Eilinen keskustelu svekkuleiden kiintiöistä on poistettu täältä - EI MITÄÄN UUTTTA, mutta nyt myös HESARI on poistanut kaiken aiheesta käydyn keskustelun.
Jos kuvittelitte Gustafssonin sanoneen jotakin - olette nähneet vain unta.
Pari tuntia sitten yle-uutisissa oli vielä "kieliuutinen".
Katsotaan miten maa makaa. Svekkuleilla saattaa olla 5 miljoonaa tyytymätöntä miestä ja naista vastassaan.
Jos kuvittelitte Gustafssonin sanoneen jotakin - olette nähneet vain unta.
Pari tuntia sitten yle-uutisissa oli vielä "kieliuutinen".
Katsotaan miten maa makaa. Svekkuleilla saattaa olla 5 miljoonaa tyytymätöntä miestä ja naista vastassaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Yle: Opetusministeri ei hyväksy ruotsinkielisten yliopistokiintiöitä
OPETUSMINISTERI Jukka Gustafsson (sd) väläyttää mahdollisuutta, että ministeriö voisi puuttua yliopistojen opiskelijavalintoihin. Ylen mukaan ruotsinkieliset nuoret pääsevät kiintiöiden kautta helpommin yliopistoihin kuin suomenkieliset. Näin ainakin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi Ylelle.
Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaati¬mukset. jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.
Helsingin sanomat 4.10.2011
Jukka Gustafssonille voi tehdä kysymyksiä US:n Puheenvuoro-palstalla:
http://jukkagustafsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84783-opetusministeri-puhuu-oppii-ja-kasvaa-itsekin
Omani jo tein. Eri asia vastaako opetusministseri. Rkp:n hallituskumppani.
Gustafsson munasi itsensä totaalisesti. On näköjään epäpätevä opetusministeriksi, kun noin huonosti tuntee asioiden todellisen tilan. Edes Hankkenissa tai Åbo Akademissa ei ole mitään kiintiöitä.
Ja vihadosentti Tala riehuu omilla sepustuksillaan, ns. "talafaktoilla", joissa yleensä ei ole päätä eikä häntää.
Pyritkö itse ministseriksi?
Mikä se sellainen on?
HBL 5.10.2011
Intelligensnivån av skribenten ovan tycks inte vara särskilt hög då han påststår att det inte finns kvoter för svenskspråkiga eller att det inte är lättare att komma in för svenskspråkiga till skolning efter gymnasiet i alla nivåer.
Nu upprätthålls det med SKATTEBETALARNAS PENGAR studieplatser för 50% av den
svenskspråkiga årskullen och bara för 30% av den finskspråkiga årskullen! Är inte detta samma som kvoter som ger orättvisa förmåner för de svenskspråkiga?
Faktumet är nämligen det att de som söker sig t.ex. till den svenskspråkiga linjen vid Helsingfors medicinska fakultet eller till andra svenskspråkiga institut och inte har svenska som modersmål måste avlägga ett språkprov i svenskan för att kunna ansöka. Däremot krävs det inte av de svenskspråkiga ett språkprov i finskan för att kunna söka sig till de finska linjerna. Samtidigt kan ännu en gång konstateras att till den svenskspråkiga medicinska linjen vid Hfors universitet kommer man in med LÄGRE PÅÄNG jämfört med den finska linjen vid Hfors Universitet.
Det måste såsmåningom bli slut med dessa helt obegripliga särförmåner som svenskspråkiga har i detta land. Varje förståndig människa som t.ex. Gustafsson (bortsett från finlandssvenskar) förstår att det är helt absurt att en folksgrupp får behålla sina orättvisa särförmåner år efter år.
Näin hyvä kirjoitus oli päivän HBL:ssa. Laitoin sen lähetetekstillä varustettuna johtaja Anita Lehikoiselle opetusministeriöön ja kopion ministeri Gustafssonille sekä ministeriön kirjaamoon.
Myös seuraava on poistettu Ylen sivuilta:
""Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa.
Kuva: Touko Yrttimaa / Yle
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.
YLE Uutiset
Lisää aiheesta:
Ministeri väläyttää keppiä ruotsinkielisten yliopistokoulutukseen päivitetty eilen klo 16:40 ""
.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
.
Tallentakaa katoavat uutiset wordeihin tai openofficeihin koska kohta niitä uutisia ei enää "ole" tai ei koskaan ollutkaan
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
.
Taisi Gustavson tehdä kataiset kuten Kok puoluekokouksessa kävi.
Tänään on toinen ääni kellossa ja ilmeisesti lompakko pullollaan.
Muistaakseni juuri Hesari kirjoitti ensimmäisenä aiheesta!
Mikä on tietysti täydellinen yllätys.
Eikö teidänkin kannattaisi käyttää tämä aika ja vaiva ruotsinkielen opiskeluun niin ette olisi kateellisia ettekä valittaisi.
Se on niin säälittävää kun aikuinen käyttäytyy kuin pikku lapsi.
-39 suomalaiset käyttäytyivät kuin pikkulapset , eivätkä halunneet opetella uusia tapoja.
Silloin sinä et ollut olemassa edes kiiltona isäsi silmissä.
Nyt olen ja jatkan perinnettä ja malliksi käy -39.
Joo, ruotsinkielellä pärjää maailmalla paremmin kuin englannilla. Käväisin kesällä Italiassa, siellä puhuttiin ruotsia tosi hyvin, samoin myös Australiassa.
Keskittykää ruotsin opiskeluun, niin pärjäätte missä vaan. Jopa Venäjälläkin ruotsi on suosittu puhekieli!
Keskisormi-Månsson sanoi PAKKOruotsi-illassa että venäjän kieli on ruotsinkielen sukulaiskieli ja siten helppo svekkuleille. Ehkäpä siis myös päinvastoin. Ihan vain esimerkin vuoksi Månsson laski venäjäksi kålmeen.
Olen usein New Yorkissa käydessäni puhunut melkein pelkästään ruåtsia.
Anja Lehikoinen on täysin vieraantunut arjesta ja kansasta:
Universitas 2010 -juhlasta kertyi veronmaksajille yhteensä noin 130 000 euron lasku. Ministeriö oli asettanut juhlan kokonaisbudjetin katoksi 150 000 euroa, mutta se pystyttiin alittamaan noin 20 000 eurolla.
Vieraiden joukossa oli muun muassa yliopistoväkeä, kansanedustajia, virkamiehiä sekä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien edustajia.
- Juhlaan oli kutsuttu lähinnä henkilöitä, jotka ovat osallistuneet yliopistouudistuksen valmisteluun. Tarkoitus oli kiittää heitä tällä tavalla, sanoo opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen.
Tarjoiluun lähes 50 000 euroa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100210323072_uu.shtml
Ja olihan siellä pakkoruotsi-Virkkunenkin lihapatojen ääressä.
Juhlassa oli varmaankin mukana he kaikki jotka olivat tavalla tai toisella pistäneet euroja yliopistojen kassaan. Jos nyt joku oli edistänyt sivistystä esim. 100.000 eurolla, niin mihinkäs menivät - kurkusta alas!!!
Vai meinaatko todella että bileet pidettiin kutsumattomien kustannuksella.
Ja oikeat aikuiset polkevat jalkaa, kirkuvat DET ÄÄR LAAGEN LAAAAGEN, kiljuvat suorassa TV keskustelussa muiden puhujien päälle, jauhavat ulkomailla silkkaa tuulesta temmattua roskaa suomalaisista, jne, jne, jn.......
.
ja kustaffssonit laitetttiin taas jalkapuuhun häpeämään
.
Tämähän tarkoittaa että koko eduskunta on pelkkä nukketeatteri.
Italiassa "varjoteatteri".
Uutinen poistettiin todennäköisesti siksi, että sillä ei ollut oikeata asiapohjaa. Esimerkiksi teksti-TV:n väite jonka mukaan ruotsinkielisistä kiintiöistä ei muka saa tietoja, oli yksinkertaisesti typerä. Kyllä saa, eikä edes tarvitse erityisemmin etsiä.
Eli tämä nyt tiedoksi: Kiintiöpaikkoja on vuodessa noin 70. Koko Suomessa, ja niistä 60 Helsingin yliopistossa (oikeustiede 30, lääketiede samoin). Jyväskylässäkin on yksi paikka! Voi kaameutta!
Osamattoman toimittajan pötyä ei vaan kannata pitää esillä. Niistä voi joku vauhkoutua ihan turhaan, kuten vaikkapa Tala ja jotkut muut fennokiihkoilijat. Kuten on myös nähty.
Kiintiöt löytyvät mm. Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Ohituskaistat toimivat ja lahjakkaammat suomenkieliset jäävät valitsematta.
Ei svekkuli taaskaan ymmärrä lukemaansa.
Vaikka episodi päättyi Gustafsonin vetäytymiseen häntä koipien välissä, se oli kuitenkin äärimmäisen tarpeellinen.
Se paljasti koko kielipolitiikan karun syrjivyyden ja ruotsinkielisten epäoikeudenmukaisen hyysäämisen. Ei väliä vaikka puheiden perumiset tulivat jo seuraavana päivänä, kielipoliitikan luurankometsää oli vilautettu jälleen kuin vahingossa.
Eikä kellekkään jäänyt epäselväksi mitkä tahot kielipoliitiikassa määräävät, kenen eduksi ja kuinka syvää korruptio tässä maassa on.
Tämä tekee nannaa hurrien ja kielipoliitiikan hyysäreiden suosiolle. Ja virallisen, poliittisesti korrektin järjestelmän uskottavuus nousee kohisten.
Pölhö-Kustaa tietää ehkä paremmin, miten valinnoissa suositaan ruotsinkielisiä maatalous- metsätieleellisessä tiedekunnassa. Tiedekuntaa otettiin tänä vuonna 344 opiskelijaa, joista 20:llä on ruotsinkielinen sukunimi (lasken nyt ruotsinkieliseksi sellaisetkin, joiden sukunimi on ruots. vaikka etunimi olisikin esimerkiksi Suvi Tuulikki Tai Mikko-Ville Juhana, ovat kumminkin varmaan ainakin salahurreja!).
Se on siis 5,8% valituista opiskelijoista. Millähän tavalla tämä sortaa suomenkielisiä?
Eikös se ikiteekkari vauhkoontuneena ja tohkeissaan juuri väittänyt, että kiintiöpaikkoja on 70 kpl.
Eikö Suomen hurriin voi milloinkaan luottaa?