niin kuinka voi selittää sen tosiasian, että PISA-tuloksissa ruotsinkielinen on noin vuoden jäljessä suomenkielistä 15-vuotiasta ikätoveriaan? Tämä on ollut vuodesta toiseen jatkuva ilmiö.
Ruotsinkielisille on kaiken lisäksi reippaasti ylimitoitetut kiintiöt joita pidetään salassa kuin suurintakin valtiosalaisuutta. Miksi näin? Avoimen yhteiskunnan yhteisen edun ja yhtenäisyyden kannalta olisi parasta jos viranomaiset, tässä tapauksessa Opetusministeriö, pelaisi avoimin kortein ja kertoisi todellisen tilanteen. Koska se nykyisen tiedonvälityksen keinoin (internet ja sosiaaliset mediat) kuitenkin tulee selville ennemmin tai myöhemmin niin vastuussa olevien tahojen luulisi olevan pikkuisen älykkäämpiä ja katsovan pikkuisen nenäänsä pidemmälle.
Suuri kysymys on ja tulee olemaan edelleenkin, että jos ruotsinkieliselle väestönosalle on jo nyt reippaasti enemmän korkeakoulutusta kuin suomenkieliselle väestölle, niin mihin se pakollisen ruotsin opetus koko kansalle perustuu? Ylimitoitetuilla aloituspaikoilla voidaan tyydyttää kaikki ruotsinkielisen väestönosan tarpeet omakieliseen palveluun avainaloilla, kysymys on vain valtiovallan kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta ohjata ruotsinkieliset opiskelijat aloille jossa heidän kielitaitoaan tarvitaan.
Nykymeiningillä eli koko julkisen median (Ylen) ruotsalaistamisella ei tule olemaan kestävää pohjaa koska tilanne tunnetaan suomenkielisissä piireissä ja siitä on tullut niin koko kansaa riivaava haaste.
Suosittujen suomenkielisten ohjelmien lopettaminen jotta saataisiin ruotsinkielistä ohjelmistoa tilalle on luultavasti se viimeinen niitti tässä rakennelmassa jota Yleksi kutsutaan.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
PS. Yksi positiivinen piirre suomalaisessa mediassa on kuitenkin se, että asioista puhutaan oikeilla nimillä vaikkakin toistaiseksi vielä harvakseen.
Ruotsinkielisille on kaiken lisäksi reippaasti ylimitoitetut kiintiöt joita pidetään salassa kuin suurintakin valtiosalaisuutta. Miksi näin? Avoimen yhteiskunnan yhteisen edun ja yhtenäisyyden kannalta olisi parasta jos viranomaiset, tässä tapauksessa Opetusministeriö, pelaisi avoimin kortein ja kertoisi todellisen tilanteen. Koska se nykyisen tiedonvälityksen keinoin (internet ja sosiaaliset mediat) kuitenkin tulee selville ennemmin tai myöhemmin niin vastuussa olevien tahojen luulisi olevan pikkuisen älykkäämpiä ja katsovan pikkuisen nenäänsä pidemmälle.
Suuri kysymys on ja tulee olemaan edelleenkin, että jos ruotsinkieliselle väestönosalle on jo nyt reippaasti enemmän korkeakoulutusta kuin suomenkieliselle väestölle, niin mihin se pakollisen ruotsin opetus koko kansalle perustuu? Ylimitoitetuilla aloituspaikoilla voidaan tyydyttää kaikki ruotsinkielisen väestönosan tarpeet omakieliseen palveluun avainaloilla, kysymys on vain valtiovallan kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta ohjata ruotsinkieliset opiskelijat aloille jossa heidän kielitaitoaan tarvitaan.
Nykymeiningillä eli koko julkisen median (Ylen) ruotsalaistamisella ei tule olemaan kestävää pohjaa koska tilanne tunnetaan suomenkielisissä piireissä ja siitä on tullut niin koko kansaa riivaava haaste.
Suosittujen suomenkielisten ohjelmien lopettaminen jotta saataisiin ruotsinkielistä ohjelmistoa tilalle on luultavasti se viimeinen niitti tässä rakennelmassa jota Yleksi kutsutaan.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
PS. Yksi positiivinen piirre suomalaisessa mediassa on kuitenkin se, että asioista puhutaan oikeilla nimillä vaikkakin toistaiseksi vielä harvakseen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onhan tätä kyllästymiseen saakka jauhettu, mutta näyttää sille että kaikki ruotsinkieliset lapset pääsevät halutessaan lukioon.
Missä vaiheessa heillä koulunkäynti vaikeutuu edes sen verran että voivat suoriutua ylioppilaskirjoituksista.
Ja tässähän on sitten jo se ja sama, miten kirjoittavat, koska kaikki pääsevät opiskelemaan.
Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
julkaistu tänään klo 07:34, päivitetty tänään klo 11:02
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa. Kuvassa Hankenin etuovi.
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa.
Kuva: Touko Yrttimaa / Yle
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.
YLE Uutiset
***
Karmivaa luettavaa!
Kannattaisi osata ruotsia!!
'' Kannattaisi osata ruotsia!! ''
Svekkuli on tyhmä, ei siitä mihinkään pääse.
"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään."
Jos nämä yliopistot ovat autonomisia niinkuin johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä vastaa niin eikö samaa autonomiaa käyttäen voitaisi poistaa kaikki pakko mitä tulee ruotsinkielen opiskeluun?
Ja Talakin kelpo fennomaanina siteeraa väitettä, ettei kiintiöistä muka saa tietoa.
Äläpäs nyt puhu soopaa, kyllä saa, sinäkin.
Mutta välikö sillä, kun on uskossa vahva. Johan Göbbelskin aikanaan totesi että "tosiasiat ovat kiinnostavia vain, jos ne palvelevat liikettämme. Tosiasiat, jotka eivät sitä tee, on sivuutettava, ja tarvittaessa kiistettävä". Niinpä niin.
Tapio, laitappa sinä tähän vähän tietoa. Olet aina väittämässä vastaan. Eikö se uhmaikä mene suruilla ollenkaan ohi.
Entisenä teekkarina voin vain sanoa, että vaikka ruotsinkielisillä onkin kiintiöt lääke- ja oikeustieteellisiin tiedekuntiin Helsingin yliopistossa, niin kyllä meillä vastaavasti on huomattavasti useampia opintoaloja, joita ei tässä maassa ole ruotsiksi lainkaan. Teknisestä korkeakouluopetuksesta löytyvät esimerkiksi konetekniikka, rakennustekniikka, arkkitehtuuri, ydinvoimatekniikka, laivanrakennus…. ja lista kyllä jatkuu aika pitkälle.
Sama on tilanne todella monella muulla tieteenalalla. Silti niitä opiskelee moni ruotsinkielinen, ja he joutuvat siis tietysti opiskelemaan ”pakkosuomeksi” – ja myös pyrkimään opiskelupaikkoihin ”vieraalla” kielellä.
Silti he eivät koko ajan valita ja kitise.
Eli jos nyt joku osaa ruotsia edes kohtuullisesti, ja haluaa opiskella kemian- ja prosessitekniikka ruotsiksi, niin sinne vaan, Åbo Akademihin. Kun sinne on vielä niin helppo päästäkin, kuulemma.
Älkääkä aina iniskö jostakin vääryydestä näissä kiintiöpaikoissa. Kyllä vähänkin huonommin suomea osaavalle on aika lailla useampi opintie tie tässä maassa tukossa kun ovet selällään auki. Osittain siksi ruotsinkielisten jatko-opintoprosentti onkin suomenkielisiä suurempi – he kun menevät mukisematta opiskelemaan suomeksi haluamiaan aloja, jos opetusta ei ruotsinkielellä ole. Ja useimpiin ammatteihin ei oikeasti ole. Tuommoisia suomeksi opiskevia on varmasti pitkälti toista sataa vuodessa, ja se jo näkyy niin pienen porukan tilastoissa kummasti.
Ja silti ei kitistä. On se vaan kumma…..
Svekot ja jopa maamme virkamiehet tekevät sen perusvirheen TIETOISESTI, että yhtäläistävät kansanosien kielitaidon. Ja siten muka suomenkielisten olisi yhtä helppo mennä opiskelemaan ruotsiksi kuin päinvastoin.
Tosiasiassahan lähes kaikki surunuoret ovat LUONNOSTAAN kaksikielisiä, mutta suomalaisnuorista vain häviävän pieni osa. Pakkoruotsi ei todellakaan vastaa elävässä elämässä pakko-opittua suomea.
Tilanne on suunnilleen sama, jos vertaa aina Englannissa asunutta suomalaisnuorta Suomessa asuneeseen, joka on opiskellut kouluenglantinsa.
Jokainen ymmärtää, mikä ero on heidän englannintaidoissaan.
Teekkari -71
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa. - Mistä sitten? Kerrotko meille?
Arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Miten tämän sijoitat tasarvoyhtälöösi?
Eikö teidän svekojen kannalta olisi paras julkistaa viralliset tiedot ja tilastot tämän asian tiimoilta.
Ei riitä että olisi paras pääsykokeissa jos olet suomenkielisestä lukiosta.
Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe.
Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana".
http://ryyti.blogspot.com/2007/01/apartheid-yliopisto-bo-akademi.html
Katsopas nyt, koeponnistaja: Ruotsinkielisten kiintiöistä saa selvää Helsingin yliopiston lääke- ja oikeustieteellisten tiedekuntien verkkosivuilta. Muita kiintiöpaikkoja ei ole, ei missään muussa suomenkielisessä korkeakoulussa.
Tieto on tietysti julkista.
Tätä tässä on koetettu tolkuttaa, mutta kun ei tunnu menevän läpi sitten millään. On se vaan kumma juttu.
Eikä sen toteamisesksi tarvitse mikään sveko olla, riittää ettei ota kaiken maailman fennojen houreita liian vakavasti.
Ruotsinkielisten lehtien kommetointipalstoilla koskien ruotsinkielisten helpompaa pääsyä korkeampaan koulutukseen löytyy mitä ihmeellisimpiä selityksiä. Esim. Vasabladetin, Hbl:in ja svenska Ylen kommentoijien joukossa on puolustajia jotka kertovat, että näissä ruotsinkielisissä kiintiöissä jopa 40 prosenttia lääkäreiksi opiskelevista olisi suomenkielisiä äidinkieleltään. Tämä herättää heti kysymyksen, että miksi suomenkielinen hakeutuu ruotsinkieliseen lääkärikoulutukseen vaikka sitten kaiken järjen mukaan tekee työnsä suomenkielisellä puolella? Onko eräiden suomenkielisten lääkäritoiveen ainoa toteutumisen mahdollisuus ruotsinkielisellä puolella? Vai onko se laskelmoitua ja RKP:n taholta masinoitua toimintaa antamalla vaikkapa heikompiedellytyksiselle suomenkieliselle opiskelijalle mahdollisuus lääkärikoulutukseen? Ruotsinkielisen paikkahan ei tässä menisi sillä heille avautuu kiintiöillä turvattu paikka kaksikielisestä Helsingin yliopistosta. Ovelaa vai mitä? Mutta ainakin se etu tässä on RKP:lle, että ainahan joku näistä ÅA:ssa opiskelleista antautuu "suomenruotsalaiseksi" perustaen jopa perheenkin. Äänestäjiä siis RKP:lle.
MIksei esim. kaikkien yliopistojen lääkiksiin voisi olla yhteinen pääsykoe? Silloin tässä ei olisi ongelma. Koska toisiin yliopistoihin päässeiden alhasimmat pisteet olivat alhaisemmat kuin ruotsia taitaaville suunnattu HY:n linjalle päässeiden pisteet. Silloinhan suoraan näkisi ettei eroa maanlaajuisesti ole. Nykysellä tomintatavalla voisi myös saada sellasien kuvan että Turussa valmistunut lääkäri on huonompi kuin HY:ssä valmistunut.
Tämä tieto ainakaan paikkaansa,että ruotsinkielisille avutuisi yliopiston ovet helpommin. Kyllä suomalaisilla opiskelijoilla on vielä niin paljon voimaa käsissä,että ovet aukeavat yhtä helposti,opiskelupaikoista ei ole tietoa.
Jep siksi hain opiskelemaan ruotsiksi vaikka olen suomenkielinen :)
"studerande" on Klaus, joka "opiskelee" vain jääkaapin oven aukaisua.