoliksi ruotsinkielisten hallussa (aatelisto ja porvarissääty) ja senaatti oli ruotsinkielinen.
Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi ja vuoden 1922 kielilaki jakoi maan henkisesti (ei maantieteellisesti) svenskfinlandiin ja suomenkieliseen Suomeen. Suomenkieliset saattoivat kehittää yhteiskuntaa ruotsinkielisistä riippumatta, vaikka ruotsinkielisillä oli vielä historiallisista syistä suurempi merkitys, kuin heidän lukumääränsä edellytti. On selvää että kehitys ihmetytti Helsingin ruotsalaisia, jotka eivät juuri olleet kosketuksissa suomenkielisiin, ja se hämmennys näkyi Hbl:n kirjoituksessa v. 1927. Yhteiskunta muuttuu, mutta jotkut takertuvat lapsuutensa aikaisiin ilmiöihin. He pitävät muutospuheita ja -vaatimuksia turhanaikaisena marisemisena, koska eivät nää ympärilleen. Muutoksen puolestapuhujat taas arvostelevat heitä paikoilleen jämähtäneiksi konservatiiveiksi.- Fiksu teksti.
Onnittelen.
On muuttunut ja merkittävin muutos tapahtui Matti Vanhasen 2. hallituksessa 15.4.2004. Silloin jouduttiin äänestämään RKP:n vaatimuksesta lukiolain 18 § muutoiksesta, joka muutti "toisen kotimaisen kieln" kokeen valinnaiseksi ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005 alkaen. RKP hävisi valtioneuvoston äänestyksen 14-2 ja eduskunnan ratkaisevan äänestyksen 140-23.
Sen jälkeen alkoi ruotsin kielen alasajo ja ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen virallinen yksikielisyys onb saanut enemmistön kanntuksen (Taloustutkimus Oy tammikuu 2011).
Hävityt sodat antoivat suomenruotsalaisille ja Ruotsille kuristusotteen suomalaisista ja sitä ne härskisti ovat käyttäneet suomalaisten pakkoruotsittamiseksi. Ilman sotia Suomi olisi jo kauan sitten ollut pohjoismaiseen tapaan virallisesti yksikielinen, mutta nyt siihen meni tosiaan 84 vuotta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!- Trotjänare
Vuonna 1927 ei Hbl nähnyt kehityksen suuntaa, mutta nähdäänkö nytkään, miohin kehitys johtaa? Aikanaan suomi ja ruotsi olivat ne kaksi kieltä, jotka Suomessa piti ottaa huomioon, mutta nykyisin tilanne on toinen. Kaksikielisessä Suomessa on 265000 ruotsinkielistä ja heidän rinnallaan 220000 muuta kuin suomea tai ruotsia puhivaa. Tämä on otettava ajoissa huomioon, ettei tilanne kehittyisi väärään suuntaan. Sen vuoksi keskittyminen pelkästään ruotsin kieleen ja ruotsinkielisten oikeuksiin on todellisen ongelman kiertämistä. Kohta muunkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä, ja muunkielisten lasten koulunkäynti, opiskelu ja ammattiin valmistuminen on voitava järjestää tyydyttävästi. Ruotsinkielisten tulee nähdä myös muiden tarpeet eikä huolehtia vain omista eduistaan.
Ovatko ruotsinkielisemme ja Hbl yhä edelleen yhtä vieraantuneita yhteiskunnallisesta todellisuudesta kuin vuonna 1927?
- kakskielinen
Euroopassa on monia kaksi- tai useampikielisiä maita, kuten Sveitsi, Belgia ja Irlanti, joissa ns. kansalliskielille on annettu vahvempi asema kuin muille ”maahanmuuttajakielille”. Esimerkiksi Sveitsissä on retoromaania puhuvien osuus väestöstä noin0,5% ja italiaa puhuvien noin 6,5%, mutta ei siinä maassa yksikään täysjärkinen vaadi näiden kielien oikeuksien vähentämistä. Irlannissa puhuu iiriä noin 5%, eli saman verran kuin ruotsinkielisiä on Suomessa, ja siellä on sama juttu kuin Sveitsissä. Irlannissa on muuten paikallisen YLE:n virallinen nimi Raidio Teilifis Eireann, ja sen molemmat TV-kanavat ovat kaksikielisiä. Kannattaa panna merkille, että yhtiön virallinen nimi on vähemmistökielinen – sellainenhan mahtaisi saattaa meidän fennomaanikkomme aivan uudelle raivon asteelle!
Näissä maissa tilanne on kuitenkin toinen kuin meillä. Ehkä ne ovat sivistysmaita.
Ehkä me emme ole.- Trotjänare
Sivistysmaan on otettava huomioon kaikki sen alueella asuvat. Nuoret on koulutettava yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi, oli heidän äidinkielensä mikä tahansa. Ruotsinkielisemme huolehtivat omistaan, mutta on vaarallista, jos muut jäävät vaille riittävää tukea. Ruotsinkielisten oikeuksia ei vähennä, jos muutkin saavat oikeuksia. Se, mitä kieliä suomalaisissa kouluissa luetaan, ei kuulu ruotsinkielisille. Heidän oikeutensa säilyvät ennallaan, vaikka ns. pakkoruotsista luovuttaisiin.
!970-luvulla suomalaisten siirtolaisten lapsia uhkasi Ruotsissa puolikielisyys: he eivät osanneet kunnolla ruotsia ja vieraassa ympäristössä ei heidän suomenkielensä päässyt kehittymään. Tällaisen toistumista on varottava täällä Suomessa.
Suuressa osassa maatamme on virolaisia ja venäjänkielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. Tästä voi syntyä jännitteitä, joita kannattaa torjua ennakolta.
- kakskielinen
Älähän nyt oikeasti viitsi. Ei Sveitsissä tai Irlannissakaan käsittääkseni mitään puolalaisia kouluja ole perustettu, eikä aiotakaan. Itse olen asunut Saksassa, ja saksankieliseen kouluunhan lapset tietysti pantiin.
Maahanmuuttajakielet ovat eri asia kuin vanhat kansalliset kielet, sehän nyt on selvää. Paitsi nettifennoille, joiden täytyy aina jostakin keksiä joku täyspäätön "näkökulma". - Trotjänare
Kuka puhuu puolalaisten koulujen perustamisesta - täysin tuulesta temmattu ajatus. Mutta kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, lapset voivat jäädä puolikielisiksi ja sellainen on estettävä ennakolta. Ruotsinkielisten asema on turvattu, mutta meidän on katsottava, että myös maahantulijat ja heidän jälkeläisensä kotoutuvat ja tuntevat kuuluvansa tänne. Jos pidät tätä "täyspäättömänä ajatteluna", toivotaan että suomenruotsalaisten joukossa olisi myös toisenlaisia näkemyksiä. - Hbl:n pääkirjoittaja oli eksyksissä v. 1927. Miten nyt?
- kakskielinen
Jenkkilään on aina muutettu, opittu englanti, käyty koulut ja pärjätty, ja näin tehdään edelleenkin. Saksassa samoin: toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat puhuvat kieltä ihan täydellisesti.
Suomalaisten tilanne ruotsissa oli sikäli poikkeava, että suurin osa katsoi tullensa maahan vain tilapäisesti (ja suurin osahan todella muuttikin takaisin Suomeen). Motivaatio oli puutteellinen, ja niin voi silloin käydä.
Ja niin tosiaan: tämä ei ole ruotsinkielisen eikä suomenkielisen mielipide, vaan oikeasti kaksikielisen. Äläpäs tunge minua semmoiseen nurkkaan jonne en tunne kuuluvani (vaikka tässä raivoavien svekomaanien ja fennomaanien välimaastossa olevaa ei ehkä ihmiseksi tunnustetakaan - ongelma on muuten sama myös ruotsinkielisissä nettikeskusteluissa).
Mutta se on keskustelijoiden (lue: inttäjien) oma probleema.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1061271
Salaisuudet paljastuu
Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku94888Poliisi pamputti Variskankaalla
Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella31794- 66693
Karita Tykkä mennyt kihloihin.
Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.93632- 32625
S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan
S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist16584- 18568
Haavoittuvuutesi on aseista riisuvaa
Harmi, etten voi osoittaa sinulle tunteita. Hyvää yötä miehelle. Naiselta43523- 10476