Hbl 3.9.2011 Camilla Ahlbom.
Kuluttajavirastossa on kolme (3) kuluttajaneuvojaa. Kaksi miestä ja yksi nainen. Kaikki kolme (3) puhuvat sekä suomea että ruotsia.
(lainaus alkaa)
"Esa Soukka on sitä mieltä,että aivan hyvin voitaisiin soittaa myös ruotsinkieliseen palveluun - he voivat palvella molemmilla kielillä ja aikaa on."
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
"Käytännössä on käynyt niin,että suomenkieliset kääntyvät ruotsinkielisen numeron puoleen saadakseen vastauksen kysymyksiinsä ja puhuvat Soukan ja Kaarle Jaakkolan kanssa ruotsiksi."
(lyhennetty - käännös Jarmo Ryyti)
Kuluttajavirastoon ei pääse kuluttajaneuvojaksi jos ei osaa molempia kotimaisia. Mutta vain ruotsinkielisellä ei ole velvollisuutta palvella molemmilla kotimaisilla kielillä.
Tätä samaa taktiikkaa Rkp harrastaa kaikissa valtakunnallisissa organisaatiossa. Suomalaisuuden liitonkin valtion apu vietiin tuolla pelillä Ville Itälän (kok) suosiollisella avustuksella.
Liputusneuvontaa olisi pitänyt antaa myös ruotsiksi. Sellaista vain ei koskaan pyydetty Suomalaisuuden liitosta. Olisi pitänyt palkata toinen henkilö pienen yhdistyksen toimistoon.
Helsingissä, kaupungissa,jossa asuu eniten suomenkielisiä, on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä terveyskeskuksia. Kaksikielisiin keskuksiin vaaditaan päästötodistuksessa molempien kotimaisten kielten suoritus. Sitten on erikseen, hiljaiset ja rauhalliset, vain ruotsinkielisiä varten perustetut vastaanotot.
Valtakunnallisten vammaisjärjestöjen valtion avun ehtona on toiminta molemmilal kotimaisilla kielillä. Sitten on vielä erikseen ruotsinkieliset vammaisjärjestöt. Ne saavat omat valtion apunsa eivätkä palvele suomeksi. Pelisäännöt vaihtuvat.
Tätäkö suomalaiset haluavat Suomelta?
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84765-kuluttajaneuvonta-toimii-hyvin-yhdella-poikkeuksella-asiakkaita-on-vahan
Kuluttajavirastossa on kolme (3) kuluttajaneuvojaa. Kaksi miestä ja yksi nainen. Kaikki kolme (3) puhuvat sekä suomea että ruotsia.
(lainaus alkaa)
"Esa Soukka on sitä mieltä,että aivan hyvin voitaisiin soittaa myös ruotsinkieliseen palveluun - he voivat palvella molemmilla kielillä ja aikaa on."
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
"Käytännössä on käynyt niin,että suomenkieliset kääntyvät ruotsinkielisen numeron puoleen saadakseen vastauksen kysymyksiinsä ja puhuvat Soukan ja Kaarle Jaakkolan kanssa ruotsiksi."
(lyhennetty - käännös Jarmo Ryyti)
Kuluttajavirastoon ei pääse kuluttajaneuvojaksi jos ei osaa molempia kotimaisia. Mutta vain ruotsinkielisellä ei ole velvollisuutta palvella molemmilla kotimaisilla kielillä.
Tätä samaa taktiikkaa Rkp harrastaa kaikissa valtakunnallisissa organisaatiossa. Suomalaisuuden liitonkin valtion apu vietiin tuolla pelillä Ville Itälän (kok) suosiollisella avustuksella.
Liputusneuvontaa olisi pitänyt antaa myös ruotsiksi. Sellaista vain ei koskaan pyydetty Suomalaisuuden liitosta. Olisi pitänyt palkata toinen henkilö pienen yhdistyksen toimistoon.
Helsingissä, kaupungissa,jossa asuu eniten suomenkielisiä, on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä terveyskeskuksia. Kaksikielisiin keskuksiin vaaditaan päästötodistuksessa molempien kotimaisten kielten suoritus. Sitten on erikseen, hiljaiset ja rauhalliset, vain ruotsinkielisiä varten perustetut vastaanotot.
Valtakunnallisten vammaisjärjestöjen valtion avun ehtona on toiminta molemmilal kotimaisilla kielillä. Sitten on vielä erikseen ruotsinkieliset vammaisjärjestöt. Ne saavat omat valtion apunsa eivätkä palvele suomeksi. Pelisäännöt vaihtuvat.
Tätäkö suomalaiset haluavat Suomelta?
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84765-kuluttajaneuvonta-toimii-hyvin-yhdella-poikkeuksella-asiakkaita-on-vahan
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitää olla 3.10.2011