Mulla on jo ketävättä rinnassa

haluaisin myös jättää tuon kylmän ja pimeän ajanjakson välistä...lähteä vaikka johonkiin lämpimään maahan viettämään se aika,kaksin sielläkin olis kivempi..

valkea lumi on kaunista, etenkin kun se auringossa kimaltaa. Pimeät illat on ihana valaista kynttilöiden lämpimällä valolla ja vilu jos tulee, läheisyys tai vähintään lämmin viltti ja takkatuli lämmittää ihanasti.

Pidän myös keväästä erittäin paljon, silloin auriko näyttäytyy, tulee valoisampaa ja lämpimämpää. Koko lämmin kesä on edessäpäin.
Jotenkin se herättää toiveita ja unelmia . . .

Ja sitten tietysti keväällä herää kesäloman odotus. Kesäloma on
taivaallisen ihanaa aikaa, ei tarvitse tehdä pitkiä päiviä töissä . . .

Talvessa ensilumi on kaunista. Tähden muotoiset lumihiutaleet.
Toiveet olla käsi kädessä rakkaan kanssa ensilumessa. . .

Syksy saa minut haikeaksi, surumielisyys lisääntyy ja kaikki elämäni kipukohdat ja menetetyt ihmiset ja suru heidän menettämisestään
palaavat mieleen. Mutta syksyä piristäisi rakkaan kanssa kulkeminen käsikkäin pimenevissä illoissa, kynntilänvalon tuoma hehku . . .

:) Samoin.. mutta oishan se erityisen kivaa jos saisi käpertyä toisen kainaloon pimeänä talvi iltana tai olla kävelyllä ja sen jälkeen jakaa hänen kanssaan lämpimän juomahetken :) Tulisipa se olemaan niin jo tänä talvena.