Kieli ja persu

Harhainen eläkeläine kirjoitti:

Suomen kieli muuttuu koko ajan, aivan kuten muutkin kielet. Muutokset näkyvät selvimmin sanastossa: vanhoja sanoja häviää elämänmuodon muuttuessa, ja tilalle tulee sellaisia uusia sanoja, joita kieliyhteisö juuri sillä hetkellä tarvitsee. 1800-luvulla, kun suomesta oltiin tekemässä kirjakieltä, oli sanaseppojen ohjenuorana, että suosittiin kotimaista.
Esimerkiksi lokomotiivin sijaan sepitettiin veturi, siis se joka vetää, telehvoonista tuli puhelin, siis väline jonka avulla puhutaan, ja tehdasta, vanhaa tekopaikan nimeä, alettiin käyttää uudessa merkityksessä. Noista ajoista on kauan, ja nykyään suomalaiset lausuvat sujuvasti vieraita äänteitä ja äänneyhtymiä sisältävät lainasanat, kuten klinikka, strategia ja gangsteri. Mutta on omaperäisten sanojen suosinnasta jotakin jäänytkin.
Viime vuosina on alettu käyttää verbiä kotouttaa, joka merkitsee sitä, että maahanmuuttajaa autetaan asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä. Merkitys on siis sama kuin ruotsissa käytettävä integrera. Kotoutuksella toivotaan tietenkin maahanmuuttajan kotoutuvan.
Vanhastaan suomen kielessä on verbi kotiuttaa. Potilas kotiutetaan sairaalasta, siis lähetetään kotiin. Varusmiehet odottavat kiihkeinä kotiutuspäivää, sillä tuona päivänä he pääsevät siviiliin. Majavat on tietoisesti kotiutettu Pohjoismaihin, ja minkit ovat karkuun päästyään kotiutuneet itsestään. Tai kotiutuminen on matkalta palaamista tai sitä, että tottuu tai perehtyy johonkin, esimerkiksi uuteen työpaikkaan tai työhön.
Pesäpallossa kotiuttamista käytetään aivan omassa merkityksessään: Siinä kotiutuslyönnillä kotiutetaan juoksija eli lyödään niin hyvä lyönti, että juoksija ehtii sen aikana kotipesään. Pesäpallossa voidaan käydä oikea kotiutuskilpailu, jolloin joukkueet yrittävät tasatilanteessa kotiuttaa pelaajiaan.

Ainoa joka ei välttämättä tajua on persu, mitenkään nyt kohdistamatta tällä kertaa asiaa James Hirvikärpäseen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä