Tulin uskoon nuorena, kauan sitten. Kävin kotikaupungissani ensin luterilaisen seurakunnan nuortenilloissa, mutta en oikein sopeutunut sinne, koska lähes kaikki muut 20-25 nuorta olivat rikkaista ja onnellisista perheistä ja menestyivät lukiossa hyvin.
He olivat tasapainoisia ja onnellisia, eivätkä viitsineet edes tutustua minuun. Itse olin köyhästä duunariperheestä, rikkinäisestä kodista, ahdistunut, yksinäinen ja menestyin koulussa huonosti. Lopetin siis nuortenilloissa käymisen, ja aloin käydä helluntaiseurakunnassa.
Siellä oli oma, kiinteä porukkansa, joka tunsi toisensa ja kaikki tuijottivat minua, mutta kukaan ei tullut puhumaan mitään. Muutaman kerran käytyäni siellä jaettiin ehtoollista, ja kun jakaja tuli kohdalleni, hän kysyi, olenko luterilainen. Ei kysynyt, olenko uskossa, vaan olenko luterilainen. Kun sanoin, että olen, hän jätti ehtoollisen kohdaltani väliin. Silloin lakkasin käymästä siellä.
Siirryin vapaaseurakuntaan. Siellä pistin merkille, että piha oli täynnä Mersuja ja Jaguareja ym. parempia autoja. Vapaaseurakunnassa kävi lääkäreitä, tuomareita ja johtajia. En oikein tuntenut oloani kotoisaksi liituraitapukuisessa juppiporukassa, mutta vapaaseurakunnan hillitty, jotenkin luterilaissävytteinen tapa pitää kokouksia miellytti minua. Se oli järkevämmän oloista kuin helluntailaisten sekasortoinen huutosaarna ja kielilläpuhuminen.
Jonkun aikaa siellä käytyäni eräs seurakuntalainen mies tuli jututtamaan minua, ja piti pienen sielunhoidollisen keskustelun. Hän kyseli, mitä kaipaan ja etsin. Sanoin, että minulla oli ollut selkeä etsikkoaika ja uskoontulo. Kaipaisin lähinnä seurakuntayhteyttä, ystäviä ja uskovaa tyttöystävää.
Hän rukoili puolestani, ja seuraavan kerran, kun tulin kokoukseen, hän tuli luokseni ja sanoi, että oli saanut Jumalalta profetian, että minä tulisin löytämään seurakuntayhteyden, ystäviä ja tyttöystävän tästä vapaaseurakunnasta. Jumala oli myös ilmoittanut, että minun pitää käydä kasteella, niin asiat alkavat järjestyä.
En etsinyt ehtoja, jotka minun pitää täyttää, vaan empaattista, rakastavaa uskovien yhteyttä ehdoitta, joten en sitten jäänyt vapaaseurakuntaankaan. Siihen loppui sitten minun etsintäni. Ei löytynyt rakastavaa yhteisöä. Sen jälkeen en ole kristillisten kirkkokuntien kokouksissa käynyt. Tästä on nyt 30 vuotta.
Nuoruuden kokemuksia eri seurakunnista.
10
647
Vastaukset
- rohkeutta elämässä
Olet pettynyt ihmisiin. me kaikki ihmiset olemme vajavaisia, myös usovaiset niin sinä kuin minäkin. Itse olen monesti pettynyt uskonystäviin ja varmaan olet itsekkin aiheuttanut pettymyskiä toisille. Kuitenkin Jumla on säätänyt, että me ihmiset kasvamme yhdessä. Sanoohan sanakin: rauta rautaa hioo, ihimen ihmistä hioo.
Jos olemme liian heikkohipiäisiä, emme koskaan tule kasvamaan ihmisinä. Voi uskoa Jumalaan ja Jeesukseen ilman seurakuntaakin, ja tulla pelastetuksi mutta menetämme kasvun ihisenä ja kristittynä.- ei Jt
"Voi uskoa Jumalaan ja Jeesukseen ilman seurakuntaakin, ja tulla pelastetuksi mutta menetämme kasvun ihisenä ja kristittynä. "
Älä vaan Jehovan todistajille mene sanomaan, että voit uskoa ilman järjestöä ja pelastautua! Sehän ei ole noin! Siis Jehovan todistajien mukaan. Tarvitsen sen Vartiotorniseuran siihen tueksi. Tarvitset seuran jäsenkirjan.
Epäjumalanpalvontaa?
Älä töki kepillä muurahaispesään. Se nyt vaan on noin.
- ylva-li
vapareis saa osallistua ehtoolliselle kaikki uskossa olevat. myös luterilaiset.
helareis täytyisi, ainakin pienissä seurakunnissa olla kastettu uskovien kasteella. minusta outo systeemi, toi helari-homma siis.
helluntaikirkkoon kuuluva ei voi kuulua ev.lut. kirkkoon, mut helluntaiseurakuntaan kuuluva saa. - ylva-li
jos kuuluu sekä helareihin, että luteriin, kävi ainakin ennen muinoin sekä kirkon pappi, että helarien pappi saman ihmisen syntymäpäivillä. itse en kuulu mihinkään seurakuntaan tällä hetkellä.
olin 24 vuotta helari ja 10 kk vapikses. helarit ovat aika ahdasmielisiä.
vaparit ovat enempi avarakatseisia.
olen myös huomannut, et vapareis on korkealle lukeneita. olin kovasti yllättynyt, että jopa vapiksen kaaleet ovat koulutettuja ja hyvissä työpaikoissa. - joh 316
Itse olen kanssa uskovainen ja en aina todellakaan missään pumpulissa kasvanu vaan,tehny kanssa paljon asioita jota on katunu jälkeen päin,mut ne on anteeksi annettuja :) Tiedän ei ole helppoa kaikilla mennä Helluntaiseurakuntaan,jos ei ole sieltä puheliaammasta päästä,mut menee vaan jutteleen ja rukoilee,niin kyllä niitä kavereita/ystäviä vaimo ehdokkaita löytyy..Toivon sulle kaikkea hyvää elämässäsi ja toivottavasti pystyt vielä mennä seurakuntaan ja koet olevasi yksi niistä. Tärkeintä kuitenkin että asiat on yläkertaan kunnossa,siunausta elämääsi. (Tiedän mistä puhut)
ystävä rakas, jos kävit yhdessä alan seurakunnassa niin et voi yleistää, ja onhan siellä muitakin ihmisiä kuin juuri se yksi joka ahdisti. minä jätän omaan arvoonsa ne jotka ei miellytä ja otan sen hyvän joka on tarjolla, täydellisiä ihmisiä ja seurakuntia ei vain ole olemassakaan. varmaan siksi että meidän tulisi kiintyä pääasiassa Jumalaan, mutta varmasti monesta seurakunnasta löytyy ajan kanssa tosi ihania ihmisiä joka voi tukea..mutta jos tarvitsee enemmän tukea niin ei pidä odottaa liikoja, siellä on muitakin tukea kaipaavia varmasti käymässä, vähän oma-aloitteisuuttakin tarvitaan yleensäkkin että tutustuu uusiin ihmisiin. Olen pahoillani että petyit heti. Mutta Jumala näkee kaiken ja rakastaa!
- ei Jt
"En etsinyt ehtoja, jotka minun pitää täyttää, vaan empaattista, rakastavaa uskovien yhteyttä ehdoitta, joten en sitten jäänyt vapaaseurakuntaankaan. Siihen loppui sitten minun etsintäni. Ei löytynyt rakastavaa yhteisöä."
Hyvä ettet käynyt tutustumassa Jehovan todistajiin. Sielläkin homma alkaa ehdoista, ja jokaisen pitää lopuksi sopia Jehovan todistaja -muottiin. Suvaitsevaisuus siellä on sitä, ettei erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä suvaita. Kaikkien pitää olla (ainakin kaikista opinkohdista ja säännöistä) tismalleen samaa mieltä.
Jännittävää! - totuudenetsijä83
Itse erosin baptistiseurakunnasta oltuani jonkin aikaa jäsenenä. Tajusin että Raamatun mukaan on vain yksi uskovien seurakunta, mitään baptisteja tai luterilaisia ei ole.
- minä vaan
"Itse erosin baptistiseurakunnasta oltuani jonkin aikaa jäsenenä. Tajusin että Raamatun mukaan on vain yksi uskovien seurakunta, mitään baptisteja tai luterilaisia ei ole."
Itse olen baptistiseurakunnasta, olen siinä mielessä samaa mieltä että ei "pitäisi" olla kuin yksi iso Jeesuksen seurakunta, mutta katsos kun me olemme kaikki vajavaisia ihmisiä, joten meillä kaikilla on omat uskomuksemme ja mieltymyksemme. Esim käytännössä hellareilla, baptisteilla ja vapaakirkkolaisilla ei ole juurikaan eroa opetuksessa, vain joitakin hyvin pieniä eroja, jotka ei näy käytännössä juuri mitenkää. Toki kaikilla seurakunnilla on seurankunta kohtaisia eroja. Mutta pääpiirteet on niin että vapaat suunnat menevät hyvin pitkälle samoilla opetuksilla. - kotikirkko
Kotimme on kirkkomme, siellä voimme rukoilla ja pitää jumalanpalveluksia ja koteihin voi tulla kuka vaan Jeesukseen uskova rukoilemaan. Ehtoollistakin voimme nauttia kaikkien uskovien kanssa kuten apostolien teoissa opeteaan. Hyvää Raamatun opetusta saamme universaalisesta TV7:stä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833328
Nainen olet minun
Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli402746Sille ei voi enää mitään
Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.742306- 612278
Harmi jos ei enään nähdä
Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki512211Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun
mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??1132190Vau miten upea nainen!
Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.201987Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv201979- 621934
- 881721