Aloitetaanko kuntauudistukset Ahvenanmaalta?

Se on yksi työssäkäyntialue, kyllä soutuveneellä ehtii!

taatusti kirjoitti:

Se on yksi työssäkäyntialue, kyllä soutuveneellä ehtii!

Mielestäni Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista ja Ahvenanmaasta. Siirretään verotusoikeus maakunnille kuten Ruotsissa, ja jätetään pikkukunnat hoitamaan lähidemokratiaa kuten Ahvenanmaalla. Tällöin koko kuntauudistusta ei tarvittaisi, ja meillä olisi n. 20 aluehallintoyksikköä.

Entä jos suomalaiset eivät enää haluaa maksaa?

Ahvenanmaa ei saa valtionapuja, vaan ahvenanmaalaisten maksamia veroja takaisin. Kuntalainsäädäntö kuulu maakuntapäivien toimivaltaan, joten eduskunta ei voi tehdä päätöksiä Ahvenamaan kuntarakenteesta.

ahvennainen kirjoitti:

Ahvenanmaa ei saa valtionapuja, vaan ahvenanmaalaisten maksamia veroja takaisin. Kuntalainsäädäntö kuulu maakuntapäivien toimivaltaan, joten eduskunta ei voi tehdä päätöksiä Ahvenamaan kuntarakenteesta.

Lue lisää

Vai maksaa Ahvenanmaa kahdensadan miljoonan euron edestä veroja jotka se saa takaisin varustomotukina ja muina tulonsiirtoina. Kerrotkos idiootti miten tämä on mahdollista jos koko maakunnan budjetti on vain 100 miljoonaa jos enää sitäkään.

Ahvenanmaa yksinkertaisesti kierrättää Ankkalammelta sinne siirretyt varat. Kyllä sinä kiero loinen tämän tiedät vaikka esität yksinkertaista.

oh ho kirjoitti:

Vai maksaa Ahvenanmaa kahdensadan miljoonan euron edestä veroja jotka se saa takaisin varustomotukina ja muina tulonsiirtoina. Kerrotkos idiootti miten tämä on mahdollista jos koko maakunnan budjetti on vain 100 miljoonaa jos enää sitäkään.

Ahvenanmaa yksinkertaisesti kierrättää Ankkalammelta sinne siirretyt varat. Kyllä sinä kiero loinen tämän tiedät vaikka esität yksinkertaista.

Lue lisää

Aina sitä oppii uutta. Kerrotko vielä missä päin on kunta nimeltä Viking Line ja Tallink Silja? Täytyy soittaa maakuntahallitukseen kuinka paljon ne ovat myöntäneet maakuntaosuuksia näille!

ahvennainen kirjoitti:

Aina sitä oppii uutta. Kerrotko vielä missä päin on kunta nimeltä Viking Line ja Tallink Silja? Täytyy soittaa maakuntahallitukseen kuinka paljon ne ovat myöntäneet maakuntaosuuksia näille!

Lue lisää

Ahneidenmkaan palkkasveko tuli taas tekemään työtään eli valkopesemään rasistihallintoaan.

Nimimerkinkin hän varasti ja reksiteröi OIKEALTA Ahvenaiselta, joka aiheellisesti kritisoi suomenkielisten kohtelua Ahneidenmaalla.

Nikkivaras! kirjoitti:

Ahneidenmkaan palkkasveko tuli taas tekemään työtään eli valkopesemään rasistihallintoaan.

Nimimerkinkin hän varasti ja reksiteröi OIKEALTA Ahvenaiselta, joka aiheellisesti kritisoi suomenkielisten kohtelua Ahneidenmaalla.

Lue lisää

No eipä ole sitä OIKEAA Ahvenaista näkynyt, minun nikissäni on kaksi n:ää, joten se OIKEA voisi ihan hyvin rekisteröidä omansa, koska kirjoittaa sen eri tavalla. Mutta eipä ole tuntunut olevan kiinnostusta. Tietää varmasti, ettei kirjoita totuudenmukaisesti, joten pysyy hiljaa.

Ahvenainen totesi varin olennaisen seikan. Ahvenanmaan kunnat eivät saa valtionosuuksia erikseen vaan ne maksetaan "landskapsandel"-nimikkeenä maakuntahallituksen varoista kunnille.

Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee Ahvenanmaalla jossain määrin tiivistää, mutta on ennen kaikkea jatkettava kuntien yhteisten toimintojen kehittämistä. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Kuntien yhdistäminen kuitenkin vaikuttaa yleishallinnon kustannuksia vähentävästi kuntien keskushallinnon virkarakenteen tiivistyessä aivan kuten mantereellakin. Sinänsä kuntien yhdistämisessä välittöminä ksuatnnussäästöinä on yleishallintokustannusten (keskushallinto, valtuusto, kunnallishallistus ja lautakunnat) pieneneminen

Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Siis yhteenlaskien sairaanhoito mukaan lukien sen toimintamenot olisivat 147 miljoonaa 81 miljoonaa eli 228 miljoonaa ja siten 78 miljoonaan euroa suuremmat verrokkiin Savonlinnan nähden.

Erittäin mielenkiintoista on myös verrata Ahvenanmaan kunnissa olevan henkilöstön määrää ja ylipäätään julkisen sektorin henkilöstön määrää mantereen vastaavaan määrään. Nojaan tietoihin vuodelta 2008 (ÅSUB rapport 2009).

Ahvenanmaan kuntien henkilöstömäärä oli viimeisimmän selvityksen mukaan 1837 henkeä eli 67 henkilöä 1000 asukasta kohden ja 13,7 % koko työvoimasta. Manner-Suomessa lukumäärä oli noin 500.00 ja 96 henkilöä 1000 asukasta kohden. Näyttäisi näin ollen siltä, että kuntien henkilöstörakenne olisi Ahvenanmaalla jopa Manner-Suomea keveämpi. On kuitenkin muistettava se, että näihin lukuihin ei sisältyne maakunnallisen sairaanhoito-ja terveystoimen 1066 henkeä, Tarkistan asian. Muualla Suomessa vastaavat tehtävät kuuluvat kunnille ja kuntayhtymille. Olisi siten syytä todeta, että kunnallisen sektorin työvoimaosuus kokonaistyövoimasta nousee noin 2800 henkilöön eli hieman yli 100 henkilöön 1000 asukasta kohden eli hieman yli maan keskiarvon.

Saaristo on luonnollisesti ongelmallinen alue. Kunnallisten palvelujen järjestämisen suhteen se on varsin haasteellinen tilanne. Kun asutusta, joka tarvitsee kunnallisia palveluja, asuu liikenteellisesti rikkinäisellä saaristoalueilla, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan pitämään yllä enemmän toimintayksiköitä (kouluja, vanhainkoteja yms.) monessa paikassa ja pienempinä kuin pelkästään väestöpohjan kannalta ajatellen olisi tarkoituksenmukaista ja järkevää. Tästä kustannusongelmasta lienee esimerkki peruskouluopetuksen kustannus/oppilas Ahvenanmaalla, joka on noin 11.500 euroa.

Sinänsä kuntien yleishallinnon kustannukset maakunnassa ovat noin 9 miljoonaa, josta Maarianhaminan osuus noin 1,5 miljoonaa. Tämä osuus tulisi tietenkin huomattavissa kuntien yhdistyessä määrin pienenemään. Epäileväisempi olisin palvelutuotannon kustannusten suhteen. Nythän tietenkin tulisi edelleen kannustaa kuntia pitämään yhteisiä, kouluja, vanhainkoteja jne. silloin kun sellaisen järjestäminen on mahdollista. Aina se ei ole vain mahdollista. Tuskinpa saaristoalueen kuntalaiset haluaisivat kunnallisen päivähoidon olevan Maarianhaminassa tai että peruskoulun ala-asteelaiset matkustaisivat päivittäin Maarianhaminaan. Ymmärrän kyllä palvelutuottamisen lähtökohtaisen kustannushankaluuden; mutta ratkaisuja tehostamiseen tulee etsiä. Välttämättä se ei ole yhden kunnan ratkaisu, vaikkakin kuntarakenteen tiivistämiseen voi olla aihetta.

Ioni¤ kirjoitti:

Ahvenainen totesi varin olennaisen seikan. Ahvenanmaan kunnat eivät saa valtionosuuksia erikseen vaan ne maksetaan "landskapsandel"-nimikkeenä maakuntahallituksen varoista kunnille.

Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee Ahvenanmaalla jossain määrin tiivistää, mutta on ennen kaikkea jatkettava kuntien yhteisten toimintojen kehittämistä. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Kuntien yhdistäminen kuitenkin vaikuttaa yleishallinnon kustannuksia vähentävästi kuntien keskushallinnon virkarakenteen tiivistyessä aivan kuten mantereellakin. Sinänsä kuntien yhdistämisessä välittöminä ksuatnnussäästöinä on yleishallintokustannusten (keskushallinto, valtuusto, kunnallishallistus ja lautakunnat) pieneneminen

Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Siis yhteenlaskien sairaanhoito mukaan lukien sen toimintamenot olisivat 147 miljoonaa 81 miljoonaa eli 228 miljoonaa ja siten 78 miljoonaan euroa suuremmat verrokkiin Savonlinnan nähden.

Erittäin mielenkiintoista on myös verrata Ahvenanmaan kunnissa olevan henkilöstön määrää ja ylipäätään julkisen sektorin henkilöstön määrää mantereen vastaavaan määrään. Nojaan tietoihin vuodelta 2008 (ÅSUB rapport 2009).

Ahvenanmaan kuntien henkilöstömäärä oli viimeisimmän selvityksen mukaan 1837 henkeä eli 67 henkilöä 1000 asukasta kohden ja 13,7 % koko työvoimasta. Manner-Suomessa lukumäärä oli noin 500.00 ja 96 henkilöä 1000 asukasta kohden. Näyttäisi näin ollen siltä, että kuntien henkilöstörakenne olisi Ahvenanmaalla jopa Manner-Suomea keveämpi. On kuitenkin muistettava se, että näihin lukuihin ei sisältyne maakunnallisen sairaanhoito-ja terveystoimen 1066 henkeä, Tarkistan asian. Muualla Suomessa vastaavat tehtävät kuuluvat kunnille ja kuntayhtymille. Olisi siten syytä todeta, että kunnallisen sektorin työvoimaosuus kokonaistyövoimasta nousee noin 2800 henkilöön eli hieman yli 100 henkilöön 1000 asukasta kohden eli hieman yli maan keskiarvon.

Saaristo on luonnollisesti ongelmallinen alue. Kunnallisten palvelujen järjestämisen suhteen se on varsin haasteellinen tilanne. Kun asutusta, joka tarvitsee kunnallisia palveluja, asuu liikenteellisesti rikkinäisellä saaristoalueilla, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan pitämään yllä enemmän toimintayksiköitä (kouluja, vanhainkoteja yms.) monessa paikassa ja pienempinä kuin pelkästään väestöpohjan kannalta ajatellen olisi tarkoituksenmukaista ja järkevää. Tästä kustannusongelmasta lienee esimerkki peruskouluopetuksen kustannus/oppilas Ahvenanmaalla, joka on noin 11.500 euroa.

Sinänsä kuntien yleishallinnon kustannukset maakunnassa ovat noin 9 miljoonaa, josta Maarianhaminan osuus noin 1,5 miljoonaa. Tämä osuus tulisi tietenkin huomattavissa kuntien yhdistyessä määrin pienenemään. Epäileväisempi olisin palvelutuotannon kustannusten suhteen. Nythän tietenkin tulisi edelleen kannustaa kuntia pitämään yhteisiä, kouluja, vanhainkoteja jne. silloin kun sellaisen järjestäminen on mahdollista. Aina se ei ole vain mahdollista. Tuskinpa saaristoalueen kuntalaiset haluaisivat kunnallisen päivähoidon olevan Maarianhaminassa tai että peruskoulun ala-asteelaiset matkustaisivat päivittäin Maarianhaminaan. Ymmärrän kyllä palvelutuottamisen lähtökohtaisen kustannushankaluuden; mutta ratkaisuja tehostamiseen tulee etsiä. Välttämättä se ei ole yhden kunnan ratkaisu, vaikkakin kuntarakenteen tiivistämiseen voi olla aihetta.

Lue lisää

"Ahvenanmaan kunnat eivät saa valtionosuuksia erikseen vaan ne maksetaan "landskapsandel"-nimikkeenä maakuntahallituksen varoista kunnille."

Eräät ahvenanmaalaiset poliitikot joille kokonaisuus on selvillä ei halua luopua "klumpsumma-systeemistä". Kun lukee oolannin omaa lehteä niin kyllä se siltä tulee esiin.
Kiintomaalta lähetetään "säkissä" enemmän kuin oolannista tulee, näin se on.

Ioni¤ kirjoitti:

Ahvenainen totesi varin olennaisen seikan. Ahvenanmaan kunnat eivät saa valtionosuuksia erikseen vaan ne maksetaan "landskapsandel"-nimikkeenä maakuntahallituksen varoista kunnille.

Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee Ahvenanmaalla jossain määrin tiivistää, mutta on ennen kaikkea jatkettava kuntien yhteisten toimintojen kehittämistä. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Kuntien yhdistäminen kuitenkin vaikuttaa yleishallinnon kustannuksia vähentävästi kuntien keskushallinnon virkarakenteen tiivistyessä aivan kuten mantereellakin. Sinänsä kuntien yhdistämisessä välittöminä ksuatnnussäästöinä on yleishallintokustannusten (keskushallinto, valtuusto, kunnallishallistus ja lautakunnat) pieneneminen

Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että maakunnan kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen osuus on 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (landskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaa ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista, ei kuntien. Siis yhteenlaskien sairaanhoito mukaan lukien sen toimintamenot olisivat 147 miljoonaa 81 miljoonaa eli 228 miljoonaa ja siten 78 miljoonaan euroa suuremmat verrokkiin Savonlinnan nähden.

Erittäin mielenkiintoista on myös verrata Ahvenanmaan kunnissa olevan henkilöstön määrää ja ylipäätään julkisen sektorin henkilöstön määrää mantereen vastaavaan määrään. Nojaan tietoihin vuodelta 2008 (ÅSUB rapport 2009).

Ahvenanmaan kuntien henkilöstömäärä oli viimeisimmän selvityksen mukaan 1837 henkeä eli 67 henkilöä 1000 asukasta kohden ja 13,7 % koko työvoimasta. Manner-Suomessa lukumäärä oli noin 500.00 ja 96 henkilöä 1000 asukasta kohden. Näyttäisi näin ollen siltä, että kuntien henkilöstörakenne olisi Ahvenanmaalla jopa Manner-Suomea keveämpi. On kuitenkin muistettava se, että näihin lukuihin ei sisältyne maakunnallisen sairaanhoito-ja terveystoimen 1066 henkeä, Tarkistan asian. Muualla Suomessa vastaavat tehtävät kuuluvat kunnille ja kuntayhtymille. Olisi siten syytä todeta, että kunnallisen sektorin työvoimaosuus kokonaistyövoimasta nousee noin 2800 henkilöön eli hieman yli 100 henkilöön 1000 asukasta kohden eli hieman yli maan keskiarvon.

Saaristo on luonnollisesti ongelmallinen alue. Kunnallisten palvelujen järjestämisen suhteen se on varsin haasteellinen tilanne. Kun asutusta, joka tarvitsee kunnallisia palveluja, asuu liikenteellisesti rikkinäisellä saaristoalueilla, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan pitämään yllä enemmän toimintayksiköitä (kouluja, vanhainkoteja yms.) monessa paikassa ja pienempinä kuin pelkästään väestöpohjan kannalta ajatellen olisi tarkoituksenmukaista ja järkevää. Tästä kustannusongelmasta lienee esimerkki peruskouluopetuksen kustannus/oppilas Ahvenanmaalla, joka on noin 11.500 euroa.

Sinänsä kuntien yleishallinnon kustannukset maakunnassa ovat noin 9 miljoonaa, josta Maarianhaminan osuus noin 1,5 miljoonaa. Tämä osuus tulisi tietenkin huomattavissa kuntien yhdistyessä määrin pienenemään. Epäileväisempi olisin palvelutuotannon kustannusten suhteen. Nythän tietenkin tulisi edelleen kannustaa kuntia pitämään yhteisiä, kouluja, vanhainkoteja jne. silloin kun sellaisen järjestäminen on mahdollista. Aina se ei ole vain mahdollista. Tuskinpa saaristoalueen kuntalaiset haluaisivat kunnallisen päivähoidon olevan Maarianhaminassa tai että peruskoulun ala-asteelaiset matkustaisivat päivittäin Maarianhaminaan. Ymmärrän kyllä palvelutuottamisen lähtökohtaisen kustannushankaluuden; mutta ratkaisuja tehostamiseen tulee etsiä. Välttämättä se ei ole yhden kunnan ratkaisu, vaikkakin kuntarakenteen tiivistämiseen voi olla aihetta.

Lue lisää

Ja eikös tänään juuri hesarissa Sitran tutkija kirjoittanut kriittisesti kuntauudistuksesta. Kunnan koolla ja palveluiden tehokkudella ei ole mitään korrelaatiota tutkimusten mukaan. Suuin ongelma lienee esim. kasvukeskusten kavoituspolitiikassa. Ahvenanmaalla tätä ongelmaa ei ole. Tosin en tiedä Maarianhaminan tilanteesta.

Vaikka ålantiloiset onkin pikku kaloja isossa meressä uskon heillä silti olevan merkittävän vaikutuksen.

.

Oolannin maakunta vie n. 2 kertaa enemmän valtionrahoja kuin muut maakunnat keskimäärin per asukas

.

Hyvä että svekkuli kerrankin myöntää häikäilemättömän röyhkeän omaisuus kierrätyksen. Jos ålantiloiset ovat mielestäsi ansainneet rajattomat tukiaisensa ja etuoikeutensa niin miksi ei vaikka kainuulaiset, lappilaiset tai savolaiset ole. Kyllä kai nyt Lappi sijoitsee strategisesti tärkeämmällä paikkalla kuin Ahneidenmaa.

Ja vaikka emme voikkaan pysäyttää Venäjän Pohjoista laivastoa niin voimme hidastaa sitä ja varmistaa ettei vuosi 1985 toistu. Toisaalta norjalaiset on amerikkalaisen rahan vankeja ja mitäpä se itsekeskeistä typerää ahnetta ålantiloista liikuttaisi vaikka Venäjän pohjoinen laivasto tappaisi kaikki Vuoreijasta Tromssaan.

Ahvenanmaa ei osallistu mm. näihin:

-armeijan ylläpitoon, jonka tehtävä on kriisin sattuessa puolustaa Ahvenanmaata
-lähetystöverkoston ylläpitoon
-ei myöskään valtion hallinnon kustannuksiin Manner-Suomessa

Ahvenanmaa saa 4,5 % kaikista Suomen valtion tuloista päältä. Ml. esim. valtion yhtiöiden osingot ja osakemyyntitulot.

Kun valtio puolestaan sijoittaa johonkin yhtiöön rahaa ei Ahvenanmaa osallistu sijoitukseen.

Ahvenanmaa osallistuu vain kun jaetaan niiden tuloja.

http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34248-ahvenanmaan-talous-kuralla-imf-apuun

VVM ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen välillä on olemassa sopimus,että valtio tulouttaa kaikista tuloistaan Ahvenanmaalle 4,5 %.

Sitä sanotaan könttäsummaksi, klumpsumman,jonka prosentin kyllä kaikki ahvenanmaalaiset tietävät ja tuntevat. Päätettiin,että on liian vaikeaa laskea Ahvenanmaan keräämät verot ja palauttaa ne Ahvenanmaalle.

Näin päädyttiin tuohon 4,5 % könttäsummaan. Syystä,että Ahvenanmaa on itsenäinen finansssialue.

Sillä on oikeus maakuntaveroon (kunnallisverotuksen lisäksi) mutta Ahvenanmaa ei ole ottanut sitä käyttöön,koska rahavirta Helsingistä on ollut niin suotuisa,että ei ole tarvinnut maakuntaveroa ottaa käyttöön.

Mainittakoon,että Ahvenanmaalla ei myöskään makseta YLE:n tv-maksua.

34,

Hyvä havainto. Oikea prosentti on 0,45 %. Valitteluni.

34,

Ahvenanmaa on itsenäinen finanssialue Suomen valtion rahataloudessa.

Se,että ahvenanmaalaiset eivät osallistu mitenkään valtion hallinnon kuluihin esim. Helsingissä ei ole estänyt ahvenanmaalaisia valittamsta mm. Helsingin keskusvirastojen ruotsinkielisistä palveluista.

He saavat ilmaiseksi ne palvelut, osallistumatta niiden tuottamisen kustannuksiin,mutta se ei ole estänyt jatkuvaa valittamista niistä.

Sellainen on Ahnemaalla ajatuksen juoksu.

Lähde: mm. Ålands tidningen.

Hui ku pelottaa. Tekö kalastajat julistaudutte itsenäiseksi. Millä lihaksilla? Gripeneilläkö. hahahahah

Siinä tapauksessa Suomi antaa läpikulun Venäjän voittomattomalla öljyjätille marssia Osloon asti ja alistaa ja orjuuttaa kaikki Pohjolan asukkaat. Äläkä luule että NATO teitä pelastaa. Ei amerikkalaiset joidenkin Arktisella piirillä elävien natsien takia mitään kolmatta maailmansotaa mahtavan Venäjän kanssa aloita.

Minua ei haittaisi vaikka joituisinkin Siperiaan. Tieto siitä että te itsekkäät typerät raukkamaiset inhottavat pelkurimaiset valehtelevat ylimieliset paskat menitte mukana helpottaisi.