Tarviiko arkkitehti pitkä matikka

Pääsykokeisiin kuuluu erillinen matikankoe, joka on läpäistävä, jotta pääsee edes piirustus- ja suunnittelukokeisiin ja luonnontieteiden kokeeseen.

Matikankoe on kyllä vaativa ja ehdottomasti pitkän matikan tasoa, mutta toisaalta läpäisemiseen riittää yleensä jos osaa edes yhden tehtävän täydellisesti. Tänä vuonna raja taisi olla 5 pistettä. Yhdestä tehtävästä voi siis saada 6 p. Täydet pisteet on 36 p.

http://dia.fi/paeaesykoearkisto.aspx

Tuolta löytyy arkkitehtivalinnan matematiikan kokeet kymmenen viime vuoden ajalta. Lueskele niitä ja arvioi itse pystytkö tehtäviä laskemaan.

Itse olin käynyt hakiessani ainoastaan MAA2-5 ja pääsin jatkoon kymmenellä pisteellä.

Kun hallitset geometrian hyvin, niin kokeesta pitäisi kyllä päästä riittävä tulos. Tuon jälkeen ei ymmärtääkseni ole enää mitään väliä vaikka olisit käynyt lyhyen matikan, eli koulussa kyllä tulet pärjäämään.

Tsemppiä hakuun, aina kannattaa yrittää! Kannattaa myös rekisteröityä abitreeneihin, sinne tullee taas keskustelu vuoden 2012 arkkitehtihausta, josta löytyy vertaistukea samassa tilanteessa olevilta.

Okei kiitoksia.
Voisin varmaan käydä iltalukiossa ainakin pari pitkän matematiikan kurssia.
Uskoisin läpäisevän jos tuo 5pistettä riittää :p

Miten muulla tavoin kannattaa kokeisiin valmistautua? Vissiin vaan piirtelemällä ja harjoittelemalla vanhoja ennakkotehtäviä yms luovia töitä?

Luonnontieteen kokeessa uskoisin pärjääväni kun se kerran näyttää olevan maantietoa

Itse opiskelin matikkaa todella paljon, koska tiesin sen olevan omalla kohdallani pullonkaula, josta koko homma voisi jäädä kiinni. Näin jälkikäteen ajateltuna se kyllä kannatti, sillä itseasiassa tuo viimeisten viikkojen geometrian opiskelu oli ratkaisevaa omalla kohdallani, eli sen avulla sain toisen tehtävän laskettua, muuten olisi jäänyt yhden pisteen päähän tai ainakin liian tiukille.

Ennakkotehtävään en valmistautunut mitenkään, itseasiassa lopullisen päätöksen koko hakemisesta tein vain reilua viikkoa ennen tehtävien viimeistä palautuspäivää. Siinä karsitaan ne, ketkä eivät ole jaksaneet ollenkaan paneutua asiaan. Eli läpihuutojuttuna sitä ei kannata missään nimessä pitää. Kun tekee huolellista ja omaperäistä jälkeä, niin uskoisin että se riittää.

P&S-kokeisiin kannattaa valmistautua piirtämällä ja maalaamalla ja muutenkin tutustumalla eri tekniikoihin, sillä melkein jokainen tehtävä tehdään eri tavalla. Ainakin lyijykyniä, värikyniä, huopakyniä, vesivärejä & jonkinlaista askartelua, leikkaamista ja liimaamista on varmasti odotettavissa.

Mutta sanoisin kyllä, että tekninen osaaminen ei ole läheskään niin tärkeää, kuin yleisesti luullaan. Itse en ole oikeasti mikään erityisen hyvä piirtämään. Suurin osa oman salini hakijoista oli paljon taitavampia. Tekniikkaa täytyy olla sen verran, että pystyy ideansa tuomaan esille, mutta muuten ei äärimmäisen hyvä piirustustaito ole ratkaisevaa.

Vanhoja pääsykoetehtäviä ja ennakkotehtäviä kannattaa tehdä ja suosittelisin tekemään niitä vieläpä kellon kanssa. Pääsykokeissa on yhteen tehtävään aikaa n. 3 tuntia (ensimmäiseen yleensä 2 h). Ratkaisevaa on siis keksiä hyvä ja toteuttamiskelpoinen idea ja ehtiä vielä tekemään se. Ajankäytön hallinta on erittäin oleellista.

Itse käytin keskimäärin varmaan n. 30-60 min suunnitteluun ja ideointiin ja loput toteutukseen. Huonoa ideaa ei kannata lähteä tekemään, koska siitä ei pisteitä heru, mutta toteutusta ei pidä jättää aivan viime hetkiinkään.

Toisaalta täydet pisteet sain juuri niistä tehtävistä, jossa keksin loistavan suunnitelman, ilman minkäänlaista hajua siitä, ehtisinkö tai edes osaisinko niitä toteuttaa. Ajankäytön hallinta oli luokkaa paniikki koko kolmetuntisen ajan, hiki valui ja kädet tärisi. Riskejäkin täytyy ottaa. :)

Paras keino valmistautumiseen on kuitenkin olla kiinnostunut arkkitehtuurista, muotoilusta, estetiikasta ja ylipäätänsä ympäristöstään. Tietoa ei tarvitse olla, se hankitaan sitten koulussa, mutta intohimo täytyy jokaisen löytää itsestään.

En halua nyt dissata ketään/mitään mutta eikös se matikka puoli jää sit inssien harmiks? Arkkitehti suunnittelee talon joka leijuu ilmassa niin sehän on inssin työ tehä se talo niin että se leijuu ilmassa. Eikös arkkitehdin työ ole lähinnä cadillä piirtämistä.

Käytännön arkkitehtityössä vaikein matemaattinen ongelma on laskea, paljonko arkkitehtisuunnittelusta voi laskuttaa, jos suunnittelusta maksetaan x prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Useimmat arkkitehdit sentään selviävät tästä vaativasta talousmatematiikasta.