Miksei ruotsinkielinen koulutus ole mukana yhteishaussa tänä syksynä?
Yle:n uutinen kertoo, että ei ole.
Yle:n uutinen kertoo, että ei ole.
Miksi ruotsinkielinen koulutus ei yhteishaussa
tänä syksynä?
25222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Johtuisko siitä että hakijoiden ja oppilaitosten määrä on niin pieni ettei yhteishakua kannata / tarvitse järjestää ja että hakemisen pystyy järjestämään pienemmällä arsenaalilla. Ilman opiskelupaikkaa jäi kevään haussa 8,8% ruotsinkielisistä hakijoista joka on yhtä kuin 185 hakijaa (hyväksyttyjä 1915)
Haettavia paikkojahan on kaiken kaikkiaan koko maassa vain 1800 joten voisin kuvitella ettei siinä määrässä ole kovinkaan monta ruotsinkielistä opintopaikkaa.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=226591
P.S. Olisit itsekin voinut antaa linkin johon vittasit.
Väitteesi on hölynpölyä. Miksi sitten aikaisemmin on kannattanut?
Näinhän se tietysti on. Tuosta on turha etsiä salajuonta.
Puheenvuoro HBL:n koulutuskeskustelussa, (alunperin ruotsiksi siis):
"....Suomenkielisillä koululaisilla on vähemmän kuin yksi opiskelupaikka hakijaa kohden, kun he hakevat toiselle asteelle, mutta ruotsinkielisillä on n. 1,5 opiskelupaikkaa oppilasta kohden. Ruotsinkieliset toisen asteen oppilaitokset kilpailevat oppilaista, ja on jopa tapahtunut sellaista, että ne ovat ottaneet ruotsinkielisen hakijan vastaan, vaikka tällä ei ole ollut päättötodistusta peruskoulusta. "
Tänä syksynä ei siis ole ruotsinkielisille tarkoitettua hoitokoulutusta ollenkaan alkamassa yhteishaussa, johon tarvitatisiin oppilaita?
Samaan aikaan Rkp naukuu kaiken aikaa, että ruotsinkielisiä lähihoitajia ei ole.
"Todellisuudessa on pulaa lähihoitajista yms., mutta jotenkin kummasti ruotsinkielistä lähijoitajakoulutusta ei haluta lisätä, mutta akateemista koulutusta kyllä.
Ruotsinkielistä ammattikouluopetusta on jo nyt suhteellisesti vähemmän kuin korkeakouluopetusta ja suunta vain jatkuu eli rasistinen koulutuspolitiikka, joka on RKP:n tavoite."
Olisiko sinulla antaa jotain luotettavia numeroita väitteesi tueksi?
Tuo akateemisten koulutuspaikkojen väitetty ylitarjonta vaatisi jonkinlaisia todisteita muutakin kuin pelkkä väite & hokema.
Ruotsinkielisten keskuudessa on terveys- ja sosiaaliala toiseksi suosituin koulutus ja niihin koulutuksiin valittiin kesän yhteishaussa 180 opiskelijaa (hakijoita 210)
Opetushallitus: "Inom svenskspråkig utbildning är följande branscher populärast: fordons- och transportbranschen (225 förstahandssökande, andelen antagna 170 ), social- och hälsovårdsbranschen (210 sökande, andelen antagna 180), arkitektur och byggande (190 sökande, andelen antagna 170), inkvarterings- och kosthållsbranschen (185 sökande, andelen antagna 230 ), företagsekonomi och handel (180 sökande, andelen antagna 180) samt skönhetsbranschen (175 sökande, andelen antagna 110 )."
Jos vertaat ylläolevia hakijamäärää siihen että ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistui keväällä 2011 kaiken kaikkiaan 2056 niin puheet akateemisten alojen ylitarjonnasta on puppua.
Yliopistoissa opiskelevista on 6,2 % ruotsinkielisiä ja siinä joukossa on mukana myös muissa kuin ruotsinkielisissä koulutuksissa opiskelevat. Määrä on hieman yli väestöosuuden mutta myös lukioon hakeutuu suhteessa enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä.
Eihän ruotsinkielisten suosikkialoilla ole mitään tekemistä aloituspaikkojen määrän kanssa, eikä akateemisen koulutuksen paikoilla ole tekemistä sen kanssa, paljonko valmistui ylioppilaita. Lisäksi edellisten lukujen summa on reilu 1 000, kun Ankdam sanoo, että lukiosta valmistui ylioppilaita (=eri asia kuin lukion aloituspaikat) yli 2 000.
Svekot eivät taida osata edes laskea :-)
No, svekothan yrittävät harhauttaa koko ajan, ettei totuus paljastuisi ja surut voisivat jatkaa valittamistaan siitä, ettei heillä ole suomenkielisiä palvelijoita riittävästi.
"Yliopistoissa opiskelevista on 6,2 % ruotsinkielisiä ja siinä joukossa on mukana myös muissa kuin ruotsinkielisissä koulutuksissa opiskelevat."
Pointti onkin se, millä aloilla koulutusta on. Ei taida olla riittävästi AMK:n lähihoitajakoulutusta, mutta ekonomiksi on sitäkin enemmän.
"Määrä on hieman yli väestöosuuden mutta myös lukioon hakeutuu suhteessa enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä."
Ei vaan lukioon PÄÄSEE suhteessa enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä, vaikka ruotsinkieliset pärjäävät peruskoulussa huonommin ja vieläpä siitä huolimatta, ettei heillä ole kahta vierasta kieltä kuten meillä, vaan yksi tuttu kieli, suomi, ja yksi sukulaiskieli, englanti.
Edellisessä onkin pääsyy, miksi surut kannattavat pakkoruotsia:
haitta suomenkielisille, jotta suomenkielisiä pääsee vähemmän yliopistoon, jotta suruja pääsee enemmän yliopistoon.
Osaan toki laskea mutta parempiakaan numeroita minulla ei ole tähän hätään tarjota. Vaan onpa sentään ihan oikeita virallisia lukuja, toisin kuin sinulla!
Sopii nyt todistaa harhautukseni tai iäksi vaieta.
Nyt nimittäin pukkaat taas lisää mutua joka perustuu "faktoihin" joita ei ole täällä palstalla koskaan millään virallisilla lähteillä todistettu. Minä sen sijaan olen jo aikaisemminkin tarjonnut aiheesta ihan oikeata faktaa paljonkin. Joten se siitä harhautuksesta, tai todista se!
Minulla ei ole lukuja siitä kuinka moni lopettaa peruskoulun ja hakeutuu ammati- y.m. koulutuksiin mutta nuo ylioppilaat ovat sentään hyvä vertailuluku.
Keväällä 2011 suomenkielisistä kouluista ylioppilaita valmistui 28 645 ja ruotsinkielisistä kouluista 2137 = 30 782
Silläkin on rajansa kuinka pieniä kursseja ja koulutuksia on taloudellisesti mahdollista järjestää joten varmasti syntyy ruotsinkielisiä koulutuksia joihin on helpompi päästä kuin vastaaviin suomenkielisiin.
Toisaalta erilaisten koulutuksien tarjonnan suhteen olemme paljon huonommassa asemassa koska tarjonta on huomattavasti suppeampaa kuin suomenkielisillä. Edellä mainittu vahvistanee myös harhaa "suosikkialoista".
Sillä että meikäläisiä on vähän on sekä hyvät että huonot puolensa mutta niitä pienuuden aiheuttamia eroja on vaikea tasottaa.
Tässä lisää faktaa. Tuoreempaa vastaavaa en ole löytänyt mutta kelvannee siihen asti kunnes esität parempia eli sellaisia jotka tukevat omia väitteitäsi meikäläisten ETUoikeuksista ja teikäläisten sorrosta.
Sivulta 13 löytyy vahvistus antamalleni luvulle 6,2 % eli ruotsinkielisten osuudesta akateemisissa koulutuksissa, joka siis on 0,7% (= ~75 opiskelijaa) yli väestöosuuden.
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/strategier_malprogram/hogskoleutbildning.pdf
Ole hyvä, estraadi on sinun, odotan mielenkiinnolla lukujasi.
Suomalainen syrjii ruotsinkielistä lähihoitajaopiskelussa. Lähihoitajista 99% on suomenkielisiä.
Akateemista koulutusta hoitoalalla haluaa lisätä nimenomaan suomenkielinen Turun yliopisto, joka haluaa tällä kalastaa Pohjanmaan rannikkoaluetta oman yliopistosairaalansa alueeseen. Kyse on suomenkielisen yliopiston markkinointikikasta, ei RKP:n.
"Pietarsaaren sosiaalikeskuksen työntekijät pitävät työtaakkaansa kohtuuttomana.
Työantajalle osoittamassaan kirjelmässä työntekijät vaativat uusia virkoja. Kiire ilmenee muun muassa lakisääteisten tehtävien viivästymisenä ja palvelujen laatu kärsii.
Samaan aikaan lasten huostaanottojen määrä on kasvanut. Pietarsaaressa lastensuojeluasioiden määrä sosiaalityöntekijää kohden on lähes kolminkertainen valtakunnallisiin laatusuosituksiin verrattuna.
Lastensuojelun laatusuositusten mukaan yhtä sosiaalityöntekijää kohden saa olla korkeintaan 20 lasta. Pietarsaaressa yhtä sosiaalityöntekijää kohti on keskimäärin 55 lasta.
Perhe- ja aikuissosiaalityön osastonjohtajan Maria Ahon mukaan lastensuojeluun ja aikuishuoltoon tarvittaisiin vähintään kaksi virkaa Pietarsaaren kaupungin alueelle ja puoli virkaa Luodon kunnan alueelle.
Henkilökunnan puutteen vuoksi kaupunki on joutunut kääntymään yksityisten palvelujentarjoajien puoleen lastensuojelussa. Pietarsaaren kaupungissa kustannukset ovat noin 11 000 euroa kuukaudessa.
Pietarsaaressa on tiedossa ensi vuodeksi tiukka budjetti sosiaali- ja terveydenhuoltoon."
Niin tuota, miten tämä kuuluu kieli- tai koulutuskeskusteluun?
jestas, onpas huvittavia lukuja:
Ruotsinkielisiin toisen asteen ammattiin kouluttaviin linjoihin siis haki:
Suositumpaan, ajoneuvo- ja kuljetusalalle 225 ensisijaista hakijaa, joista otettiin 170.
Sosiaali- ja terveysalalle haki 210, josita otettiin 180. (Karsintaa pitääkin tehdä, etteivät huumehörhöt pesiydy.)
Arkkitehtuuri ja rakentaminen, 190 hakijaa, joista otettiin 170.
Majoitus ja ravitsemisala 185 hakijaa, joista otettiin 230!
Peräti 45 kaivettiin jostain närpiöntakaa esiin!
Yritys ja kauppa. 180 hakijaa, jotka kaikki 180 otettiin!
Kauneusala 175 hakijaa, joista 110 sai paikan.
Hauska kuulla että ilahduit luvuista. Nyt sitten sopii esittää lukuja suomenkieliseltä puolelta jotka todistavat sitä suurta vääryyttä ja meikäläisten etuoikeuksia ja akateemista ylikoulutusta!
Upp till bevis! Niin kuin meillä on tapana sanoa.
Niin halutaan varmistaa, että jokainen surunuori saa haluamansa opiskelupaikan ilman kilpailua PISA-valioiden kanssa.
Svegoille on ihan tuntematonta, että huonosti peruskoulussa menestyvälle ei välttämättä löydy opiskelupaikkaa. Jatko on heille aina turvattu. Suomenkieliset nuoret joutuvat todella tekemään töitä päästäkseen jatko-opintopaikkoihin.
Suurin pelko ainakin täällä Helsingissä on, että suomenkieliset oppilaat todella löytäisivät nämä ruotsinkieliset koulut. Silloin surut joutuisivat pihalle huonoimpien todistustensa takia. Toinen vielä huolestuttavampi piirre surujen kannalta on, että koulut muuttuvat yhä suomalaisemmiksi. Nytkin välitunnilla kuulee oppilaiden puhuvan jo ajoittain enemmän suomea kuin ruotsia. Itse opiskelin suomalaisena hoitajaksi ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Kielessä annetaan tosi paljon anteeksi. Osa suru oppilaista puhuu todella huonoa ruotsia, joten suomalainenkin oppilas pärjää ihan hyvin porukassa, varsinkin jos takana on esim. lukio ruotsi.
www.prakticum.fi/
OPH:sta saamani tiedon mukaan Suomessa on ruotsinkielisistä lukio- sekä yliopistokoulutusta suhteellisesti enemmmän kuin suomenkielistä - vieläpä siitä huolimatta, että he pärjäävät koulussa huonommin. Samaan aikaan valitetaan, ettei ole ruotsia osaavia lähihoitajia, poliiseja jne. RKP:n tavoite on rasistinen koulutuspolitiikka, jossa ruotsinkielisisiä koulutetaan akateemiksi, jotta ruotsinkielisillä olisi suhteettoman paljon valtaa, ja suomenkielisiä koulutetaan palvelualoille ja pakotetaan opettelemaan ruotsi, jotta he voivat palvella ruotsinkielisiä, kun ruotsinkielisiä ei ole riittävästi palvelualoilla.
Siis: Suomessa on ruotsinkielistä lukio- sekä yliopistokoulutusta suhteellisesti enemmmän kuin suomenkielistä vastaavaa koulutusta - vieläpä siitä huolimatta, että ruotsinkieliset pärjäävät koulussa huonommin (vrt. PISA-testit, joista ruotsinkieliset onnistuivat tapansa mukaan sensuroimaan ruotsinkielisiä koskevan negatiivisen tiedon).
Esim. Helsingissä ei ruotsin kieltä osaavia kodinhoitajia ole saatavissa vanhusten koteihin juuri ollenkaan, mistä RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat pitäneet suurta meteliä ja vaatineet kaupunkia tilille. Mutta mistä otetaan, kun ei ole, eivätkä suomenkielisten kodinhoitajat halua pakkoruotsikurssille työpäivän jälkeen.
RKP:n politiikan mukaan nuo luettelemani työtehtävät eivät ole "kulttuuria kantavia", jonka vuoksi niitä suorittamaan voidaan ottaa myös koulussa ruotsia oppineita suomenkielisiä.
Ruotsinkielinen nuori ei hakeudu matalapalkkaiseen epäviihtyisään työhön johtavaan koulutukseen, vaan haluaa mieluummin taidealle, kuvataiteeseen, musiiikkiin, näytelmä tai media-alalle, koska se on luovaa, hohdokasta työtä. RKP:n hallussa olevat rahastot kannustavat ruotsinkielisiä tähän kulttuurityöhön, koska se on "ruotsinkielistä kulttuuria kantavaa". Rikkaasta perheestä tuleva ei edes tarvitse rahastorahaa kuin lisärikkana rokassa, ja voi vaikkapa tehdä omia TV-ohjelmia, jotka sitten myy FST:lle. Esimerkkejä on.
Suomenkieliset tehkööt ruotsinkielisten vanhusten kodinhoitotyön pakkoruotsillaan, tätä mieltä ovat siis RKP:n joukot.
Myös hallitus perusteli muutama vuosi sitten "ruotsinkielisellä kulttuurilla" sitä, että kaupan- ja hallinonalalle on ruotsinkielistä korkeakoulutusta yli 9 %.
Ankdamin 6,2 % ei siis ole pointti, vaan pointti on juuri se, miten ruotsinkielinen koulutus jakaantuu eri aloille. Toinen pointti on se, että ruotsinkieliset kaksikielisinä voivat opiskella myös suomeksi ja vievät näin ollen suomenkielisiltä opiskelupaikkoja.
Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa alle 5 % (ahvenanmaalaiset opiskelevat Ruotsissa), heidän todellinen tasonsa ei oikeuttaisi edes 5 %:iin yliopistopaikoista, mutta ruotsinkielisiä on 6,2 % ja heistä suurin osa kaupan, hallinnon, ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Samaan aikaan suomenkielisillä lähihoitajilla on pakkoruotsi ja vain SUOMENRUOTSALAISIA varten - eivät lähihoitajat ruotsalaisten kanssa ole tekemisissä.
"RKP:n politiikan mukaan nuo luettelemani työtehtävät eivät ole "kulttuuria kantavia", jonka vuoksi niitä suorittamaan voidaan ottaa myös koulussa ruotsia oppineita suomenkielisiä."
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Eipä tuohon ole mitään lisättävää. Tai... käärme povellani...
Tässä tämä tunnettu totuus, joka lipsahti julki Johanna Westmanilta:
"HBL:n toimittaja Johanna Westman on aiemmin todennut, että ruotsinkielisiä nuoria tarvitaan ylemmistä aineissa, jotka "kannattavat kulttuuria". Hoitotyöhön kelpaavat hänen mielestään suomenkieliset nuoret, joille on opetettu pakkoruotsia.
RKP on vaatinut esim. Helsingin kaupunkia pakottamaan suomenkielisiä alalle.
RKP:n Brettscneider-niminen nainen hyökkäsi Helsingin kaupungin kotihoidosta vastaavan Susan Ikävalkon kimppuun, syyttäen, että Helsinki ei noudata kielilakia, koska ei ole palkannut Folkhälsanilta isopalkkaisia hoitajia ruotsinkielisille, eikä maksanut enemmän palkkaa ruotsinkielisille kotihoitajille kuin suomenkielisille.
Susan Ikävalko vastasi, että ruotsinkielisiä kotihoitajia ei ole ja että ne vähäiset, jotka valmistuvat koulutuksesta, menevät Österbottenin kaupunkeihin takaisin heti kurssin jälkeen, tai Folkhälsanille, koska siellä maksetaan rahastovaroista parempaa palkkaa kuin Helsingin kaupungilla.
Brettscheiner ei vastannut mitään näihin tietoihin, mutta vaati, että Helsingin kaupungin on rektyroitava ruotsinkielisiä kodinhoitajia vanhuksille ym. naapurikaupungeista.
Ikävalko vastasi, että näissäkin on yhtä huono tilanne, koska kodinhoitajien palkoilla ei asuta vuokralla pääkaupunkiseudulla."
(Folkhälsan on Rkp:n johdossa oleva rikas terveysjärjestö, joka ylläpitää mm. vanhustentaloja. Mannerheimintiellä Helsingissä, Tilkkaa vastapäätä on esim. hulppea vanhustenhoitola vuokra- ja omistusasuntoineen. Sinen menevät kaikki ne ykden käden sormin laskettavat ruotisnkieliset vanhustenhoitajat, joita ehkä on pääkaupunkiseudulla.)
Tässä Johanna Westmanin alkuperäinen teksti HBL:ssä, jossa hän toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
(koko artikkeli luettavissa googlaamalla)
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."
Olisikohan syynä se, ettei ruotsinkielisiä koulutuksia ala tammikuussa?