Pisti miettimään kun luin tämän
http://www.vau.fi/Perhe/Perheessa/Annanko-lapseni-adoptoitavaksi/
Ite 14 5 rv:lla niin hormonihöyryssä, että itkettää miettiä, kuinka vaikeaa on varmaan ollu yrittää tehä joku ratkaisu...
http://www.vau.fi/Perhe/Perheessa/Annanko-lapseni-adoptoitavaksi/
Ite 14 5 rv:lla niin hormonihöyryssä, että itkettää miettiä, kuinka vaikeaa on varmaan ollu yrittää tehä joku ratkaisu...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voiko jonkun muun lapsesta sitten luopua?
Kiitos linkistä. Kerrankin erilainen adoptiotarina. Ihana lukea kyyneleet silmissä! =)
Itselläni on kaksi lasta. Esikoisen kanssa omat vaihtoehtoni oli lähinnä abortti versus lapsen pitäminen. Samaan tapaan Ullan kanssa tajusin, että on vihdoin pakko aikuisena ihmisenä ottaa vastuu tekemisistään.
En voisi.
En voisi.
Nuorempana ajattelin, että voisin hyvinkin tehdä lapsen ystävilleni, jotka ovat homopari. En tuolloin seurustellut ja elämä oli muutenkin aika hektistä jne.
Nyt kun on oma lapsi, en ymmärrä, miten olen voinut ajatella noin. En KOSKAAN voisi antaa lastani pois. Se olisi sama kuin antaisin osan itsestäni pois. Koskaan ei minun elämässä voisi olla tilannetta ettenkö selviäisi siitä lapsen kanssa. Sairaus tms. voisi olla syy, mutta silloinkaan en täysin lapsesta voisi luopua.