Suomessa on 20 yliopistoa, joista 2 ruotsinkielistä (Hanken, Äbo Akademi) ja 5 kaksikielistä.
Yhteensä niissä opiskelee 174 000 opiskelijaa. Hankenissa opiskelee
n. 2100 opiskelijaa, Äbossa n.7000 tämän lisäksi tulevat kaksikielisten
yliopistojen ruotsinkieliset opinnot mutta kuitenkin voidaan laskea että ruotsin kielellä opetetaan n. 10 000 opiskelijaa, joka on noin 6% yliopistojen opiskelijoista.
Toisin sanoen ainakaan ylimpään opetukseen ei ruotsinkieliset äidinkielellään saa enempää paikkoja kuin suomenkieliset.
Toki ruotsinkieliset ovat aidosti kaksikielisiä joten heille on auki sitten vielä suomenkielinen puolikin, toisin kuin suomenkielisille jotka eivöt ole aidosti kaksikielisiä, pakkoruotsilla ei pitkälle pötkitä.
Tietysti tässä pitää kysyä että saavatko ruotsinkieliset mieluisampia paikkoja (lääketiedettä, oikeustieteitä, jne.) ja suuremmat resurssit käyttöönsä (rahaa ja opettajia per opiskelija).
(AMK:t ei kuulu tiedeyliopistojen joukkoon joten nuo ammattikouluun verrattavissa olevat koulut eivät ole tässä vertailussa)
Yhteensä niissä opiskelee 174 000 opiskelijaa. Hankenissa opiskelee
n. 2100 opiskelijaa, Äbossa n.7000 tämän lisäksi tulevat kaksikielisten
yliopistojen ruotsinkieliset opinnot mutta kuitenkin voidaan laskea että ruotsin kielellä opetetaan n. 10 000 opiskelijaa, joka on noin 6% yliopistojen opiskelijoista.
Toisin sanoen ainakaan ylimpään opetukseen ei ruotsinkieliset äidinkielellään saa enempää paikkoja kuin suomenkieliset.
Toki ruotsinkieliset ovat aidosti kaksikielisiä joten heille on auki sitten vielä suomenkielinen puolikin, toisin kuin suomenkielisille jotka eivöt ole aidosti kaksikielisiä, pakkoruotsilla ei pitkälle pötkitä.
Tietysti tässä pitää kysyä että saavatko ruotsinkieliset mieluisampia paikkoja (lääketiedettä, oikeustieteitä, jne.) ja suuremmat resurssit käyttöönsä (rahaa ja opettajia per opiskelija).
(AMK:t ei kuulu tiedeyliopistojen joukkoon joten nuo ammattikouluun verrattavissa olevat koulut eivät ole tässä vertailussa)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos 5,4 % väestönosa saa 6 % opiskelupaikoista, niin ylimitoitus ruotsinkielisille on yli 11 %.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa automaattisesti 8 % kaikesta kulttuurituesta ruotsinkielisille eli yliresursointi on 48 %.
YLE:n budjetista 17 % menee ruotsinkieliseen toimintaan eli yliresursointi on 215 %.
Tämän ruotsinkielisten valtavasti ylimitoitettu taloudellinen ja kulttuurinen tuki on poissa suomenkielisiltä.
Jotain on siis tehtävä ja mielellään hyvin nopeasti, ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.
Olisko tilanne parempi jos ylimiotitus oli suomenkielisten hyväksi 11 %, kysyy Koljake
Heikki Tala, mikä on englanninkielisten korkeakoulutusten osuus ja millainen prosentuaalinen vääryys kohdistuu suomen- ja ruotsinkielisiin siitä, että englanninkielellä on niin paljon opetusta verrattuna englanninkielisten väestöosuuteen, jonka suuruus epäilemättä on johtavan kielipoliitikon tiedossa?
Niin, tosiaan. Ja mikähän mahtaa olla ruotsinkielisten maksama osuus valtion verotuloista? Ettei vaan olisi jossakin 5,4 ja 6 prosentin välillä?
Mutta Tala tietysti antaisi heille nolla prosenttia opiskelupaikoista, on siinä niin kieroutunut hurrivihaaja.
Ja ennenkuin Tala ehtii reagoimaan, niin todettakoon, ettei ruotsinkielisten tulotaso ylitä suomenkielisten tuloja, mutta koska ruotsinkielisillä seuduilla on Suomen paras työllisyys, maksanevat ne jo palkastaan vähän enemmän veroja kuin prosenttiosuutensa (ja kuluttavat vähemmän työkkärikorvauksia, sen lisäksi).
Eli eiköhän meillä (suomenkielisillä) ole tuohon opiskelijaosuuteen varaa.
Paits tietysti Talalla.
"Ja ennenkuin Tala ehtii reagoimaan, niin todettakoon, ettei ruotsinkielisten tulotaso ylitä suomenkielisten tuloja"
Tarkoitat varmaankin ansiotasoa. Kokonaistuloja suruilla tulee suvussa, säätiöissä, pääomassa jne.
"mutta koska ruotsinkielisillä seuduilla on Suomen paras työllisyys, maksanevat ne jo palkastaan vähän enemmän veroja kuin prosenttiosuutensa"
Ei ole olemassa mitään ruotsinkielisiä "seutuja", on vain suomenkielisiä ja kaksikielisiä "seutuja" eikä veronmaksukyky korreloi .työllisyysasteen kanssa vaan tulotason kanssa.
Lisäksi sveko on niin helvetin alhainen ja kiero, että jättää aina käsittelemättä sen, mistä ruotsinkielisten parempi työllisyys johtuu. Vastineeksi voisi vain sanoa, että tarvitsemme ns. positiivista syrjintään rekrytoinnissa suomenruotsalaisia kohtaan, koska heillä on korkeampi työllisyysaste.
Miten olisi, svekot? Kävisikö positiivinen syrjintä suomenruotsalaisia kohtaan julkishallinnon rekrytoinnissa, kun olette kerran niin tasa-arvon kannattajia (me ruotsinkieliset olemme perustuslain mukaan tasa-arvoisia pla pla pla.)?
"ruotsinkielisillä seuduilla on Suomen paras työllisyys, maksanevat ne jo palkastaan vähän enemmän veroja kuin prosenttiosuutensa (ja kuluttavat vähemmän työkkärikorvauksia, sen lisäksi)."
Hanko työttömyysprosentti vaihdellen 8-11 %
Raasepori 7-9 %
Näihin lukuihin lisätään aina Inkoon pieni työttömyysprosentti 4 %, jolla kaunistellaan Länsi-Uudenmaan lukuja.
Tammisaari nyk. myös Raasepori on luopunut "teollisuudestaan", jottei tulisi finnejä paikkakunnalle.
Hej, kuinkahan paljon maanlaajuinen keinotekoinen kaksikielisyys maksaa? Siis prosenttiosuudella valtion verotuloista?
Mitä tarkoittaa maanlaajuinen keinotekoinen kaksikielisyys?
Olet aivan oikeassa!
Me ruotsinkieliset tulemme halvaksi yhteiskunnalle
Ruotsinkielen ylläpitämiseen en ota kantaa mutta suomenruotsalaisia ryhmänä kannattaa kohdella kuin kukkia kämmenellä.
Olemme harvemmin työttömänä
Sairastamme vähemmän
Eläköidymme myöhempään
Elämme ja tuotamme pitempään
Ruotsinkieliset virkamiehet palvelevat sekä suomeksi että ruotsiksi.
Säätiömme kustantavat jopa jonkin verran lakisääteisiä palveluja.
Mitä merkitsee pari ruotsinkielistä lomaketta yllä lueteltujen valtavien säästöjen rinnalla!
"Yhteensä niissä opiskelee 174 000 opiskelijaa. Hankenissa opiskelee
n. 2100 opiskelijaa, Äbossa n.7000 tämän lisäksi tulevat kaksikielisten
yliopistojen ruotsinkieliset opinnot mutta kuitenkin voidaan laskea että ruotsin kielellä opetetaan n. 10 000 opiskelijaa, joka on noin 6% yliopistojen opiskelijoista."
Tuo 6 % on pelkkä arvaus niin kauan, kuin ei ole faktaa siitä, kuinka paljon kaksikielisissä yliopistoissa on ruotsinkielistä opetusta.
LISÄKSI: Helsingin yliopistossa voi käsittääkseni joillakin suomenkielisillä linjoilla opiskella myös ruotsiksi (ainakin siten, että tentit ja kirjallisuus ovat ruotsiksi). Jos jollain on tästä enemmän tietoa, niin kertokoon.
Ahvenanmaalaiset opiskelevat pääosin korkeakouluopintonsa Ruotsissa, kuin myös osa suomenruotsalaisista, eli Suomen suomenruotsalaisia (Ahvenanmaa ei ole Suomea) on 4,9 %, jolle on tarjolla 6 % opetusta ruotsiksi, lisäksi kaikki suomen- ja englanninkielinen opetus sekä lisäksi ruotsiksi Ruotsissa.
LISÄKSI: Mikä on ruotsinkielisten todellinen pärjäämistaso, eli kuinka suuri osa heille tosiasiassa kuuluisi yliopistopaikoista, jos lähdetään siitä, että koulutus ei ole äidinkieleen sidottua, kuten sanotaan? Ruotsinkielisten hyvä pärjääminen yo-kokeissa johtuu siitä, että he kirjoittavat suomen kielen, eli pakkoruotsi luo etulyöntiaseman ruotsinkielisille jo lukiossa ja näin edelleen yliopistoihin.
Jos yliopistoissa saisi ruotsiksi opiskella vain ne, jotka ylittävät tietyn tason PISA-testissä, niin kuinkahan paljon yliopistoissa olisi ruotsinkielisiä.
Jos taas ruotsinkielinen koulutus on ruotsinkielisiä palveluja varten, niin mikä on se ruotsinkielisen palvelualojen koulutuksen suhde muuhun koulutukseen ml. AMK:t ja ammattikoulut?
Kiintiöt ovat mielestäni kuitenkin sivuseikka verrattuna pakkoruotsiin.
"Toki ruotsinkieliset ovat aidosti kaksikielisiä"
Voi pyhä ylimielisyys. Miten niin "aidosti"? Vain sinun sairaassa mielikuvituksessasi on ruotsilla suomalaisten keskuudessa jokin erikoinen ja maaginen merkitys.
Tarkoitin tällä sitä että ruotsinkielisistä (johtuen ympäristöstä eli Suomesta)
95% osaa sujuvasti suomea kuin äidinkieltään. Eli valtaosa ruotsinkielisistä on de facto kaksikielisiä.
Suomenkielisillä 80% ainoa kosketuspinta ruotsinkieleen
on pakkoruotsi ja ruotsia ei käytetä kuin luokkahuoneessa ruotsin tunneilla.
Eli jos yliarvioin niin suomenkielisistä korkeintaan 20% osaa riittävän hyvin ruotsinkieltä että tulisi sillä erinomaisesti toimeen ja vieläkin pienempi osa
voi kutsua itseään kaksikieliseksi ruotsi&suomi mielessä.
Toki suuri osa suomenkielisistä on liki kaksikielisiä suomi-englanti.
Vielä väite tähän
Ruotsinkieliset osaavat paremmin suomea kuin englantia
ja paremmin suomea kuin suomenkieliset englantia. Heidän kun on
vähän niin kuin arkielämän kannalta pakko. Suomenkielisten taas ei tarvi
osata sanaakaan ruotsia koko elämänsä aikana muualla kuin pakkoruotsin
tunneilla (ja sielläkin riittää hyväksyttyyn suoritukseen eli nroon 5 (4-10 asteikko) varsin vähäinen panostus)
Hankenin opiskelijoista 18% on suomenkielisiä. 15% Åbo Akademin opiskelijoista on suomalaisia. (Kuka voisi tarkistaa tämän tiedon?)
Tarkistettu:
"I år (2011) har ett rekordantal finskspråkiga personer sökt till Åbo Akademi. Av sammanlagt 2 377 sökande är 582 finskspråkiga, eller nästan en fjärdedel.
http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=187224&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10
YLE: Det är populärt bland finskspråkiga att studera på svenska. Vid Åbo Akademi är hela 16 procent av de studerande finskspråkiga. Av dem som i år inledde studier vid Hanken i Helsingfors är 18 procent finskspråkiga.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=227047
"Hankenin opiskelijoista 18% on suomenkielisiä. 15% Åbo Akademin opiskelijoista on suomalaisia. (Kuka voisi tarkistaa tämän tiedon?) "
Voi hyvinkin pitää paikkaansa. Jos näin on sekä aloitus on totta, Hankenilla on 378 suomenkielistä. Kuinka monta ruotsinkielistä on Helsingin yliopistossa ja kuinka monta prosenttia opiskelijamäärä on ruotsinkielisten osuudesta Suomessa? Laskekaa kuinka monta prosenttia 378 on suomenkielisistä, joita on Suomessa noin 4,8 milj. ja jatketaan sitten keskustelua.
"Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi
Helsingin Yliopisto on yksinään yhtä suuri kuin kaikki muut yliopistot yhteensä.
Siksi on harhaanjohtavaa laskea se vain yhdeksi muiden joukossa.
HY suosii ruotsinkielisiä oppilaita , opettajia ja virkailijoita.
"HY suosii ruotsinkielisiä oppilaita , opettajia ja virkailijoita. "
Miten kerro. Numeroita kiitos!
Kaksikielinen yliopisto tietysti palkkaa molempia kieliä osaaavia mutta entäs miten HY suosii rutotsinkielisiä opiskelijoita.
Lääkiksen ja oikiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiöt tiedetään, yhteensä maksimissaan 60 opiskelijaa sekä ne kolme rutosinkielentaitoista tulevaa farmaseuttia. Entäs ne muut sitten?
Voi opakkoruotsinet parkaa, kyllä on tunnetila korkealla.
"Ja ennenkuin Tala ehtii reagoimaan, niin todettakoon, ettei ruotsinkielisten tulotaso ylitä suomenkielisten tuloja"
Tarkoitat varmaankin ansiotasoa. Kokonaistuloja suruilla tulee suvussa, säätiöissä, pääomassa jne”.
Niin tarkoitankin. Pääomatuloja saavien suomenruotsalaisten lukumäärä on sen verran pieni, etteivät he edusta maan suomenruotsalaista väestöä kuin nippa nappa nimeksi. Luuletko lisäksi että vaikkapa Wahlroos jakelisi jättituloistaan tavallisille pulliaisille jotakin avustuksia, ja että tulotaso siksi jotenkin tasoittuisi? Eipä tietenkään maksa, eli eivät ”surut” Nallen ja vastaavien tuloista tietenkään massana kostu yhtään mitään. Väite on naurettava.
”Ei ole olemassa mitään ruotsinkielisiä "seutuja", on vain suomenkielisiä ja kaksikielisiä "seutuja" eikä veronmaksukyky korreloi .työllisyysasteen kanssa vaan tulotason kanssa”.
Tarkoitin tietysti ruotsinkielisenemmistöisiä seutuja, kuten Pohjanmaan rannikkoseutu, jossa työttömyys on maan pienin ja palkkataso verrattain hyvä.
”Lisäksi sveko on niin helvetin alhainen ja kiero, että jättää aina käsittelemättä sen, mistä ruotsinkielisten parempi työllisyys johtuu”.
Ruotsinkielisten paremmalle työllisyydelle on yksi oikeasti kaiken kattava selitys, ja se on muuttoliike Ruotsiin, josta johtuu myös ruotsinkielisen väestön määrän lasku. Ruotsissa asuu noin puoli miljoonaa suomalalaislähtöistä, joista noin 80.000 on ruotsinkielisiä. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa syntyneistä ruotsinkielisistä (noin 370.000) asuu Ruotsissa noin 22%, kun täällä syntyneistä suomenkielisistä Ruotsissa on noin 8,5%. Kielen vuoksi muuttokynnys on tietysti matalampi kuin suomenkielisillä, ja Ruotsin työmarkkinatilanne on aina ollut Suomea parempi. Tämä ei tietenkään ole mikään suuri salaisuus, eikä sen käsittelemättä jättäminen voi olla ”helvetin alhaisuuden ja kierouden” syytä. Älä tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin muutenkin olet.
Ai niin, yksi juttu vielä: PISA-tutkimukset koskevat tietääkseni ala- ja yläasteikäisiä, eivät ylioppilaita, eli ajatuksesi "Jos yliopistoissa saisi ruotsiksi opiskella vain ne, jotka ylittävät tietyn tason PISA-testissä, niin kuinkahan paljon yliopistoissa olisi ruotsinkielisiä" on kokolailla älytön...