"...Tonttipolitiikassa Vaasa, voisi halutessaan olla aktiivisempi jopa kaavoituksen osalta, sillä kaupungin hallinnassa on omakoti, rivitalo ja kerrostalotuotantoon sopivia maita. Kyse on puoluepoliittisesta valtapelistä, jolla RKP haluaa turvata asemansa pelätessään suomenkielisten muuttavan Vaasaan. Vaasan kaupungin taloutta hoidetaan epäammattimaisesti ja puoluepolitiikalla on suuri vaikutus talousarvion pitävyyteen eri vuosina. Vaasan kaupunki elää teollisuudesta ja verotuloista, mutta ei osaa sopeuttaa talouttaan muuttuvissa maailmanmarkkinatilanteissa ja velkaantuneisuus asukasta kohden on kasvanut vuoden 2010 loppuun mennessä 4707€/asukas(luvussa huomioitu konsernilainat) myönteisestä tilinpäätöksestä huolimatta..."
Petri Friman, uusisuomessa VaasanRkp:stä
totuuksia...
13202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaasa on Mustasaaren surukunnan kielimotissa, joka estää sen kehittymisen.
LISÄKSI RKP kielivouhottaa kaupungin sisälläkin vaikeuttaen kehitystä.
Ei ole helppoa olla suomalainen RKP:n hallitsemilla alueilla!
.
Joka tapauksessa lisää maksumiehiä tarvitaan
.
C.E. puhuu osittain asiaa, osittain vähän asian vierestä. Gerbyn kaavoittamista vastusti nimenomaan kaupungin kaavoituskoneisto, mutta syy oli se, että maat (Gerbynniemi) olivat pääosin yksityisomistuksessa, jolloin kaupunki olisi kantanut kustannukset ja maanomistajat nostaneet tonttimyyntitulot. Siitä syystä alue oli vuosikymmeniä rakennuskiellossa, kunnes isännät ja heidän kuolinpesänsä kypsyivät tekemään kaupungin kanssa kaavoitussopimuksia, joiden myötä kustannukset jaetaan paremmin. Nyt asia sujuu. Käsittääkseni asia on näin.
Sundomissa ruotsinkieliset vastustavat, mutta sen alueen ”mäen takaisen” osan rakentamista vaikeuttaa ratkaisevimmin ennen muuta se, että alue sijaitsee erillään, ja että nykyinen kunnallinen infra (vesi, viemäri ym) ei nykyisellään kestä asukasluvuin lisäämistä ilman suuria lisäinvestointeja. Alueen väkiluvun kasvu (nimenomaan suomenkielisillä) laukaisisi kustannuskynnyksen myös esimerkiksi koulu – ja päiväkotirakentamissa.
Siksi on kaupungin kannalta edullisempaa rakentaa mm. Kivihaan takamaisemissa, joissa verkostojen laajentaminen on luontevampaa.
Mitä Gerbyyn tulee, niin ongelman taustalla oli nimenomaan RKP ja ruotsinkieliset tahot. Asiasta oli joskun muutama vuosi sitten oikein lehtijuttukin jossa ihmeteltiin kuvaamasi kaltaista tilannetta ja Gerbyn kaavoittamisen hitautta, sillä muut kaupungit ja kunnat olisivat tuossa tilanteessa käyttäneet lunastus- tai etuosto-oikeuttaan. Vaasassa tätä ei käytetty, ja muistaakseni lehtijutussakin virkamies viittasi kiemurrellen poliittisiin syihin, miksi lunastaminen ei ole mahdollista, eikä sitä ole mietitty.
Tilannetta voisi verrata vaikka Helsingin tilanteeseen, jossa myöskin on jonkin verran vapaata rakennusmaata, mutta poliittisen sopimuksen takia sitä käytetä eikä lunasteta. Ero Vaasaan vain on siinä, että pääkaupungissa osa alueista on oikeasti luokiteltavissa puistoiksi, joilla on arvoa vapaa-ajalla kaikille. Sen sijaan Vaasan kohdalla nämä vastaavat alueet ovat yksityistä maatalousmaata, joista ei luovuta kirveelläkään.
Mitä Sundomiin tulee, niin ainahan se joka paikassa joudutaan tekemään uusi infra tai uusimaan perusteellisesti jos väkiluku kasvaa paljon, harvoin sitä tehdään niin alkuperäistä tarvettaan suuremmaksi ettei olisi tarvetta uusia.
Vaasan kohdalla kyse on siitä, että Vaasa pinta-alaltaan muutenkin pieni kaupunki jossa on tarvetta lisämaalle, eli on hölmöä kun osa pienen pinta-alan kaupungista rajataan rakentamisen ulkopuolelle, niin että ainoaksi mahdollisuudeksi jää kuntaliitokset uusien maa-alueiden saamiseksi.
"Alueen väkiluvun kasvu (nimenomaan suomenkielisillä) laukaisisi kustannuskynnyksen myös esimerkiksi koulu – ja päiväkotirakentamissa."
Mietittäväksi jää lauseesta, että onko se pääongelma näiden suomenkielisten koulujen ja päiväkotien rakentamisen kustannukset, vai niiden suomenkielisyys.
"Siksi on kaupungin kannalta edullisempaa rakentaa mm. Kivihaan takamaisemissa, joissa verkostojen laajentaminen on luontevampaa. "
Jos väkiluku kasvaa ja rakennuspainetta on, ja osaa kaupunkia ei saa käyttää, kun se sattuu olemaan joidenkin mielestä "pyhää maata", niin pakkohan sitä on sitten rakentaa sinne missä se on mahdollista.
Edullisuudesta voidaan sitten keskustella, olisiko sittenkin edullisempaa laajentaa jo olemassaolevia lähiöitä, kuin tehdä niitä tyhjästä kauaksi keskustasta ja rakentaa sinne kaikki palvelut alusta pitäen.
Hangossa RKP-johtoinen kaupunginjohto pelleili satama-alueen maan kanssa. Maata oli vuokrattu vuosikymmeniksi pilkkahinnalla. Tarkkoja uutisia asiasta tuli YLEltä vain ruotsiksi.
Gerbyn lunastuksesta ei keskusteltu, ja pääasiassa siksi että Vaasa on porvarien hallitsema kaupunki, jossa yksityisen maan laajempi pakko-osto ei mene koskaan läpi. Vastaavia esimerkkejä löytyy kyllä ihan suomenkielisistäkin kaupungeista.
Taustalla ei suinkaan ollut kammo suomenkielisten tulosta Vaasaan, vaan se, että maanomistajat katsoivat hyötyvänsä edessä näkemästään pakkotilanteesta. Syy on sama myös suomenkielisillä paikkakunnilla, mitään erikoista tai erityisen RKP-mäistä ei asiassa ollut. Gerbyn suunnan maanomistajat ovat tietysti ruotsinkielisiä, mutta jos olisivat olleet suomenkielisiä, niin samaan tuylokseen olisi kyllä päästy vaikka Kokoomuksen kautta.
Pohjanmaalla eivät kaupungit muuten yleensä käytä raakamaan pakkolunastuksia, kun tarkkaan mietin, niin ehkä Kokkolassa on joskus näin tehty, vaikka en ole ihan varma edes siitäkään.
Asiat ja erilaiset näkökulmat näihin liittyen lienevät tulleet selviksi, mutta mitä kaupungin porvallisuuteen tulee, niin kyllä myös kokoomusjohtoiset kunnat ovat toisinaan käyttäneet hyvinkin kärkkäästi pakkolunastusta.
Eli siinä ei ole selitys, tosin olet oikeilla linjoilla. Vaasan valtuustossa on ollut pitkään, välillä vähän toki koostumustaan vaihdellen, porvarien pitkään jatkunut yhteistyö. Jos suurin porvaripuolue, eli RKP sanoo mitkä asiat voidaan hyväksyä ja mitkä eivät, yhteistyön jatkumiseksi, niin ei siinä muilla puolueilla ole paljon valinnanvaraa. Tietenkin kokoomus voisi liittoutua vasemmiston kanssa, mutta siinä sitten on omat ideologiset ja kannattajista lähtevät ongelmansa.
Pohjanmaan muut kaupungit eivät ole samassa tilanteessa, eli pitäisi yhteensovittaa hyvin pieni pinta kohtuullisen runsaaseen asukaslukuun ja sen kasvuun. Seinäjoki on liittänyt neljäsosan maakunnasta itseensä, Pietarsaari hiipuu hiljalleen ja Kokkolassa on ollut enemmän tilaa kasvaa.
Täytyypä hypätä tännekin. Pietarsaari on yksi Suomen tiheimmin asutuista kunnista (alle 90km2, yli 220 as/km2), ja kunnanraja kulkee Pedersören ja Luodon suunnassa vain 2-3 kilometrin päässä torilta. Kaupungin väkiluku kasvaa hitaasti, mutta naapurikuntien kasvu on sitten sitäkin tuntuvampaa, heti kunnanrajan toisella puolella. Kaupungissa on nyt vajaat 20.000 asukasta, mutta jos kaupungin alue kattaisi vaikkapa 700 km2 (20x35km), olisi väkiluku reilusti yli 30.000, ja kasvussa. Kuvaavaa on, että Pietarsaaren työpaikkaomavaraisuus on yli 130%, kun se esimerkiksi Kokkolassa on noin 101% (pinta-alaa 1400+ km2). Kaupunkiseutu on jatkuvasti kasvava, mutta kaupungin kannalta väärällä puolella kuntarajaa.
Vaasan kohdalla tilanne on muuten aika pitkälle samanlainen, mitä tulee ahtauteen ja työpaikkaomavaraisuuteen.
.
Onko Vaasan kohdalla miinustettu luvuista 3300 valtion työntekijää?
.
Käsittääkseni, eikä niitä miinusteta Seinäjoella, Kokkolassa eikä esimerkiksi Tampereella tai Jyväskylässä. Maakuntakeskuksert ovat maakuntakeskuksia, ei siinä mitään miinustelua tarvita.
Rkp yrittää kaikin voimin pitää yllä valheellista kuvaa, että koko Vaasa olisi kaksikielinen. Ei se ole. Ruotsinkieliset ovat vähemmistö ja suomenkielinen enemmistö elää suomen kielellä.
Rkp yrittää kaikin voimin myös estää lisää suomenkielisiä muuttamasta Vaasaan.
Siinä se on osin onnistunutkin, samoin kuin Pietarsaaressa.
Naapurikunnassa asuvana on todettava Vaasalaisten epäonnistuneen sisäisen valvonnan osalta erittäin pahasti. Vaasan kaupunginhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan mekanismit ontuvat ja resursseja on tuhlattu ja käytetty epäjohdonmukaisesti lisäten kustannuksia, vaikka asiasta on tehty päätökset vuonna 2006.
Taloudellisten voimavarojen tuhlaaminen on osoitus heikkoudesta, vaikka Vaasan kaupunki on kaikin mittarein yksi menestyneimpiä teollisuuskaupunkejamme. Tämä kuitenkaan ei anna mahdollisuutta löysään taloudenhoitoon ja investointipolitiikan tulee kestää kriittistäkin tarkastelua.
Kaupunki on vuosien varrella käyttänyt verorahoja hieman kyseenalaisiin hankkeisiin, joilla on tuettu paikallista yrittäjää. Todellisuudessa tämän yrittäjän toiminnan tukeminen vain pitkitti ongelmaa, sillä Vaasa – Uumaja välillä risteillyt laiva oli ongelmallinen romu. Vastaavia tapauksia on löydettävissä muitakin kun perehtyy Vaasan Kaupungin asioihin tarkemmin.
Mielestäni yhteiskunnan ja kansalaisten verovaroja tulee kanavoida peruspalveluiden ja muiden julkisten palveluiden tuottamiseen, Vaasa muodostaa teollisuus ja yliopistokaupunkina poikkeuksen, mutta kaikessa on talous otettava huomioon.
Tonttipolitiikassa Vaasa, voisi halutessaan olla aktiivisempi jopa kaavoituksen osalta, sillä kaupungin hallinnassa on omakoti, rivitalo ja kerrostalotuotantoon sopivia maita. Kyse on puoluepoliittisesta valtapelistä, jolla RKP haluaa turvata asemansa pelätessään suomenkielisten muuttavan Vaasaan.
Vaasan kaupungin taloutta hoidetaan epäammattimaisesti ja puoluepolitiikalla on suuri vaikutus talousarvion pitävyyteen eri vuosina. Vaasan kaupunki elää teollisuudesta ja verotuloista, mutta ei osaa sopeuttaa talouttaan muuttuvissa maailmanmarkkinatilanteissa ja velkaantuneisuus asukasta kohden on kasvanut vuoden 2010 loppuun mennessä Vaasan kaupungin osalta 1 694 €/as ja konsernilainat huomioiden 4707€/asukas. Vaasan omavaraisuus aste 2010 oli 65% ja suhteellinen velkaantuneisuus oli kasvusuunnassa vuoteen 2010 mennessä jolloin lukema oli 38%.
Kuntalaisen näkökulmasta palveluiden tuottaminen vaikeutuu ja supistuksia on tehtävä palvelurakenteeseen. Tämän vuoksi Vaasa ei ansaitse työssäkäyntialueen kunnan ydinkunnan statusta, sillä Vaasan kaupungilla ja luottamushenkilöillä ei ole kykyä huolehtia kansalaistensa palveluista talouspoliittisesti hyvien oppien mukaisesti.
Työssäkäyntialueen ydinkuntana Vaasa tulisi supistamaan palvelurakennetta liitoskunnista ja näin liitoskunnissa asuvien kuntalaisten peruspalveluiden saatavuus heikkenisi lähellä omaa asuinpaikkaansa. Vaasan kaupungin päätöksentekokulttuuri on mielestäni jäykkä ja hallintokuntien menot korkeat suhteessa tuloihin. Kaupunki varautuu muutoksiin liian lyhytnäköisesti.
Moi Totuuksia!!
Kirjoittaisit suoraselkäisesti omalla nimelläsi kun kopioit toisten tekstejä. Muuten voit käydä kommentoimassa vapaasti uudessasuomessa kirjoituksia, mikäli tunnet tarvetta, tämä teille kaikille!