Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä käyneet “esipesussa” ennen lauteille istumista. Lauteet siis suorastaan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.
Pillun päreet eli “vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta “Tuhannen pillun päreiksi” on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin.
“Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttusanonta metsissä eri puolilla Suomea.
******* suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka
Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti “nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. ******* suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta “Voi ******* suti” viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa asiaa “******* sudilla” tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Ajattelin laittaa tänne, jos joku vl ei vielä tiedä kyseisten tarvekalujen taustoja.
Pillun päreet eli “vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta “Tuhannen pillun päreiksi” on syntynyt luonnollisesti, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin.
“Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", on varmasti ollut tuttusanonta metsissä eri puolilla Suomea.
******* suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka
Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti “nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. ******* suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää. Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta “Voi ******* suti” viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti. Harmittavaa asiaa “******* sudilla” tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Ajattelin laittaa tänne, jos joku vl ei vielä tiedä kyseisten tarvekalujen taustoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
painuva saarna keskeisistä asioista.
Takapuolen puhdistamiseen ennen vessapaperia käytettiin ryykikeppiä, ainakin Päätalon kirjojen mukaan.
Veli piti niin puhuttelevan peräpääsaarnan, että silmä kostui.
kat kostuivat.
tuivatko?
tuivat kaikki paikat
päreitä
reitä..!
va julistus!