Voitteko kertoa mitä tarkalleen ottaen on pakkoenglanti? Täällä RKP kannattajat vastustavat jotain pakkoenglantia, mitä se on?
Tietääkseni kouluissa ei tarvi missään vaiheessa opetella englannin kieltä.
A1 ja B2 (ruotsi) ovat ainoat pakolliset kielet ja A1 voi valita minkä tahansa
tarjotun kielen ja vaihtoehtoina on jokaisessa kunnassa englanti, ruotsi, saksa, ranska ja paremmissa ja suuremmissa kaupungeissa sitten vielä enemmän mm. espanja, italia, latina, venäjä. Ja mikäli jossain pikkukylässä on riittävästi
jonkin kielen lukijoita niin kyseistä kieltä opettamaan palkataan opettaja esim.
Lahdessa palkattiin opettaja vain 2 ruotsinkielistä varten.
Myöskään yliopistossa ei tarvitse osata englantia, mutta tarjolla on monia mielenkiintoisia kursseja englanniksi (koska ulkomainen professori puhuu englantia), joten englanti olisi tarpeellinen.
Tietääkseni kouluissa ei tarvi missään vaiheessa opetella englannin kieltä.
A1 ja B2 (ruotsi) ovat ainoat pakolliset kielet ja A1 voi valita minkä tahansa
tarjotun kielen ja vaihtoehtoina on jokaisessa kunnassa englanti, ruotsi, saksa, ranska ja paremmissa ja suuremmissa kaupungeissa sitten vielä enemmän mm. espanja, italia, latina, venäjä. Ja mikäli jossain pikkukylässä on riittävästi
jonkin kielen lukijoita niin kyseistä kieltä opettamaan palkataan opettaja esim.
Lahdessa palkattiin opettaja vain 2 ruotsinkielistä varten.
Myöskään yliopistossa ei tarvitse osata englantia, mutta tarjolla on monia mielenkiintoisia kursseja englanniksi (koska ulkomainen professori puhuu englantia), joten englanti olisi tarpeellinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vain petit diable vastustaa pakkoenglantia.
Muut tajuavat, että ei ole olemassa mitään pakkoenglantia.
"Vain petit diable vastustaa pakkoenglantia."
Myös "isoäitee" Pohjanmaalta vastustaa pakkkoenglantia, jota ei ole.
isoäitee = petit diaper
Suomessa ei ole edelleenkään pakkoenglantia, koska kaikki muutenkin lukisivat sitä. Sillä ei ole mitään merkitystä jos ei muita kielivaihtoehtoja olisikaan koska kaikki käytännössä opiskelisivat englantia, vieläpä vapaaehtoisesti. Vaikka englanti olisi samoin tavoin pakollinen kuin pakkoruotsi, sitä EI KUKAAN kutsuisi pakkoenglanniksi. Koska "pakko"englanilla on suuri kannatus ja tarve.
Pakkoruotsin poistolla saadaan tilanne muuttumaan niin että kaupungit voivat tarjota muitakin kieliä ensimmäiseksi kieleksi kuin englantia. Pakkoruotsin kustannus aiheuttaa sen että muihin kuin englantiin ja ruotsiin ei ole enää kaupungeilla varaa eikä resursseja. Pakkoruotsin kustannukset karsivat vaihtoehtoja kielten opiskelussa ja on perimmältän aiheuttanut englannin suosion. Englannin opiskelusta ei kukaan luovu opiskellakseen pakkoruotsia.
Kaikki ymmärtävät että englantia kannataa opiskella ja siitä kuitenkin viimeisenä luovutaan.
Pakkoruotsi syö koulun resursseja ja myös koululaisen resursseja siis aikaa ja motivaatiota. Pakkoruotsin takia ei ole koululla eikä koululaisilla ole mahdollisuutta opiskella muita kieliä.
En usko, tyyli täysin eri.
Tyyli???
Eihän tyyli noissa höpinöissä mitään merkitse.
Lienet varmaan huomannut esim. kuinka nim Rautaako? töhertää milloin mitenkin aivopierunsa kansan iloksi, välillä on niin hoonosoomi ja välillä perus saivartelua ja jankutusta, eli just samaa hevonmunkkia kun nim Tapio Ankdum Lapio tykittää.
Ei tyyli muuta merkitsekään, kuin että kysymyksessä on eri henkilöt (samaa paskaa eri pussissa).
Tjaah. Sama, eri, välikö tuolla.
Fittistä vähän noiden vakio pehmopäiden sijaan on ikävä. Se hahmo sentään toisinaan panosti edes vähän v***uiluunsa, saaden aikaan suupielten nykimistä.
Tämä perus trio on lähinnä masentavaa luettavaa. : (
Ja Diaperkin keskittyy tuhoamaan ja sulkemaan HS:en keskusteluja aivan latvakakkosen jutuilla saatuaan bannit jankutukseltaan tänne.
Koska pakkoruotsi tarkoittaa laissa olevaa pakkoa opetella ruotsia, ei ole olemassa pakkoenglantia, koska laissa ei ole pakollista englantia.
Useimmissa Euroopan maissa on pakkoenglanti ja sopisi myös Suomeen. Kaikki tieto löytyy tänä päivänä englanniksi, jos tieto ylipäätään löytyy.
Perustuslaissa ei tunneta pakkoruotsia. Mikä laki tekee ruotsin pakolliseksi?
Mielenkiintoinen kysymys.
Vastaus lienee raha ja sen ahneus.
"Mikä laki tekee ruotsin pakolliseksi?" Vastaus: Perusopetuslaki
11 §
Opetuksen sisältö
Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä.
Perusopetuslaki. lukiolaki, ammattikoululaki, amk-laki ja yliopistolaki sekä virkamiehille "laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" eli ns. kielitaitolaki.
http://www.pakkoruotsi.net/linkit.shtml#lait
No nyt valkeni, minkä takia ruotsinkieliset käyttävät useasti tätä sanaa: Laaaaagen.
Siis kaikki nämä lait VELVOITTAVAT suomenkielisen oppimaan ruotsia, jotta ruotsinkieliset saisivat palvelua ruotsiksi viranomaisessa ja tuomioistuimessa. Koska perustuslain mukaan palvelua on saatava molemmilla kielillä viranomaisessa ja tuomioistuimessa.
Pakkoenglannin on lanseerannut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Auli Hakulinen
”Auli Hakulinen
12.10.2010 17.43
Pakkoenglantia kouluissa
Olen ahdistuneena seurannut taas vauhtiin päässyttä keskustelua ruotsin asemasta Suomen koulujärjestelmässä. Oma elämäni olisi ollut paljon harmaampaa ja yksitoikkoisempaa ilman pohjoismaisia ja suomenruotsalaisia työ- ja ystävyyssuhteita, puhumattakaan monenmoisista kulttuurielämyksistä. Säälin niitä, joilta nämä ahdollisuudet halutaan evätä.
Mutta en kerro siitä nyt enempää. Sen sijaan nostan tässä pöydälle kissan, cat, joka on pakkoenglanti.
Suomen kielen kielipoliittisessa toimintaohjelmassa (2009), johon olen silloin tällöin viitannut, on esitelty myös kouluissamme tarjottavien kielten valikoimaa. Antti Kannerin siihen kokoamat tilastot eivät tue käsitystä, jonka mukaan lapset kärvistelisivät kovinkaan perusteellisesti ruotsin kourissa.
Ensimmäisenä kielenä äidinkielen jälkeen, niin sanottuna A1-kielenä lukee peruskoululaisista ruotsia vain runsas prosentti, kun taas kolmannelta luokalta alkaen englantia opiskelee peräti 90 prosenttia ikäluokasta! (Tiedän kyllä, että puhun hieman ohi pakkoruotsikeskustelun ytimen.)
Englannin asema oppiaineena ja erityisesti A1-kielenä on joka tavalla täysin ylivoimainen. Kaikkien kaupunkien kaikissa kouluissa englanti on tarjolla A1-kielenä. Vaihtelua on siinä, missä määrin oppilas voi ylipäätään välttyä englannin pitkältä oppimäärältä. Jyrkin linja on Espoossa, jossa jokaisen, joka lukee A1-kielenä muuta kuin englantia, on valittava A2-kieleksi englanti. Viime vuoden alussa kaiken kaikkiaan vain neljä prosenttia suomenkielisistä peruskoululaisista onnistui valitsemaan muun kuin englannin pitkäksi A1-kielekseen. Kerran tehtyä valintaa on vaikea saada purettua.
Muiden kielten valinnan vapautta rajoittaa myös rakenne, jossa kouluun tarjotaan A-kieleksi muuta kuin englantia vain, mikäli tietty ryhmäkoko tulee täyteen. Pienissä kouluissa ja varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella tämä saattaa käytännössä estää muiden kuin englannin opiskelun, sillä todellinen kielivalikoima paljastuu vasta, kun koulu on jo valittu.
Esimerkiksi Kuopion kokoisessa kaupungissa tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että jos peräti 300 lasta haluaisi opiskella saksaa tai ranskaa, opetusta ei järjestetä, koska oppilaita ei ole tarpeeksi missään yksittäisessä koulussa. Helsingin Sanomien taannoisessa kyselyssä joku viisaista vastanneista väitti, että ihmiset ”osaavat itse harkita, mikä kieli heille ja heidän lapsilleen sopii”.
Noinkohan. Asenteet, muodit, haaveilut lapsen tulevasta kansainvälisestä urasta sanelevat sen, mikä milloinkin ”sopii”.
Kouluissa nuuhkitaan ilmaa ja toimitaan valtavirran mukaisesti. Opetushallitus, kunnallispoliitikot sen enempää kuin maan hallituskaan eivät rohkene tähän anarkistiseen tilanteeseen puuttua. ”
Ensimmäinen kommentti hänelle on nimimerkiltä petit diable. Olisiko peräti Hakulisen oma…
Auli hakulinen
12.10.2005 08:15
"terveisä vaan mutta oletko kielipoliissi
se mitä sanoin pitää täsmälleen paikkansa. Puhekieli on vapaa kieli, sitä eivät määrää muut säännöt kuin ne jotka suomea puhuvalla on omassa päässään eikä missään kirjoissa. Jokainen tietää miten puhutaan ilman että tarvitsee kielioppia. Kirjakielen ovat suomi-intoilijat keksineet.
Mitään yhtä ainoaa oikeaa suomenkieltä ei ole. Puhuttu kieli on se kieli jota ihmiset puhuvat, se on elävä kieli, joustava ja muuttuva. Kieli joka ei muutu on kuollut kieli (latina, muinainen assyrian kieli vaikka) Jokainen saa puhua tavallaan, eikä kenellekään näytetä kämmentä 'baarin ovella' sen vuoksi että puhuu VAPPAASTI niin kuin puhhuupi!
Ihmsien puhuma kieli on see mistä kielitieteilijät otti materialin, ja loi kirjakielen. Se on vain oppineitten sopimuksen mukaista, mutta sekin muuttuu silti! Eikä ole sellaista instanssia joka voi estää sen.
Jos sä et ymmärrä tavallista puhetta, se on sun ongelma. Jos suo ottaa päähän, tee valitus kielitoimistoon."
-" Kirjakielen ovat suomi-intoilijat keksineet". Siinä näkyy Hakulisen suomen kielen arvostus.
"Auli hakulinen
12.10.2005 08:15"
Nettifennot eivät ole tästä maailmasta.
""Auli hakulinen
12.10.2005 08:15""
"Nettifennot eivät ole tästä maailmasta."
Vain kuusi vuotta vanha juttu tässä yhteydessä ei ole ensinkään päiväysvanha.
Hakuliselle tämän blogissa vuoden alussa vastasi hyvin nimimerkki "Jukka K. Korpela" näin:
”Lingua franca” tarkoitti alkujaan Välimeren alueella puhuttua sekakieltä, jota käyttivät varsinkin kauppiaat. Myöhemmin ilmauksella on tarkoitettu milloin minkäkinlaista yhteiskieltä aika epämääräisesti. Mutta määritelmään ei kai ole kuulunut eikä ole aiheellista sisällyttää sitä, että kyseessä olisi ”tasa-arvoinen yhteydenpitokieli”. Päinvastoin kyseessä on yleensä poliittisesti tai taloudellisesti hallitsevassa asemassa olevan ryhmän kieli, usein imperiumin kieli.
Tieteen kieli on yleensä ollut kansainvälinen ja vaihtunut melko harvoin, suurissa kulttuurisissa ja poliittisissa murroksissa. Tutkijat ovat kirjoittaneet esimerkiksi kreikaksi, arabiaksi tai latinaksi sen mukaan, mikä kulloinkin on ollut tieteen yleisin kieli. Jos katsomme vain uutta aikaa, tai oikeastaan vain uusinta aikaa, näkökulma muodostuu vinoksi. Tieteen kielen pirstoutuminen on ollut ominaista kulttuurisen hajaannuksen ja nationalismin ajalle, jolloin niin sanoakseni kielet ovat taistelleet valtioiden ja kansojen mukana.
Melko pitkälle tapahtunut siirtyminen yhden kielen hallitsevaan asemaan tieteessä on siis lähinnä paluuta normaalitilaan. Se johtuu maailmantilanteen poliittisista muutoksista ja elämän (kaupan, viestinnän, kulttuurin jne.) yleisestä globalisaatiota, jossa kielirajat ovat iso ongelma. Mitenkähän tehokkaasti sellaisia voimia voi vastustaa kielipoliittisilla seminaareilla ja julkilausumilla?
Miksi juuri tieteen kielessä pitäisi vastustaa yhteiskieltä ja palata Baabelin kieltensekaannukseen? Ainakin luonnontieteiden ja teknisten tieteiden alalla tieteen kieli on joka tapauksessa erittäin vahvasti termistynyttä – ja kieleilliseltä rakenteeltaan yksinkertaista, vaikka asiasisältö on haastava. Mukana on usein myös mutkikkaita merkintäjärjestelmiä. Tämän raskauden takia on suotavaa, että se luonnollinen kieli, joka on tavallaan ”kantajana”, on aina sama kieli. En usko, että on mitään hyötyä siitä, että vaikkapa orgaanisen kemian yhdisteiden ”systemaattisia nimiä” kirjoitetaan vähän eri tavoin ”kantajakielen” mukaan – siitä seuraa vain virheitä.
Onko jotenkin ihanteellista, että tutkijat joutuvat opettelemaan esimerkiksi neljää suurta kansainvälistä kieltä? Esimerkiksi suomalaiselle se merkitsisi, että pitäisi osata kuutta eri kieltä. Eiväthän kielet ole vaikeita, vain seitsemän ensimmäistä on vaikeaa, mutta millä ihmeen ajalla ja henkisellä kapasiteetilla ihmisten oletetaan lisäksi pääsevän kansainväliselle huipulle omalla alallaan?
Jos kansainvälinen yhteiskieli on jokin kansallinen kieli, se merkitsee tietenkin etua sen äidinkielisille puhujille. Entä sitten? Olisiko tekemällä tehty tai kuollut kieli parempi? Sitä paitsi etua helposti liioitellaan. Tieteessä käytetty englanti on vain yksi englannin muodoista, tai muotojen joukko, ja englantia äidinkielenään puhuvakin on joutunut sen erikseen opettelemaan.
Onko oikeus ja kohtuus, että 91% suomalaisista (suomenkieliset) velvoitetaan lakeihin nojaten oppimaan vähemmistön kieltä, ruotsia, jota puhuu 5% kansasta, jotta vähemmistö saisi palvelua viranomaisessa ja tuomioistuimessa ruotsiksi? Ja jos tämä ei ole oikeus ja kohtuus, niin olisiko näitä lakeja muutettava?
Uppsala Rasbiologiska Institutet: "Ei missään tapauksessa!"
Kuten Auli Hakulinenkin tuo esille, ongelma ei ole englanti, vaan muiden kielten opiskelujen vähäisyys. Pakkoruotsilla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa - sen kanssa, että 100 % opiskelee kieltä, jota tarvitsee vain ehkä 30 %, eihän vaan, svekot.