Määräaikainen avioliitto!

Kahden vuoden harjoitteluaika olisi saatava lakisääteideksi. Sen jälkeen katsottaisiin, toimiiko suhde. On törkeää että veronmaksajat joutuvat kustantamaan turhaan naimisiin menneiden liitoista aiheutuvat kustannukset.

Määräaikainen avioliitto? kuulostaa kyllä hieman oudolta. Taidanpa ottaa normaalin avioliiton

öööö....MITÄS VARTEN MENNÄÄN KIHLOIHIN

Ihan sama koska avoliitto on sitä harjoitteluaikaa ja itse olen ollut jo 20v avoliitossa eiköä ole tarvetta mennä naimisiin ja niin edelleen. Asunto yhteinen ja yksi lapsi.

Eli siis mennään jotenkin sitoviin kihloihin?

Seuraavaksi määräaikaisen avioliiton määräaikaisharjoittelukierros. :D

Mitä tälläisellekin pitäisi tehdä, miksei vaan anneta ihmisten ottaa avioeroja, ja sitten vaikka tukea yhdessä pysyviä pareja jollain tapaa, jos se todella on noin tärkeää valtion tasolla..

Johan sitä avioliittoelämää harjoitellaan avoliittoina, joten en kannata määräaikaista avioliittoa.

Hei haloo, avioliittohan on aina määräaikainen.

Enkä sitäpaitsi näe mitään pointtia tuossa, mitä haittaa on normaalista avioerosta? Ehkä jossain Meksikossa, jossa ollaan katolisia, on vähän eri meininki, mutta meillä täällä puoliuskonnottomassa Suomessa kun ei mitään Jumalan siunauksia kuitenkaan aina tarvita, eihän se eroaminen mikään stigma enää ole.

Jos olisi valtion kustannuksista kyse, niin eikös ihan yhtä paljon työtä tulisi siitä, kun pitää se avioliitto uudistaa kuin siitä kun nyt erotaan.

sehän olis kätevä kun kahenvuoden välein vois ottaa uuden avioliiton. Tulis mukavasti lapsiinkin valikoimaa kun kukaan ei ihmettelis vaikka sitä että joka toinen on erivärinen mutta kukaan ei ois äpärä aika söpöä:)

Eri asia kuinka lapsen isyys todettais vai aina dna-testeilläkö ?
Lapsen asema ei olisi kovin turvattua.

määräaikainen kirkkoon kuuluminen myös, koska mistä sitä tietää jaksaako sitä papin paapatusta kuunnella.
nykyäänhän kirkkoon pääsee liittymään about minuutissa.
Mutta eroamisessa menee iän kaiken.

mutta kyllä tuollainen määräaikainen avioliitto olisi hyvä.
lakisääteisenä suorastaan.
Jos eukon kälätys, ukon ryyppääminen tai kakaroiden ölinä ei jaksakkaan kiinnostaa, niin parissa vuodessa pääsee eroon koko touhusta.

Itse asiassa aika hyvä idea. Onhan erossakin "koeaika". :)

Hyvä idea. Ihmisten olisi hyvä määräajoin miettiä, että miksi tuon toisen kanssa ihan oikeasti olen. Suhdetta pitää päivittää.

Ei siis mitään järkeä, koska et voi pakottaa ketään ihmistä elämään kanssasi kahta vuotta, et voi rikkoa toisen aviolittoa jos he eivät halua erota. Jos menet naimisiin ulkomaalaisen kanssa niin siinä sitten olet vaikka toinen ei saisikaan pysyvää oleskelulupaa.

Jos tosiaan sinua ottaa erot noin paljon päähän niin pysypä itse sinkkuna!! Tuskin ne avioeron käsittelyt niin paljon yhteiskunnalle maksaa että sen takia pitäisi moisia järjestely tehdä ihmisoikeuksia huonontamiseksi.

Ei missään nimessä. Sehän heikentää entisestään kynnystä solmia avioliitto. Mieluummin niin päin että voit elämäsi aikana solmia vain kerran avioliiton. Sittenpähän näkis kuka on tosissaan ja kuka ei..

Kaksi vuotta on liian lyhyt aika mutta kannatan 20 vuotta.
Silloin on lapset saatu täysi-ikäisiksi tai ainakin lähelle sitä. Silloin pitäisi päättää, halutaanko jatkaa yhdessä vielä kaksin ja tehdä siitä ilmoitus, että halutaan. Muussa tapauksessa liitto raukeasi (ellei ole päättynyt erohakemukseen jo sitä ennen).

Silloin kun tämä "kunnes kuolema teidät erottaa" hieno lause on saatu aikaiseksi, ihmiset elivät n. 40 -vuotiaiksi. Ei kukaan voinut kuvitella, että avioliitto voi kestää jopa 60-70 vuotta.

Onko määräaikaisen avioliiton tarkoituksena se että mies saa hedelmöittää elämänsä aikana mahdollisimman monta naista. Eli kahdessakymmenessä vuodessa ehdit perustamaan perheen 10:n naisen kanssa.

Avio liitto on naisen ja miehen välinen asia!

Joo parin vuoden harjotteluaika on ihan kohtuullinen idea. Paitsi että semmonenhan on jo, sitä sanotaan SEURUSTELUksi. Helevetin hätäpäiset kakarat ku pittää kauhialla kiireellä kaikki sohia pilalle nykyjään...

MAHTAVA EHDOTUS

Olen ollut tällaisen ajatuksen kannalla jo pitkään - on kaikkien etujen mukainen eikä ketään vastaan. Välittömästi toteutukseen myös Suomessa.

35 vuotta (pakko)aviossa

Koska joka toinen avioliitto on jo määräaikainen,koska se päättyy eroon.

joka tapauksessa silloin kahden vuoden jälkeen, miksei ihmiset voi olla yhdessä määräaikaisesti kahta vuotta ilman avioliittohössötyksiä?

Niiin,jotenkin kyllä kuvastaa hyvin tätä aikaa; ihmiset ei osaa enään sitoutua mihinkään taikka valmiita näkemään vaivaa.Tai onko se sitten se että kaikki on mennyt niin helpoksi tänäpäivinä että puuttuu joku sellainen tekemisen ja yhteenpuhaltamisen meininki.

Niin,ja sinälläänkin kuvastaa tätä aikaa ettei kenenkään tarvitse nykyään ajatella asioita.Sitä vaan toimitaan,"hei,kultsi,mä tykkään vauvoista" ja hups,9kk:ta myöhemmin pentu sylissä josta todetaan 4kk:den jälkeen että mitenköhän mä pärjään tän kanssa tai annetaan jopa pois.Taikka,sitten juoksennellaan pitkin poikin kapakoita pettämässä ja naimassa muita,unohdetaan se lapsi sinne kotia.Toivotaan että kasvaisi jo 18 vuotiaaksi jotta voi potkia sen ulos.Tästä aletaan tietenkin puhumaan jo 16:lle että sitten on aika pakata laukut ja häipyä omaan elämään pilamaasta vanhempien elämää.

Niin,ja miksei sitä yhtähyvin voi asua vaikka 10 vuotta yhdessä avoliitossa jos tuntuu ettei ole varma.Ja lapsiakin voi hankkia ilman minkäälaisia häpeän tunteita.

Järkikäteen,kohta joku varmaan ehdottaa määräaikaisia lapsia.Synnytä/vuokraa lapsi 2 vuodeksi.Jollet tykkää räkänokastasi niin voit palauttaa sen lastenkotiin.

Ja jollet ole tyytyväinen lapseesi,saat rahat takaisin!

Niinhän ne kuolemaankin päättyvät ovat määräaikaisia, eli ihan kaikki avioliitot ovat määräaikaisia.

Tärkeänpää olisi määrätä ettei lapsia saisi tulla vielä ensimmäiseen viiteen vuoteen.

Pakollinen ehkäisy, joku ihon alainen ehkäisykapseli...

Valtaosa elatusmaksujen rästeistä menee ulosottoon

Suomessa noin 96 000 lasta saa Kelan elatustukea, ja yleisin syy on elatusvelvollisen laiminlyömä maksu.

Maksunsa laiminlyöneistä elatusvelvollisista alle puolet hoitaa velkansa Kelaan ajoissa. 60 prosenttia Kelan elatusapusaatavista menee ulosottoon.

–Ulosotto ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai harvinainen menettely, vaan pääsääntö, vahvistaa toimistojohtaja Anne Tolonen Kelan Lounais-Suomen perintäyksiköstä.
Kelan saatava menee ulosottoon heti eräpäivän umpeuduttua, eikä minkäänlaisia maksumuistutuksia lähetetä. Näin halutaan turvata lapsen etu.

Elatustuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelalle 2009 vuoden keväänä. Muutosvaiheessa elatusapujen perintään liittyvät tietojärjestelmät kangertelivat, ja ulosottoon meni selvästi tavallista vähemmän elatusapumaksuja.

Nyt Kela on saanut järjestelmänsä toimimaan, ja elatusapuvelkoja on mennyt 2010 ulosottoon huomattavasti 2009 vuotta enemmän.

Valtakunnanvoudin tilastojen mukaan elatusapumaksuja on mennyt ulosottoon >vuonna 2010 >lokakuun loppuun mennessä, yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Viime vuonna vastaavana aikana summa oli noin 7 miljoonaa euroa.

Elatusvelvollisten liitto ry arvioi, että Suomessa on jopa 150 000 etävanhempaa, jotka on velvoitettu maksamaan elatusapumaksuja.
Elatusvelvollisten liiton puheenjohtaja ja myös yksityistä asianajotoimistoa edustava Ahti Hurmalainen saa päivittäin yhteydenottoja elatusvelvollisilta, jotka ovat joutuneet ahdinkoon. Työttömyyden kasvu näkyy selvästi yhteydenotoissa.

Elatusvelvollisten liitto on pahimman luokan vitsi. VELVOLLISUUDELLA ei siinä ole mitään tekemistä.

Kas kun ei päivän avioliitto tai tunnin, niitä jotka harrastavat irtosuhteita.

Minun mielestäni silloin on parempi olla kokonaan menemättä naimisiin jos aikoo kohta erota ja on niin epävarma. Sehän kuulostaa hyväksikäytöltä, eihän onnenonkijoidenkaan enää tarvitsisi odottaa kumppanin kuolemaa, kun ilman avioehtoa saisi puolet omaisuudesta.

Entäs lapset. olisivatko nekin määräaikaisia?

Halleluja mikä meteli tästä syntyisi kirkon puolelta jos joku menisi tälläistä Suomessa ehdottamaan :DD
Sitä odotellessa...

Itse kyllä kannattaisin tätä, vaikka olenkin nainen ja minua periaatteessa loukkaisi että mies kysyy: "Mennäänkö naimisiin, mahdollisesti väliaikaisesti?".
Mutta olen tietoinen avioerotilastoista enkä enää näin "aikuiseksi" kasvaneena usko avioliiton toimivuuteen läpi elämän...
Mutta sitten tässä tulee esiin se pointti, että miksi edes pitäisi ylipäätään mennä naimisiin, jos ei välttämättä halua olla toisen kanssa loppu elämää...? Avioliitosta katoaa idea.

What ever. Ihmiset tehköön omat valintansa ja virheensä ja naimakauppansa.

Aika monella on suomessa ainakin jo määräaikainen avoliitto, tai esiliitto määräätättömäksi ajaksi: avoliitto. Eikä auta yhtään. Erotaan silti.
Jotkut tunkee saman katon alle heti kun aina vaan on löytynyt vihdoin se oikein ja ainutlaatuisin, ja eroa pukkaa. Moni seurustelee sen pari vuotta, sitten on avoliitossa pari vuotta ja eroa pukkaa. Moni on avoliitossa jopa melkein 10-15 vuotta ennen naimisiin menoa... No, ne kyllä harvemmin enää sitten heti eroaa...

Meillä on siis jo näitä ns. kivottomia prosesseja, ei tartte sitoutua eikä lupailla, ja asutaan yhdessä ilman kihlojakin. Tai lupaillaan kamalasti muttei sitouduta mihinkään. Seksiäkin saa nykyään jo testata ja kokeilla ilman että edes tuntee tyyppiä.

Että kyllä, tosi moni nainen suostuu siihen, ettei mies oikeasti sitoudu yhtään mihinkään ja tekee jopa lapsia näille sitoutumattomille, eikä koe sitä edes loukkaavana.

HÖ. Taitaa olla jalkapalloa pelaavien lespojen ja homopoikien suunnitelma.
Älytön juttu kusettaa vanhemmilta yhdet kalliit juhlat jne...

Mihin tämä maailma on menossa? Mikään ei ole enää pyhää. Keksikää joku oma nimi määräaikaisille liitoillenne, mutta älä sotkeko avioliittoa tähän. Avioliiton määrite on raamatusta, eikä sitä tule muuttaa. Jumalan sana ei muutu.

Miksi se pitää olla avioliitto-niminen juttu jos se on määräaikainen juttu, koska Avioliiton perusajatus on kunnes kuolema teidät erottaa vaikkei se aina toteudukaan silti siihen moni pyrkii mennessään naimisiin. Vaikka jotkut kyllä menevät tosi kevyin perustein naimisiin jota en itse ymmärrä.

Mielestäni toi homoliitto juttukin voisi olla joku ihan eri termi kuin "avioliitto" lisäksi sitä ei pitäisi mitenkään liittää kirkkoon tai usko-asioihin koska lesbo/bi/homosuhde ei ole raamatun mukainen yhdessä elon olon muoto.

Miksei sitä harjoittelua voi tehdä ennen avioliittoa?

Aika naurettavaa, että joku sormus sormessa muuttaa niin radikaalisti ihmisiä, että harjoitteluaikaa pitkää jatkaa vielä avioliitossa ennenkuin ollaan varmoja ollaanko yhdessä vai ei.

meillä oli kahden vuoden harjottelu aika sitten mentiin vihille,ei tarvitse mitään muita koe aikoja,nyt vihkimisestä jo 36 vuotta.

Kannatan! Ehdottomasti!

KANNATAN EHDOTTOMASTI!! Maksaa ihan sairaasti avioero, pelkästä paperi lapun pyörittämisestä ne ottaa 80e ja toisen paperin pyörittämisestä 40e. PELKKÄÄ RAHASTUSTA!

Avioliittohan on tarkoitettu mm lasten siunattua synnyttämistä ja kasvattamista varten. Sitten kun kuopus on täyttänyt 18v. = täysi-ikäinen, voitaisiin tarkistaa avioliiton jatko, ellei toimi, niin ero OK. terveisin blondimummi

Ei kannata mennä avioon ollenkaan. Luokaa naiset vaan uraa, hankkikaa oma
elämä ja matkustelkaa.Tehkää kaikkea mitä ikinä haluatte, asettakaa tavoitteet korkealle, muuten menee koulutus hukkaan ja muistakaa vaatia kunnon palkka.

Jos sitten kaduttaa 30-kymppisenä lapsettomuus, on äidittömiä lapsia maailma täynnä. Eipähän tarvitse taistella elatuksista eikä tapaamisista, ei kuunnella marinaa rahankäytöstä, eikä vääntää kättä missä vietetään juhlapyhät.
Päättäkää asioistanne itse naiset, elämmehän vain kerran täällä.

Toihan on jo vanha vitsi!
Solmihan Päivi Mäkinen jo melkein 15 vuotta sitten määräaikaisen avioliiton muutamaksi vuodeksi, mutta ei tainnut kestää avioliitto sitäkään aikaa. Tarkoitus oli pitää Tampere-talossa erojuhlat joihin olisi myyty lippuja. Siitä päätettiin jo avioliittoa solmiessa, mutta epäilen ettei mitään juhlia pidetty, koska liitto kariutui ennen määräaikaa.

http://www.google.fi/imgres?q=Päivi Mäkinen&hl=fi&sa=X&biw=1067&bih=708&tbm=isch&prmd=imvnso&tbnid=8aYJoJ3JbhIK3M:&imgrefurl=http://www.luxteatteri.com/&docid=pbt864s6x9uUsM&w=310&h=397&ei=uziGToHVE8XesgaWmvHgAQ&zoom=1&iact=rc&dur=416&page=1&tbnh=152&tbnw=119&start=0&ndsp=14&ved=1t:429,r:0,s:0&tx=44&ty=87

Ap. ehdotus varmaankin Parviaisen idea, sillähän on yks kokelas juuri kierroksessa.

vai in

Todellinen ongelma ei piile lainsäädännössä, vaan ihmisten moraalikäsityksessä. Ennen avioliittoon suhtauduttiin paljon vakavammin kuin nykyään ja avioero oli suorastaan häpeäpilkku. Nykyään avioliitto solmitaan hyvin kevyin perustein perinteen ja hienojen kirkkohäiden vuoksi. unohdetaan kuitenkin avioliiton todellinen tarkoitus; perheen perustaminen ja turvallisen kasvupohjan takaaminen lapsille.

Yhtä kevyin perustein kuin avioliitto solmitaan, yhtä kevyeesti erotaankin. kun tilastoja katsoo, niin ei voi olla huomaamatta lasten psyykehäiriöiden ja lisääntyneiden erojen korreloivan keskenään. Vanhemmat toimivat käsittämättömän itsekkäästi eroamalla. Miksi siis ylipäätään solmia avioliitto, jos olisi voidaan edes pitää mahdollisena ero?

Itse olen avioliitossa ja en voi pitää edes mahdollisena eroa. Jos on ajatusta erota, niin voi asua avoliitossa ja mennä naimisiin, kun on täysin varma, ettei aio erota.

Minua suututtaa koko tämän päivän avioliitto. Ennen vanhaan kun mentiin naimisiin niin mentiin ihmisen kanssa josta vasta kuolema erotti! Ja tuollainen lupaushan annetaan edelleen kun pappi vihkii... Eikö oo yhtään kornia antaa tuollainen lupaus, jos tarkoitus on kokeilla ensin kaksi vuotta? Nykyään mennään naimisiin vain koska kaveripariskuntakin meni.. Teinit menee naimisiin koska se on siistiä. Eikö jokainen voisi hetkeksi jäädä miettimään, että mikä lupaus avioliitto on?

Itse olen kihloissa mutta en halua naimisiin, eikä halua avopuolisonikaan. En osaa kuvitellakaan elämää ilman rakasta puolisoani, mutta on minulla silti sellainen periaate etten voi mennä kirkkain silmin lupaamaan että olisin hänen kanssaan koko loppuelämäni... Koska minähän en tiedä mitä elämässä vielä tapahtuu- Toki toivon että olisimme yhdessä vielä kauan, kenties loppuelämän.

Siinäpä ratkaisu. Se nykyaikana ihmisillä onkin vikana, voi ottaa eron jos arki ei suju. Avioliitossa yhtälailla kuin muissa ihmissuhteissakin sen kestoon ei vaikuta rakkaus vaan se kuinka paljon itse kukin on valmis panostamaan suhteeseen ja tekemään kompromisseja. Olen mennyt naimisiin aikoinani aikalailla varomatta äkkiä rakkaudesta ja sitä on takana 30v. Mieheni ei ole kantasuomalaisia, mutta hyvin suomettunut. Molemmat ollaan kristittyjä enkä ollut neitsyt naimisiin mennessä. Meillä on hyvin samanlaiset arvot ja voimakas tahto saada suhde toimimaan. Meillä on puhuttu asioista ja tehty kompromisseja. Molemmat ajatellaan politiikasta ja monista yhteiskunnan asioista täysin vastakkaista mieltä,mutta se ei haittaa meidän parisuhdetta.Enkä ole nyrkin ja hellan välissä, mies laittaa pääasiassa ruuat ja molemmilla on vapaus omiin harrastuksiin. Raja menee toisen pettämisessä ja minua ei ole koskaan kiinnostanut lähteä tyttöjen kanssa kapakkaan.

Avioerot vaan helpommiksi.
Jolle lapset se elättää ei elatustukia, joka on kuin; lapsi kidnapataan ja otetaan lunnaat isältä.

Ajatus avioliiton määräaikaisuudesta on hyvä. tuon kahden vuoden jälkeen voisi liiton siunata uudestaan. Toisaalta nämä nykyiset avoliitot ajaa samaa asiaa. Tosin toiset eivät osaa koskaan päättää sitoutumisesta loppuelämäksi vaan jäävät avoliittoon.

Minulle avioliitto ei ole sen kummempi sitoutumienn kuin avoliitto. Yhteen kun muuttaa asumaan, niin kyllä se pitää tehdä sitoutuminen mielessään. Sitten jos ei halua sitoutua, onko oikein järkeä muuttaa yhteen. Naimisiin olen mennyt vain juridisten etujen vuoksi, en yhtään sen enempää sitoutunut puolisooni siinä vaiheessa kuin ennenkään. Lapsetkin oli tehty ennen vihkaisua.

Olen ihan samaa mieltä että koe aika niinkuin työpaikan saaneilla.Itse olen ollut 40v. naimisissa, ja täytyy tunnustaa että monta kertaa on ollut lähtö mielessä.Kun on itse vilkas luonteelta ja toinen kotona viihtyvä ja harrastukset ei ole yhteisä niin kyllä täytyy katsella aina vilkkaita miehiä. Sitä vaan jumittuu kun lapset ja lastenlapset on niin ei halua heille surua tuottaa eroamalla.Riidellä ei raha asiat on kummallakin omat tilit laskut hoidetaan kummalla sattuu olemaan sillä hetkellä enempi tilillä rahaa.Olis kiva kirjoittaa teille enempikin mutta ei nyt kehtaa.Sen sanon viellä että lapset on sanonut että he ei koskaan ole kuulleet isän ja äidin toisiaan haukkuvan.

Ensiksi on määriteltävä mitä avioliitto käytännössä ja arkielämässä tarkoittaa. Toisen sietäminen on se asia, joka on tärkein avioliitossa. Kun sietää KAIKKI toisen temput, niin voi olla koko ikänsä naimisissa. Sen tulee olla lähtökohta avioliitolle ilman mitään koeaikoja. Lupaus sietää kaikenlaiset touhut. Nykyään ei siedetä mitään ja siksi erotaan. Jos ei jaksa sietää, niin sitten voi erota.

Sietämisen jaksaminen on oleellista.

Lasten elatusmaksut kuuluvat niin avioliittoon kuin mihin tahansa liittoon tai liiton jälkeiseen elämään jos on lapsia ja ne on tunnustettu. Elatusmaksu=lapsen menot ja kulutus jokapäiväisessä elämässä. Jos on rahaa vanhemmilla, niin sen mukaiset on maksut. Jos ei ole rahaa niin joku maksaa. Miksi elatuksesta pitää jonkun itkeä? Jos on lapsi tehty, on turha itkeä että joutuu sitä elättämään jollain rahalla.

Määräaikainen avioliitto olisi mainio asia. Sen pitäisi olla rutiininomainen selviö, niin silloin se ei olisi kumpaakaan osapuolta loukkaava. Kirkkoa tympivät avoliitot voisivat vähentyä, kun uskallettaisiin avioon. Määräaika voisi olla samanpituinen kuin uuden auton takuuaika.

Ihan kätevältä tuo minusta kuulostaa. Sitä tosin en saanut ihan selville, onko tuo määräaikaisuus pakollista vai vapaehtoista? Siis että tulisiko sen kuulua kaikkiin solmittaviin aviolittoihin, vai erikseen hakemalla?

Ja kohdellaanko määräaikaisesti aviossa olevia laissa samallata tavalla kuin pysyvästi avioliittoisia, esimerkiksi perinnön yhteydessä?

Periaatteessa hyvä ajatus, mutta vaatii selvennyksiä ja täsemnnyksiä.

Mitä helevetin väliä sillä on miten pitkään ne avioliitot kestää ? Ja mittä v*ttua se nyt niiden keston pitäisi kenellekkään aiheuttaa pukamien turpoamista. Onko samaa ongelmaa kirkko- ja siviilivihkimisten välillä.

Avioliitto on keinontekoinen instituutio ja ihmiselle LUONNOSTAAN vieras ja juontuu umpimielisisestä alkukirstillisestä kulttuuristä, jossa oma suvun hegemoniallisen aseman säilyttäminen oli tärkeää.

Ennemminkin kannattaisi ottaa malleja kulttuureista (esim ESI kristilliset viikingit tai roomalaiset jne.) joissa PERHE oli laajempi yhteisöllinen käsite eikä niuhotettu niin tarkkaan kenen "alta" mikin lapsi oli ja joissa nainen saattoi olla äitinä useamman miehen lapsille ja miehellä saattoi olla useampia vaimoja ja silti kaikista lapsista pidettiin huolta ja kasvatettiin omina. Asiat ovat menneet aina lujasti päin persettä kun on alettu kuuntelemaan neuvoja perheen perustamisesta tai lastenkasvatuksesta Vatikaanissa luuraavilta lapsia raiskaavilta "neitsyt"papeilta tai vastaavalta roskasakilta.

Yksiavioinen avioliitto itsessään ei ole epänormaalia, mutta oletus että KAIKKIEN tulisi elää tuon saman mallin mukaan on täydellisesti luonnonvastaista.

Mielestäni avioliitto on hyvä sellaisena, kuin se nyt on. En ole uskonnollinen, mutta silti kunnioitan tuota sopimusta kahden ihmisen kesken niin, etten edes haluaisi sitä monen kanssa solmia elämäni aikana.

Parempi olisi, jos tulisi laki, ettei naimisiin voi mennä ennen kun on seurustellut/ollut kihloissa kaksi vuotta. Kuinka romanttiselta se sitten vaikuttaakin, "rakkautta ensi silmäyksellä", ei toista voi oikeasti tuntea viikossa tai muutamassa kuukaudessa.

Ja seksin harrastamattomuuteen. Kunnioitan heitä jotka säästävät itseään avioliittoon, mutta ajattelen itse asiasta toisin. Olen elänyt pitkään parisuhteessa, jossa seksi oli huonoa ja nyt uudessa suhteessa, missä se on hyvää. Olisi kamalaa elää koko loppuelämänsä ihmisen kanssa, jonka kanssa kemiat ei makuuhuoneen puolella kohtaa laisinkaan. Vanhassa suhteessa asiat menivät siihen pisteeseen, ettei seksiä enää juuri harrastettu, johon minä totuin, mutta mies ei. Ei ole reilua sitä toista osapuoltakaan kohtaan pitää väkisin suhteessa, kun homma ei vaan toimi.

Näissä seksittömissä seurustelupareissa on asia varmaan tiedostettu alusta alkaen, joten mikäli ongelmia syntyy, niiden kanssa ovat molemmat valmiita elämään taikka hakemaan apua. Itse kuitenkin tarkistan makuuhuoneen ennen loppullisia päätöksiä ;)

Mutta noin kiteytettynä, 2 vuotta yhdessä oloa = naimalupa. Seksillä tahi ilman.

Ehdottomasti määräaikainen aina. 5 vuotta kerrallaan. Tämän lisäksi avioehtopakko. Sillä namä auttaisi yleensäkkin molempiä ja mahdollisia lapsia.

Avioliitton oletetaan olevan "instituutio" joka kasvattaa vastuuseen. Tätä se ei ole vaan mahdollistaa ja jopa houkuttelee ihmiset kohtaamaan täysin keskeneräsiä ja oikeudellisia vastuita ennenaikojaan ja kohtuuttomasti.

He ei yleensäkkään tiedä mihin ryhtyy ja mitä siitä seuraa.

Joten äkkiä lakia sorvaamaan. PArisuhdelakihan on pian tulossa erillisinen josta toivois myös tervettä järjeltään.

Islamilaisissa maissa voidaan avioliitto solmia vaikkapa vain muutamiksi tunneiksi. Näin vältytään huoraamiselta ja huorintekemiseltä.

Näppärää! Kyllä se Muhamed oli ovela poika ;)

Määräaikainen avioliitto on melkein yhtä huono idea kuin määräaikainen äitiys/isyys. Jos vekaran naama alkaa ärsyttää esim. viiden vuoden päästä, ja olet kyllästynyt ainaiseen vastuunottamiseen, eikun lapsi adoptioon tai laitokseen... Toimisiko mielestänne?