Vanhanen: Kiitos vaalivoitosta!!
14.06.2004 12:41
Sunnuntaisissa eurovaaleissa Keskusta saavutti 121 000 lisä-ääntä ja kannatusosuutemme nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Suuri kiitos tästä kuuluu äänestäjille, jotka nostivat äänestysaktiivisuutta neljänneksellä 31 prosentista 41 prosenttiin. Suomessa vaalit olivat erityisesti puolueiden kilpailu siitä, kuinka saada omat kannattajat viime vaaleja aktiivisemmin liikkeelle. Onnistuimme tässä. Myös Kokoomus lisäsi äänimääräänsä, mutta menetti suhteellista osuuttaan.
Suomen vaalitulos eroaakin eurooppalaisesta ”valtavirrasta” hämmentävän voimakkaasti kahdessa tärkeässä kohdassa. Ensinnäkin keskimäärin unionissa aktiivisuus laski, mutta meillä tuli tuntuva nousu. Toiseksi muualla hallituspuolueet kärsivät rajuja tappioita, kun taas meillä hallituspuolueet voittivat. Tähän poikkeamaan kannattaa kiinnittää huomiota. Suomalaisen tuloksen merkitys on etenkin päähallituspuolueena toimivan Keskustan kannalta todella arvokas.
Keskusta sai osaavan ja kokeneen joukkueen parlamenttiin. Anneli Jäätteenmäki nousi etelästä keskustaväen odottamalla tavalla koko vaalien ääniharavaksi lähes 150 000 äänen vyöryllä. Etenkin naisäänestäjät etelässä ja lännessä olivat vyöryn takana, mutta hän keräsi tasaisesti ympäri maata kannatusta. Kyösti Virrankoski teki edelliskauden varmaa työtään parlamentissa ja kokosi viimekertaisen äänimääränsä, yli 50 000 ääntä. Lienee selvää, että Anneli jonkin verran verotti Kyöstin äänimäärää Pohjanmaalla. Pohjoisessa Paavo Väyrynen sai kovan haastajan Hannu Takkulasta ja molemmat menivät läpi mittavilla äänimäärillä. Kokemusta heidänkin kohdallaan arvostettiin.
Samuli Pohjamo on tehnyt parlamentissa hyvää työtä ja nosti sen ansiosta äänimääräänsä viimekertaisesta, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Uusi ehdokas Antti Mykkänen Savosta keräsi komean 24 000 äänen potin ja sijoittui kuudenneksi puolueessamme. Muut 14 ehdokastamme saivat yhteensä pitkälti yli 50 000 ääntä. Ilman heidän ja heidän puolestaan vaalityötä tehneiden suurta panosta olisimme jääneet kisassa kolmanneksi ja menettäneet yhden paikan. Jos taustatiedot pitävät paikkaansa, niin etenkin aktiiviviljelijät käyttivät nyt laajasti äänioikeuttaan ja nostivat äänestysprosenttia hyväksemme.
Uskallan suomalaisesta vaalituloksesta vetää sen varovaisen johtopäätöksen – etenkin peilatessani sitä muun Euroopan tuloksiin – että meillä hallituksen ote EU-politiikassa sai varovaista luottamusta kansalaisilta.
Näin millaisessa rääkissä ehdokkaat olivat talvesta alkaen. Koko maa vaalipiirinä on raskas kokemus. Järjestöväessämme näkyi samaa passiivisuutta pienemmässä mittakaavassa kuin koko äänestäjäkunnassa. Aina ehdokkaat eivät saaneet vaalikiertueellaan edes paikallisia järjestöaktiiveja liikkeelle. Tässä meillä on paljon opittavaa.
Normaaliaktiivisuudella Keskusta olisi näissä vaaleissa saanut ilmeisesti huiman tuloksen. Nyt äänestäjien painopiste sijoittui ainakin maantieteellisesti voimakkaasti aivan eteläisimpään Suomeen. Se näkyy siitä, että valituista 14 parlamentin jäsenestä peräti puolet eli seitsemän valittiin Helsingistä ja Espoosta.
Keskusta Annelin kautta edustaa myös pääkaupunkiseutua ja kolme muuta Väli- ja Pohjois-Suomea. Ilman äänestysaktiivisuuden reipasta kasvua loppupäivinä jakauma olisi ollut tätäkin vinompi Suomen sisällä. Viiden vuoden takaisella aktiivisuudella Keskustan neljännen paikan olisi luultavasti saanut vihreiden helsinkiläinen edustaja asianajaja Matti Wuori. Tämä osoittaa konkreettisella tavalla, miten tärkeää äänestysaktiivisuuden nostaminen oli, jotta parlamentti edustaa aidosti koko Suomea.
Äänestysaktiivisuuden kannalta voidaan kriittisesti kysyä, miksi näissä vaaleissa otettiin käyt-töön negatiivinen kampanjointi, jonka tarkoituksena oli amerikkalaiseen malliin heikentää kilpailijoiden äänestysaktiivisuutta. Etenkin Kokoomus jaksoi vaalien loppumetreille asti korostaa vain EU-parlamentin suurten ryhmien merkitystä pyrkien vähättelemään pienempien ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa. He unohtivat kertoa sen, että heidän edustamansa konservatiivit eivät ole enemmistö vaan he jäävät usein vähemmistöön, koska eivät saa taakseen riittävää kannatusta muilta ryhmiltä. EU-parlamentti on yhteistyöorganisaatio, jossa ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita. Se on pikemminkin kuin kunnanvaltuusto, jossa enemmistökoalitiot vaihtuvat asiakysymyksittäin. Negatiivisella kampanjoinnilla ei uskotakaan kerättävän ääniä haukutusta puolueesta omaan pussiin, vaan yritetään lamauttaa naapurin kannattajat nukkuviksi.
Tätä kirjoitettaessa Keskustan viiteryhmä liberaalit menestyivät hyvin. Saimme nyt sisarpuolueemme Saksasta yli äänikynnyksen ja myös Englannissa puolue ylsi noin 16 prosenttiin ja lisäsi paikkamääräänsä. Meille oli myös tärkeää, että RKP säilytti paikkansa. Suomi menestyikin hyvin ELDR-ryhmässä, johon Keskusta ja RKP yhdessä kuuluvat, saadessaan siihen viisi euro-parlamentaarikkoa kuten tällä hetkellä. Konservatiiviryhmässä suomalaisia on neljä eli yksi vähemmän kuin nykyisessä parlamentissa ja sosialistiryhmässä kolme.
Keskustan on tästä tuloksesta helppo käydä kohti puoluekokousta ja syksyn kunnallisvaaleja. Hallitusvastuun kantaminen vaikeana aikana, jolloin protestit pyyhkäisevät muualla Euroopassa hallitusten yli, ei ole helppoa hallitus- tai eduskuntaryhmälle, mutta ei se ole helppoa aktiivikannattajillekaan. Vakaa työ tuottaa kuitenkin tulosta ja nyt on otettava loppukiri kunnallisvaalien ehdokasasettelussa. EU-vaaleissa saatu voitto kannustaa siihen työhön.
Matti Vanhanen
pääministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja
14.06.2004 12:41
Sunnuntaisissa eurovaaleissa Keskusta saavutti 121 000 lisä-ääntä ja kannatusosuutemme nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Suuri kiitos tästä kuuluu äänestäjille, jotka nostivat äänestysaktiivisuutta neljänneksellä 31 prosentista 41 prosenttiin. Suomessa vaalit olivat erityisesti puolueiden kilpailu siitä, kuinka saada omat kannattajat viime vaaleja aktiivisemmin liikkeelle. Onnistuimme tässä. Myös Kokoomus lisäsi äänimääräänsä, mutta menetti suhteellista osuuttaan.
Suomen vaalitulos eroaakin eurooppalaisesta ”valtavirrasta” hämmentävän voimakkaasti kahdessa tärkeässä kohdassa. Ensinnäkin keskimäärin unionissa aktiivisuus laski, mutta meillä tuli tuntuva nousu. Toiseksi muualla hallituspuolueet kärsivät rajuja tappioita, kun taas meillä hallituspuolueet voittivat. Tähän poikkeamaan kannattaa kiinnittää huomiota. Suomalaisen tuloksen merkitys on etenkin päähallituspuolueena toimivan Keskustan kannalta todella arvokas.
Keskusta sai osaavan ja kokeneen joukkueen parlamenttiin. Anneli Jäätteenmäki nousi etelästä keskustaväen odottamalla tavalla koko vaalien ääniharavaksi lähes 150 000 äänen vyöryllä. Etenkin naisäänestäjät etelässä ja lännessä olivat vyöryn takana, mutta hän keräsi tasaisesti ympäri maata kannatusta. Kyösti Virrankoski teki edelliskauden varmaa työtään parlamentissa ja kokosi viimekertaisen äänimääränsä, yli 50 000 ääntä. Lienee selvää, että Anneli jonkin verran verotti Kyöstin äänimäärää Pohjanmaalla. Pohjoisessa Paavo Väyrynen sai kovan haastajan Hannu Takkulasta ja molemmat menivät läpi mittavilla äänimäärillä. Kokemusta heidänkin kohdallaan arvostettiin.
Samuli Pohjamo on tehnyt parlamentissa hyvää työtä ja nosti sen ansiosta äänimääräänsä viimekertaisesta, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Uusi ehdokas Antti Mykkänen Savosta keräsi komean 24 000 äänen potin ja sijoittui kuudenneksi puolueessamme. Muut 14 ehdokastamme saivat yhteensä pitkälti yli 50 000 ääntä. Ilman heidän ja heidän puolestaan vaalityötä tehneiden suurta panosta olisimme jääneet kisassa kolmanneksi ja menettäneet yhden paikan. Jos taustatiedot pitävät paikkaansa, niin etenkin aktiiviviljelijät käyttivät nyt laajasti äänioikeuttaan ja nostivat äänestysprosenttia hyväksemme.
Uskallan suomalaisesta vaalituloksesta vetää sen varovaisen johtopäätöksen – etenkin peilatessani sitä muun Euroopan tuloksiin – että meillä hallituksen ote EU-politiikassa sai varovaista luottamusta kansalaisilta.
Näin millaisessa rääkissä ehdokkaat olivat talvesta alkaen. Koko maa vaalipiirinä on raskas kokemus. Järjestöväessämme näkyi samaa passiivisuutta pienemmässä mittakaavassa kuin koko äänestäjäkunnassa. Aina ehdokkaat eivät saaneet vaalikiertueellaan edes paikallisia järjestöaktiiveja liikkeelle. Tässä meillä on paljon opittavaa.
Normaaliaktiivisuudella Keskusta olisi näissä vaaleissa saanut ilmeisesti huiman tuloksen. Nyt äänestäjien painopiste sijoittui ainakin maantieteellisesti voimakkaasti aivan eteläisimpään Suomeen. Se näkyy siitä, että valituista 14 parlamentin jäsenestä peräti puolet eli seitsemän valittiin Helsingistä ja Espoosta.
Keskusta Annelin kautta edustaa myös pääkaupunkiseutua ja kolme muuta Väli- ja Pohjois-Suomea. Ilman äänestysaktiivisuuden reipasta kasvua loppupäivinä jakauma olisi ollut tätäkin vinompi Suomen sisällä. Viiden vuoden takaisella aktiivisuudella Keskustan neljännen paikan olisi luultavasti saanut vihreiden helsinkiläinen edustaja asianajaja Matti Wuori. Tämä osoittaa konkreettisella tavalla, miten tärkeää äänestysaktiivisuuden nostaminen oli, jotta parlamentti edustaa aidosti koko Suomea.
Äänestysaktiivisuuden kannalta voidaan kriittisesti kysyä, miksi näissä vaaleissa otettiin käyt-töön negatiivinen kampanjointi, jonka tarkoituksena oli amerikkalaiseen malliin heikentää kilpailijoiden äänestysaktiivisuutta. Etenkin Kokoomus jaksoi vaalien loppumetreille asti korostaa vain EU-parlamentin suurten ryhmien merkitystä pyrkien vähättelemään pienempien ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa. He unohtivat kertoa sen, että heidän edustamansa konservatiivit eivät ole enemmistö vaan he jäävät usein vähemmistöön, koska eivät saa taakseen riittävää kannatusta muilta ryhmiltä. EU-parlamentti on yhteistyöorganisaatio, jossa ei ole hallitus- ja oppositiopuolueita. Se on pikemminkin kuin kunnanvaltuusto, jossa enemmistökoalitiot vaihtuvat asiakysymyksittäin. Negatiivisella kampanjoinnilla ei uskotakaan kerättävän ääniä haukutusta puolueesta omaan pussiin, vaan yritetään lamauttaa naapurin kannattajat nukkuviksi.
Tätä kirjoitettaessa Keskustan viiteryhmä liberaalit menestyivät hyvin. Saimme nyt sisarpuolueemme Saksasta yli äänikynnyksen ja myös Englannissa puolue ylsi noin 16 prosenttiin ja lisäsi paikkamääräänsä. Meille oli myös tärkeää, että RKP säilytti paikkansa. Suomi menestyikin hyvin ELDR-ryhmässä, johon Keskusta ja RKP yhdessä kuuluvat, saadessaan siihen viisi euro-parlamentaarikkoa kuten tällä hetkellä. Konservatiiviryhmässä suomalaisia on neljä eli yksi vähemmän kuin nykyisessä parlamentissa ja sosialistiryhmässä kolme.
Keskustan on tästä tuloksesta helppo käydä kohti puoluekokousta ja syksyn kunnallisvaaleja. Hallitusvastuun kantaminen vaikeana aikana, jolloin protestit pyyhkäisevät muualla Euroopassa hallitusten yli, ei ole helppoa hallitus- tai eduskuntaryhmälle, mutta ei se ole helppoa aktiivikannattajillekaan. Vakaa työ tuottaa kuitenkin tulosta ja nyt on otettava loppukiri kunnallisvaalien ehdokasasettelussa. EU-vaaleissa saatu voitto kannustaa siihen työhön.
Matti Vanhanen
pääministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja
Vastaukset 3
Vanhimmat
Että semmoinen tapaus.
vuodessa menetetään yli 300 000 ääntä
...kepulaisille. Ja mielipidepankille.
Ihan hyvä tulos.
Mutta kirjoituksessasi mainittiin: "keskustan viiteryhmä liberaalit" ja "sisarpuolueemme Saksassa"...brittiläiset liberaalitkaan eivät kysyttäessä taitaisi tunnustaa umpivanhoillista suomalaista kepua samalle viivalle aattellisesti.
Mutta niiltähän "mielilipidepankki" ei lupaa rinnastuksiinsa tainnut kyselläkkään.
Semmoista se politiikka on =))