Kepu - Kreikka Suomen sisällä

Tuossa

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/09/13/kreikkalaiset-kuntamme/?ref=us

on aika hyvin osuttu asian ytimeen?

Eikö rysssänpenikka tiedä, että Kreikassa huseeraa sosialistihallitus? Vaikka oletkin hullu, niin kätkisit sitä edes vähän.

Mahdollisesti huseeraa. Meillä on onneksi päästy agraarisosialistien eli talikkokommunistien johtamista hallituiksista ikiajoiksi.

Ja nyt otamme miljarditolkulla velkaa yhä kiristyviltä
rahamarkkinoilta, että meillä olisi varaa maksaa
ansiosidonnaiset työttömyysrahat laiskimuksille jotka
eivät edes halua mennä töihin.

Sekö on viisasta talouspolitiikkaa?

Demareilla on suunnaton halu "hoitaa" ja rahoittaa
työttömyyttä, kun pitäisi rahoittaa työllisyyttä.

Isokallio on demari, joten se siitä.

Tärkeintä on Urpilasen vaalilupaus, että pakkoliitoksia ei tehdä. Tosin milloin Urpilainen ei olisi valehdellut?

Varsin sekavaa vuodatusta ansiosidonnaisista ja jostain muustakin. Pääaiassa kepusta ja sen toimista. Mistähän isoista asiosta nyt kirjoitat, siis mitä on jäänyt hoitamatta

Eipä tunnu olevan nykyiselläkään hallituksella keinoja monipuolistaa talousrakennettamme. Päinvastoin Kataisen hallitusohjelma sisältää vähemmän toimia Suomen elinkeinoelämän edistämisen hyväksi kuin edellisten.

Nuo hallinnolliset tai muutkaan menoleikkaukset eivät sellaista ole. Ne päinvastoin edustavat mitä konservatiivisinta talousmallia, jota ajavat Yhdysvaltain republikaanit ja muut konservatiiviset puolueet maailmalla. Edistykselliset puolueet ajavat politiikkaa, jossa valtiokin pyrkii edistämään eri toimin elinkeinoelämän kehittymistä.

Valtionosuuksien tasaukset ovat välttämättömiä niin kauan kuin verotuksemme on kunnallisvero- ja kulutusveropainotteista. Toisin sanoen tasaveroa. Valitettavasti korjausta tilanteeseen ei ole tulossa tämänkään hallituksen aikana, vaan sitä vaatineet sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto joutuivat täysin kokoomuksen vietäviksi tässäkin asiassa.

Erityisen törkeää on, että sosiaali- ja sairaanhoitomenot rahoitetaan pääasiassa kunnallisverolla, vaikka nuo jos mitkä kuuluvat kansalaisten yhdessä hoidettaviksi niin, että suuripalkkaiset maksavat niistä suhteessa enemmän kuin pienipalkkaiset. Toki asia on tiedostettiin valtion tasollakin aikoinaan keskustan ja sosialidemokraattien hallitessa niin, että luotiin tasausjärjestelmä, jossa suuripalkkaisten herrojen asuttamat kunnat osallistuvat edes jollain tavalla pienipalkkaisten viljelijöiden ja työläisten asuttamien kuntien menoihin.

Tuskinpa Kataisen hallituskaan ideaa romuttaa, vaikka muutoksia onkin tekemässä lähinnä mökkiläiskuntien ja joidenkin kaupunkien eduksi.

MTK-kepun toiminta on mennyt huumorista tragiikan puolelle.

Elinkelvottomia kuntia tekohengitetään valtion -velka- varoilla. Näin saadaan suojatyöpaikkoja kepulaisille satraapeille.

Rökäletappiollisen maatalouden - elinkeintotoimintaa!! - rahoitus on rakennettu valtion budjetin sisään, joka tietysti katetaan ulkomaisella velalla.

mtk-kepun toimintojen seuraus on inflaatio ja kansallinen konkurssi Kreikan tapaan.

Keskustapuolue on viime vuosina ollut enemmän PIENYRITTÄJÄ puolue kuin mikään muu tässä maassa. Niistä kotikutoisesti alkaneistä "verstaista" oli 2008 laman syövereissä monelle apua. On edesvastuutonta edes kirjoittaa, että keskusta on Kreikka. Tuskin 100 euron syytäminen tälläisena aikana lämmittää keskustan äänestäjiä. Rahat menevät enimmäkseen vasemmiston torikansalle. Keskustalaiset eivät niitä rahoja tarvitse. He tekevät työtä ja maksavat veroja. Monen muunkin edestä.

Jos ja kun asioita tarkastelee Mielipidepankin tavoin äärettömän yksisilmäisesti ja faktoista piittaamatta, tai niitä tietoisesti väärin tulkiten, saattaa saada aikaiseksi tuollaisen avauksen. Avauksen, jonka tarkoituksesta saati ajatuksesta ei saa selvää, ei vaikka lukisi sen kuinka moneen kertaan.

Korjataan nyt ihan aluksi asiavirheet

Suomen talousvaikeudet 1990 luvun alussa eivät johtuneet itäkaupan romahduksesta, se ainostaan syvensi lamaa aiheuttamalla noin 2%-yksikön lisäyksen BKT:n laskuun. Tuo luku perustuu mm. Jaakko Kianderin tutkimuksiin laman syistä ja seurauksista. Kun BKT putosi kaiken kaikkaan reippaat 10 % niin syitä on siis etsittävä muualta.

1980 luvulla Suomi vaurastui, kiitos myönteisen suhdannevaiheen ja viennin vedon. Samalla hallituksemme (ensin Sorsan punamulta, sitten Holkerin sinipuna) kuitenkin hylkäsivät terveen taloudenpidon, ne eivät hallinneet talouspolitiikkaa muuttuneissa olosuhteissa; tuontitavaroiden kysynnän annettiin kasvaa; omaisuusarvojen (mm. asunnot) nousta kiityvällä vauhdilla; lainanannon räjähtää: talous ylivelkaantui; lopulta se päätyi velkadeflaatioon ja lamaan. Pääarkkitehtejä tuossa äärettömän vastuuttomassa "vakaan markan" talouspolitiikassa olivat Mauno Koivisto (SDP) ja Erkki Liikanen (SDP). He linnottautuivat yhteen oppiin eivätkä hallinneet kokonaisutta. Kun samaan aikaan SDP johtoisesti kuitenkin jatkettiin toisaalla (siis rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella) talouselämän liiallista säätelyä, ylläpidettiin työmarkkinoiden jäykkyyttä, ylimitoitettua sosiaaliturvaa ja liian suuta julkista sektoria niin romahdus oli niin suuri kuin oli. Rahamme yksinkertaisesti loppuivat, niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tuli velanmaksun hetki.

Ahon hallitus siis sai perintönä demareilta hirttoköyden kaulaansa, ja kun kansainväliset suhdanteet ja NL:n romahdus potkaisivat siltä tuolin alta niin tuo porvarihallitus joutui pahaan satimeen ja ajautui hankaliin kriisipäätöksiin. Liian pitkään padottu talouden tervehdyttäminen piti tehdä lähes hallitsemattomana hätäoperaationa. Aho ja Viinanen selvisivät siitä ihan kunnialla vaikka jälkiviisaana muutamia yksityiskohtia (mm. pankkikriisin hoito) olisi voinut paremminkin tehdä.

Lipposen hallitusten ansiota ei Suomen talouden elpyminen ole alkuunkaan, päinvastoin niiden inhorealistisen tiukka valtiontalouden tasapainottaminen jopa pidensi lamasta toipumista, kun julkinen talous ei tukenut työllisyyttä ja talouskasvua vaan kasvu oli yksin viennin varassa. Viennin koheneminen ja sitä kautta kansantalouden kasvu oli devalvaatioiden ansiota, ja sittemmin EU liitoksen ja Euron mukanaan tuoman korkotason laskun (sekä sen vakiintumisen alhaiselle tasolle) ansiota, Siis hyödyimme niistä markkinavoimista, jotka nyt riepottavat Kreikkaa ja joiden maksumiehiksi olemme joutuneet.

Jos meillä joku vastustaa rakenteellisia uudistuksia, menosäästöjä ja kannattavampaan taloudelliseen toimintaan tähtäviien toimenpiteiden läpiviemistä, niin se on SDP. Esimerkkinä työelämän jäykkyysien puolustaminen, eläkeikälinjaus, tupo nostalgia, subjektiivinen päivähoito-oikeus, lisääntyvä byrokratia ja aina Lipposen ajoilta periutyvä julkisen hallinnon hajasijoitusohjelma. Tuo viimeksimainittuhan päätettiin juuri Lipposen hallitusten toimesta, ja sen jälkeiset hallitukset ovat vain siitä virheellisesti pitäneet kiinni ja toteuttaneet sitä.

Suomi on siis nyt Kreikan tiellä, nyt kun hallituksessa ovat Kokoomus ja SDP. Otamme nyt syömävelkaa. Edellinen hallitus otti velkaa, mutta se oli elvytysvelkaa jolla on ylläpidetty työllisyyttä ja tuettu kansantaloutta. Nyt olemme siirtyneet palveluiden rahoittamiseen valkarahalla, ja se on turmion tie. Urpilainen kaikkien aikojen surkeimpana valtionvarainministerinä ei ole kartalla alkuunkaan vaan junttautuu pehmeiden vaalilupaustensa taakse ymmärtämättä maailman menoa.

Kepun politiikka on ollut erittäin tuhoisaa Suomelle.

Juuri näin. Mtk-kepu rakensi suurmaanomistajille vastikkeettomat tukiaisikiliikkujan, joka tuhoaa valtion talouden, tuottaa palkansaajille alhaisen ostovoiman ja inflaation. Tappiolliseen Maatalouteen perustuva tukiaispolitiikka tuhosi myös alueet kun elinkelpoisia elinkeinoja ei haluttu kehittää. Seurauksena on kuolevien kuntien saattohoito.