Pieniä hyviä neuvoja jännitykseen, itse olen kärsinyt siitä yli kymmenen vuotta. Muistakaa, että saatte jännittää aivan rauhassa niin paljon kuin haluatte, älkää yrittäkö hallita sitä! Se ei ole väärä tapa reagoids asioihin, ajan myötä kun annatte itsellenne luvan jännittää niin se myöskin sitä mukaa vähenee. Tiedän, että se on kiusallista, mutta ajtelkaa niin, että se on sinun tapasi reagoida, sydän hakkaa kämmenet hikoilevat jne. Itse annoin luvan tähän itselleni ja se alkaa toimia. Kaikki ihmiset ovat joskus nolanneet itsensä se on varma. Jos joskus sattuu jotain noloa sen takia että olet jännnittänyt niin ei se mitään! Kohta se unohtuu, kun muistaa vain että iteä ei kannata siitä rangaista. Ystäväni kuoli vähän aikaa sitten ja tajusin ettei tätä elämää kannata elää hakemalla muiden suosiota liikaa, (ihmiset pitävät teistä jos olette rehellisä jäänittäjiä myös) elämä on siihen liian kallisarvoinen. Olkaa omia jännittäjä itsejänne! Kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa kokemuksen kautta järjestyy. Paljon voimia Meille jännittäjille! Sitä paitsi jännittäjät ovat hyviä tulkitsemaan ihmisiä koska ovat joutuneet usien kaivelemaan omia tunteita ja pohdiskelemaan muutenkin asioita. Ja vielä lopuksi, luin jostain, että jännitys on "fiksujen" ihmisten ongelma.
Sosiaaliset pelot
Elämä jatkuu
31311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luin kirjoituksesi ja se hieman helpotti. Tosin jännitystilanteissa ei paljon auta, vaikka noin ajattelisikin.. Alamäki on alkanut ja vauhti vain kasvaa.
no, kun tarpeeksi alhaalla ollaan, niin muuta suuntaa ei ole kuin YLÖSPÄIN! Eikö niin?
noiden jännitysongelmien kanssa aika paljon
työtä tehneenä olen aika samoilla linjoilla.
Itsensä hyväksyminen, niin banaalilta kuin se
saattaa äkkiä ajatellen kuulostaakin, on keskeinen muutoksen lähtökohta. Jännittämisessä jännitetään juuri sitä, miltä näytän ulos päin ja jos kovasti yrität piilottaa tuntemuksiasi niin taatusti jännität vain enemmän. Jännittäminen ei vielä kerro meidän kenenkään arvokkuudesta ihmisenä yhtään mitään. "Vaikka jännitän, olen aivan yhtä arvokas kuin muutkin". "Saan jännittää jos minusta tuntuu siltä, annan itselleni siihen luvan". Miltä nämä kuulostavat verrattuna ajatukseen: " En saa olla näin jännittynyt, on kauheata jos muut huomaa, menetän kasvoni jos punastun tai käsi vapisee, ne varmaan pitää minua hulluna". Kumpi ajatustapa tuottaa enemmän jännitystä?
Jännitys on usein kierre jossa omat luonnolliset jännitystuntemukset saavat katastrofimerkityksiä jonkin vaikean kokemuksen kautta. Aina samanlaiset tilanteet saavat meidät varuilleen, jolloin autonominen hermosto syöttää stressihormoneja ja lisää sydämen sykettä. tämä saa aikaan ruumiilliset tuntemukset joihin mieli reagoi säikähtämällä ja pelolla. tämä lisää kierrettä ja pahentaa hallinnan tunnetta. Sitten kun yirtetään kontrolloida (sallimisen sijasta) niin tilanne vaan pahenee.