Täällä nim. Guttenberg kertoi peruskunnostavansa vanhan Bedfordin suoran kuutosen ja ihmetteli, että saa vielä varaosia. Se kuutonen on yhä monissa Afrikan maissa busseissa käytössä oleva moottori. Englannin armeijalla sitä on maastoajoneuvoissaan toistakymmentä tuhatta kappaletta. Siksi siis varasosaa valmistetaan ja löytyy.
Moottorina se on yksinkertaisin ratkaisu. Siinä oli alunperin Chervoletin suora kutonen 1930-luvulta mallina bensiinikoneena, mutta britit sodan jälkeen kehitti siitä venemoottorin ja ennen kaikkea KT ja KVJ mallisten kuorma-autojen voimanpesän. Se oli 60-luvulla edellä Volvoa ja Scaniaa. Sitten ruotsalaisten suuruus ja voima meni ohi 1970-luvulle tultaessa.
Guttenbergin betonivene oli kai laskettu veteen 1978? Se lieneekin viimeinen vuosi, kun Suomessa maahantuoja niiden kanssa toimi. Se oli myös Vauxhallin ja Isuzu-Bedford yhteisen tarinan loppua meillä.
Se merivaihde on siinä varmasti GM:n. Se on perua siltä aikaa, kun GM:n omistusta oli Englannin Bedfordn kaupungin teollisuudessa. Vaihteena se ei ollut 1978 varmaankaan halvin, mutta käytännössä varmasti kestävin laatikko alle 150 hv siirtelyssä. Eteenpäin halutessa siirtoholkki boorituksessa kytekee yhteen pääakselin ja lopulta jousikuormitettu kartiokytkin painaa ne pyörimään. Peruutettaessa pääakseli auki ja sivuakselit koskettamaan ja taas kartiokytkin kytkee voiman. Todella yksinkertainen ratkaisu verrattuna näihin nykyajan tavaraa täynnä oleviin laatikoihin.
Se Bedfordin kuutonen on luultavasti toiminut 33 vuotta hyvin. Se, että siinä on Simms- pumppu kertoo, että kone ei ole kuormurin käyttöön tarkoitettu, vaan venemoottorista. Lucas- pumppu oli Suomeen tuoduissa kuorma-autoissa.
Olen vieraillut Bedfordin kaupungissa kaksi kertaa. Heillä on siellä suuri historiallinen museo. Samoin toimii tekninen instituutti tehtaan yhteydessä. Ihmiset ovat ylpeitä menneisyydestään, mutta eivät ymmärrä, että aasialaiset moottorit ja autot täyttää heidän katunsa.
Moottorina se on yksinkertaisin ratkaisu. Siinä oli alunperin Chervoletin suora kutonen 1930-luvulta mallina bensiinikoneena, mutta britit sodan jälkeen kehitti siitä venemoottorin ja ennen kaikkea KT ja KVJ mallisten kuorma-autojen voimanpesän. Se oli 60-luvulla edellä Volvoa ja Scaniaa. Sitten ruotsalaisten suuruus ja voima meni ohi 1970-luvulle tultaessa.
Guttenbergin betonivene oli kai laskettu veteen 1978? Se lieneekin viimeinen vuosi, kun Suomessa maahantuoja niiden kanssa toimi. Se oli myös Vauxhallin ja Isuzu-Bedford yhteisen tarinan loppua meillä.
Se merivaihde on siinä varmasti GM:n. Se on perua siltä aikaa, kun GM:n omistusta oli Englannin Bedfordn kaupungin teollisuudessa. Vaihteena se ei ollut 1978 varmaankaan halvin, mutta käytännössä varmasti kestävin laatikko alle 150 hv siirtelyssä. Eteenpäin halutessa siirtoholkki boorituksessa kytekee yhteen pääakselin ja lopulta jousikuormitettu kartiokytkin painaa ne pyörimään. Peruutettaessa pääakseli auki ja sivuakselit koskettamaan ja taas kartiokytkin kytkee voiman. Todella yksinkertainen ratkaisu verrattuna näihin nykyajan tavaraa täynnä oleviin laatikoihin.
Se Bedfordin kuutonen on luultavasti toiminut 33 vuotta hyvin. Se, että siinä on Simms- pumppu kertoo, että kone ei ole kuormurin käyttöön tarkoitettu, vaan venemoottorista. Lucas- pumppu oli Suomeen tuoduissa kuorma-autoissa.
Olen vieraillut Bedfordin kaupungissa kaksi kertaa. Heillä on siellä suuri historiallinen museo. Samoin toimii tekninen instituutti tehtaan yhteydessä. Ihmiset ovat ylpeitä menneisyydestään, mutta eivät ymmärrä, että aasialaiset moottorit ja autot täyttää heidän katunsa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Niin taas pitkä ja typerä Wickström-Aulis sepustus, jota kukaan ei jaksa lukea tai ymmärrä siitä mitää! Mee pois täätätä! Mitä täss oli venemoottorista tänne kuuluvaa säälittävä?
Kaikki venemoottorit eivät ole niitä isolohkoja tai muuta jenkkiautoista lainattua. Edellä oli puhdasta venemoottoritietoutta. Jos se meni yli hilseen, se ei ole kirjoittajan vika, ainoastaan lukijan ymmärryksen ongelma.
Tiesitkö, että Bedford tarjosi 1970-luvulla Sisulle yhteistyötä bussialustoissaan? Sisun tehtailla olisi kootu Bedfordin runkoon ja moottoriin Ajokin ja Wiiman koria. Se yhteistyö kaatui Wihurin Antin itsepäisyyteen pitää Vantaan koritehdas vain Volvojen alustana. Se oli Euroopan suurimpia bussivalmistajia. Mitä on Sisun bussit nyt?
Faijallani oli maasiirtofirma 1968-79. Siinä oli parhaaseen Itä-Pasilan rakentamisaikaan 8 pitkää Petteriä ja kolme Sisua. Suurin osa Itä-Pasilan talojen perustus- ja kuoppatyöstä tehtiin Bedfordeilla. Faijan lisäksi niillä ajoi Grgönman, Valaranta ja osaksi Suomela. Montuilla oli siis kymmeniä pitkiä Pettereitä.
Bedfordin olisi pitänyt tehdä 10 litrainen suora kuutonen ja jäykempi runko, niin se olisi pärjännyt Volvolle, väitti faija.
Scania teki silloin sen suoran 100- sarjan, josta 110 on menestys vieläkin 40 vuotta myöhemmin, jopa monissa teräsveneissä se hyrrää kauniisti. Itsellänikin on ollut sellainen 12 vuotta! Suotimet ja öljyt vaihdetaan ja annetaan mennä.
Kyllä kuutos-Petteri on myös hyvä mootori sellaisiin 11 - 14 metrisiin. Tuo betoni vaan tuntui painavat paljon ... yli kymmenen tonnia! Siihen olisi jo Scania paikallaan!
Unohtui kertoa tuohon sille kyselijälle, jolle rivipumppu oli outo.
Sitä säätöä voidaan helpoiten tehdä "laihaksi" ilmiöllä, että ilmaläppä aukee ruiskutusmäärää nopeammin isolle.
Valitsemalla elementit ja männän muodon pumppuun voi liniaarisesta polttonesteen ruiskutusmäärästä saada "notkahtavan". Läppä aukee ja männän leikkaus sallii vain pienen lisäyksen jollekin kierroslukuvälille. Tarkoittaa, että sylinterissä on happea enemmän, kuin seos palamiseen tarvitsee.
Kolmas tapa on yhdistää nämä ja säädättää keskipakoissäätimellä ja alipainesäätimellä männän kierto alakierroksilla minimiin.
Näin se toimii venemoottorissa, jossa vesi joustaa ja liukuu. Maantiekäytössä ei ole luistoa alakierroksilla.
Suuttimiakin on moneen käyttöön. Siinä ratkaisee neulan aukeamispaine ja sen muotokin. Antaako heti määrän sylinteriin, vai pitkittääkö senkunnin tuhanneosan loppusatsin kohtaan, kun vääntö kiertokangesta on suurin kampikulmaan? Venesuuttimet usein säädetään sellaiseksi, että alakierrosvälillä 600 - 1500 on laihaseos kerralla. Sitten yläkierroksilla mitä se onkin 1500-2800 tulee se määrä jonka happi kykenee polttamaan.
Lisäksi nämä nykysuuttimet ovat kärjiltään titanterästä. Reijät pienempiä, kuin 70-luvulla ja eivät nokeudu helpolla. Lisäksi laihalla seoksella sylinterin lämpötila on korkea ja samalla se alue, jossa nafta odottaa noin 450-500 C kiehuen ruiskutushetkeään.
Yhteispaine- ja jakamallissa asiat menee sitten omalla tavallaan, kuten elektronisen ohjauksenkin kanssa.
Päivän huumoripläjäys.
millaisessa laitteessa venesuutttimet tai yleensäkkin suuttimet säädetään
kierrosluvun mukaan?
Mikä hyöty saavutetaan nerokkaalla väärinsäätävällä läppäsysteemillä?
Lopeta ilveilysi! Ymmärryksesi siis ei riitä, kuin suunsoittoon! Olisit kiitollinen, että joku valisti kaltaistasi rivipumpun salohin. Meistä kaikki moottorien kanssa toiminut ymmärtää Scania juipin jutut 100 %! Älä jatka tyhmyytesi esittelyä!
Veikkaan että kierroslukuun vaikuttaa kaasukahvan kohta. Väitätkö jotakin muuta? Se läppäjuttuhan on tuossa selitetty hyvin tarkkaan. Etkö ymmärrä? Sitten emme voi mitään....
Tässä on kuva. Ei tarvi osata lukea, jos on sillinkään taju tekniikasa!
http://www.nettikone.com/muu-merkki/tester/923346
Eikö ylläpito voisi heittää menemään näitä irviöitä ja jäynäntekijäkaartia?
Onnetonta raukkaa, dieselissäni ei ole mitään ilmaläppää, eikä elementtien urat vaikuta hammastangon liikkeeseen ja se läpätön dieseli pyörii eri kierrosnopeutta vasta-ja myötätuuleen, vaikka kaasukahvan asento on sama.
Suuttimissakaan ei ole kuin yksi reikä, eikä niissä ole sitä kierroslukusäätöä.
Voinko enää edes lähteä vesille, kun on semmonen moottori kun ei toimi niinku petvoortti.
Palstan top3-inssi-googlari taas asialla.
Olisit vaan laittanu linkin suoraan, eihän tota tartte omin käsin kirjotella.
joo mää oon sun kanss samaa mieltä, et täää on taaas niiiiin tätä! Ei mitää Suorista putkista ja Suurista Äänistä, ku ajetaan sataa vedenlalla ja noustaan pintaa etsii Merenkulkijaa! Ei niii mitää uutta.
Ketä viittt duunaa jotai betvootrtia kau V8 on vaa se ainut kone maailmas. Siis V8 on hei siiiis moottoriii!
Häpeätkö omaa nimimerkkiäsi kun kirjoitat Välittäjän nimmarilla ? ?
Heiii täää ooo mälsää ku näää vaariit skrivaa jostain 1970-luvst! Se on historiaa ja kuuluu historia palstalle!
Tääll ptiää skrivaa moottoreist! Niiku Välittäjä osaa ksrivaa niist VEEKASEIST ja äänien pakosarjoist ja tubriineist. Niistä me digataa ja niit me halutaan!
Bedfodin kävi, kuten kävi Austinille, Leylandille, BMC:lle ja Roverille. Pysähdyttiin yhteen hyvään tuotteeseen ja annettiin sen tehdä rahaa. Sitten huomattiin, että muut meni ohi. Sitä paikattiin hienojen yliopistojen kautta ostetuilla kalliilla johtajilla. Suunnittelu lopetettiin ja paistatettin päivää maineella, joka hiipui. Katsokaa Rollisia, Bentleyä ja Roveria!
Tuo suora kuutonen on kuin Petter&Lister- moottorit. Paras mahdollinen tietyyn tarkoitukseen (juuri venemoottori), mutta auttamattomasti 40 vuotta jäljessä kaikesta.
Kyllä se kestää taas peruskorjattuna 30 vuotta! Osat kuluvat hienostuneesti, mutta jaksavat vuodesta toiseen. Siinä japanilainen osa murtuu ja amerikkalainen kolisten vaihdetaan.
Itse laittaisin peruskorjauksessa isoon betoniiin valmiiksi tehdasmarinoidun Cat 3056 suoran 6 litran kuutosen. Painaa vain alle 600 kg ja kulutus alle 10 g tunnissa teholla 135 kW. Meinaan näitä näyttää Suomessa olevan mytkin myynnissä haarukassa 6500 - 9000€. Oikeni huollettuna myös kestää 30 vuotta.
Siinäkö koko yön googlauksen tulos ?
Olisko se lnkin laitto lelpompaa.
Mikä sinun on ?
6.10.2011 18:41
0
Sulje
Häpeätkö omaa nimimerkkiäsi kun kirjoitat Välittäjän nimmarilla ? ?
VASTAA
Kerro kaverille
Ilmoita asiaton viest