Olen käyttänyt huumeuta jo jonkun aikaa (sieniä ym) ja alkaa tuntuta etten tiedä enää mihin uskoa. Oikeestaan en usko enää mihinkään. Tunnen kuinka olen yhtä maailman kanssa ja tunnen sen loputtoman virtauksen. Mutta tulen hulluksi, saan paniikkikohtauksia kun ajattelen kuoleman jälkeistä tietämättömyyttä, ja nään kaiken todella oudolla tavalla verrattuna siihen miten näin asiat pienenä. En tajua miten ihmiset voi elää ajattelematta kuolemaa... tiedän että kun elää ja tekee työtä ym niin ne ajatukset lähtee pois ja voi haistattaa paskat kuolemalle.
Mutta se tosiasia että se on siellä, haittaa. Ja skitso olo tulee kun muut ei pelkää.
Mutta se tosiasia että se on siellä, haittaa. Ja skitso olo tulee kun muut ei pelkää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itsekin mm. syön sieniä aina silloin tällöin. Olen sinut kuoleman kanssa, koska uskon että me synnytään aina uudestaan ja uudestaan. Vaikka ei tässä mun nykyisessä elämässä ole mitään elämisen arvoista!
Sinulla on psykoottisia oireita ja mikäli ne oireet jatkuvat selvinkinpäin, niin kehoitan menemään lääkäriin. Ja lopettamaan niiden sienten syömisen.
Kumma juttu. Sieniä käytetään terminaalipotilailla nimenomaan voittamaan kuolemanpelko. Ja ainakin itse olen enemmän sinut itseni kanssa, enkä pelkää kuolemaa juurikin psykedeelisten kokemusten vuoksi.
No, ihmiset on erilaisia. Sulla noi näköjään toimii vähän huonosti. Ehkä sun kannattais jättää noi ja käydä juttelee ammattilaisen kanssa? Psykedeeleissä kun sun oma mielentilasi voimistuu radikaalisti. Jos olet hyvällä tuulella, sienissä olet erittäin hyvällä tuulella. Jos huonolla tuulella, trippi menee melko varmasti painajaiseksi. Psykologi tai psykiatri vois jeesiä sua ton sun pään kanssa kunhan ensin lopetat sen sienten syönnin ainakin täksi aikaa.
Sinulla näkyy olevankin menossa akuuttivaihe. Puoskaroit taas täällä ja sienetkin kehoitat jättämään vähäksii aikaa. Kumma, ettet antanut uusia ohjeita myrkkykeittojesi keittämiseen. Kuten näet aloituksesta, kaikkien nuppi ei kestä suosittelemiasi aineita. Sama neuvo aloittajalle kuin sh on antanut, lääkäriin ja sassiin.
ite kans huumeita käyttäny noin vuoden ajan. tähän vaa ajankuluks kirjottelen..
mullaki sienitripillä luulin tulleeni aluksi "hulluks",
toisaalta olin ihan varma et näin selkeästi totuuden, joka poikkes tästä silmillä nähtävästä maailmasta paljon.
tuntu esim. et 'minä' olen vaan mun sieluni, olen vaan tullut kokemaan elämistä ihmisenä maanpäälle kehooni joka ei kuitenkaan ole osa mua.
tuntui että me kaikki elämme samassa tyhjiössä vierekkäin, vaikka olisimme eri paikoissa eri puolella maata.
fyysinen keho tuntui vaan välineeltä, jonka avulla liikkua ja toimia maanpäällä. jos olisin kuollut jostakin muusta syystä silloin kun olin sienien vaikutuksen alaisena, musta olisi tuntunut että elän yhä (henkisesti) siellä tyhjiössä muiden kanssa mutta keho vain ois kuollut ja olisin jäänyt leijumaan 'tyhjyyteen' kunnes olisin ehkä saanut uuden fyysisen olomuodon tässä maailmassa.
aloin silloin uskoo myös tohon sielun kiertokulkuun.. ja nyt tunnen olevani selvinpäin hukassa tässä "normaalien" maailmassa.
psykedeeleissä ja pilvessä tunnen eläväni ajattelevani selkeemmin, selvinpäin olen"sokeampi".
välillä mietin olenko mieleltäni sairas koska näkemykseni eroaa "lapsena opitusta normaalista" niin paljon.
mut sekin on vaan sitä tietoa, mitä vanhemmat mulle on syöttäneet omasta ajatusmaailmastaan...
mennäkö yhteiskunnan sääntöjen, velvollisuuksien ja systeemin mukana. vai elääkö oman intuition, fiiliksen, maailmankatsomuksen jne mukaan. oon kallistunut jälkimmäiseen.. en halua elää oravanpyörässä, koska se ei anna mulle 'iloa'. en arvosta korkeaa koulutusta koska en määrittele ihmisiä heidän suoritustensa mukaan. voisin olla onnellisempi jossaki heimokommuunissa ilman tätä kaikkee roinaa joka ei merkkaa mulle mitään.
huoh :D
mut ikää on vast 16, joudun asuun vanhempien luona ja tää eri näkökulma aiheuttaa riitoja perheessä.. vaikeeta, painostavaa välillä' ahdistavaa, kreisiä myös.. jännää tää elämä x)
"vain kuolleet kalat uivat virran mukana"
mulla taitaa olla asiat huonosti, kun kamppailen näiden kaltaisten ajatusten kanssa ihan selvinpäin...
ei ole kellään teistä huonosti. nimenomaan syvällisen ja ajattelevan ihmisen merkki kun näitä kelaa. tyhmät ei-heränneet profaanit ihmiset eivät näe, ja siksi eivät kelaa. ja siksi eivät tajua omaa kuolemattomuuttaan tai eivät tajua kuoleman todellisuutta (fyysisellä tasolla). pelkäävät vain sitä ja pakenevat yhteiskunta/"suomi" -harhaansa. samaistuvat siis liikaa kehoihinsa. keho pitää pitää mahd. kunnossa nauttia sen kautta, muttei pidä ajatella että itse on se! keho kuolee, et sinä. mutta voi jäädä vangiksi näihin elämiin kun miljoonat asiat houkuttaa ja kaikkia haluis tehdä... sitä sitten pian unohtaa todellisen elämänsä henkinä ja jää tänne leikkimään! mikä siinä, mutta se kärsimys täällä on toinen puoli, todellinen! voi olla liian rankkaa syntyä miljoona kertaa aina eri olentojen erilaisiin kohtuihin ja (mahd. helvetillisiin) ympäristöihin. siksi kannattaa suunnata meditaation ja kasviopettajien kautta valaistumiseen ja siihen että voi valita jos syntyy ja mihin jos ylipäätänsä nyt haluaa syntyä. on tähdättävä kaikkitietoisuuteen henkilökohtaisen gnosiksen kautta. ei pidä jäädä kultteihin, uskontoihin tai yksinäisyyteen, oltava sosiaalinen normaalisti ja elettävä syvästi omaat tajuntaansa itseään itseltään sensuroimatta! svecchachara!