Vaimolla on todettu 2-suuntainen mielialahäiriö ja hän syö säännöllisesti lääkkeitä. Nyt on asiat sitten niin rempallaan että en enää tiedä miten toimia.
Ja tarina alkaa.:
Vaimoni oli baarireissulla tavannut miehen jonka luona hän vietti viikonlopun ja he olivat ryypänneet ja tutustuneet ilmeisen kunnolla. Kun vaimoni tuli kotia hän ilmoitti että hän on rakastunut ja aikoo muuttaa tämän miehen luokse toiselle paikkakunnalle. Siinä juttelimme ja kertoi että lääkkeetkin oli kolmelta päivältä jäänyt syömättä. Hänellä on ollut aikasemminkin seikkailuja mutta tämä meni jo yli hilseen reilusti. Eikä siinä viellä mitään onhan meillä tuore asuntolaina ja 2 lasta jotka jäävät kanssa asumaan. Hänelle en uskalla lapsia antaa. Asiata kun yrittää saada keskustelua on tämä kaikki minun syytäni jne.
Jotenkin tuntuu että olen umpikujassa. Pitäisikö ottaa yhteyttä hänen mielenterveyshoitajaan vai mitä tässä tekee.
Ja tarina alkaa.:
Vaimoni oli baarireissulla tavannut miehen jonka luona hän vietti viikonlopun ja he olivat ryypänneet ja tutustuneet ilmeisen kunnolla. Kun vaimoni tuli kotia hän ilmoitti että hän on rakastunut ja aikoo muuttaa tämän miehen luokse toiselle paikkakunnalle. Siinä juttelimme ja kertoi että lääkkeetkin oli kolmelta päivältä jäänyt syömättä. Hänellä on ollut aikasemminkin seikkailuja mutta tämä meni jo yli hilseen reilusti. Eikä siinä viellä mitään onhan meillä tuore asuntolaina ja 2 lasta jotka jäävät kanssa asumaan. Hänelle en uskalla lapsia antaa. Asiata kun yrittää saada keskustelua on tämä kaikki minun syytäni jne.
Jotenkin tuntuu että olen umpikujassa. Pitäisikö ottaa yhteyttä hänen mielenterveyshoitajaan vai mitä tässä tekee.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hänelle ei missään nimessä lapsia voi antaa, kun maniat eivät ole hallinnassa. Hän ei tuossa tilanteessa tajua omia tekosiaan, ja sen vuoksi syyttää sinua. Älä ota sitä itseesi, vaikka se sattuukin. Viikonlopussa ei voi aidosti rakastua kehenkään, joten ihan selvää maniaa tuo on. Ota tosissaan yhteyttä hänen hoitajaansa, ja yritä saada hänet lääkäriin. Lääkityksen on jatkuttava, ja se pitäisi tarkistaa. Jos hän ei siihen suostu, niin muista että sinä et ole vastuussa aikuisesta ihmisestä. Sitten on vain pakko päästää hänet menemään. Ole tukena lapsillesi, ja yritä elää mahdollisimman normaalia arkea. Raha-asiat kyllä hoituvat aina jollain lailla.
Taitaa olla kyseesä kakkostyypin bipolääri kysessä? Itsellänikin on sama ja
joskus vauhti mania vaiheessa on kiihtynyt liikaa.Olen onnellisesti aviossa ja
joskus alkaa manian aikana seksuaalisuus kasvaa ja olisin valmis hyppäämään jonkun vieraan kanssa suhteeseen.Lääkityksen lopettaminenkin johtuu samasta syystä tuntuu,että on terve ja mitäs noita nyt turhaan syödä.
Ota yhteyttä oman paikkakunnan mt tomistoon/poliklinikalle ja koita saada vaimosi yhdessä sinun kanssasi sinne.Ehkä oisi syytä nyt osastolle rauhoittumaan ja lääketaspaino kuntoon.Jos ei onnistu niin turvaa ensin lastesi hyvinvointi ja yrita saada pitää lapset itselläsi.
Jos nyt pilkkua viilataan, niin II-tyypin bipossa ei ole maniaa. II-tyypin bipossa on hypomaniaa, ja on muutenkin I-tyypin bipoa lievempi sairaus. Kyseisen henkilön vaimo vaikuttaa kyllä I-tyypin bipolta, koska ei kykene itseään kontrolloimaan laisinkaan.
tarkoitin kylläkin I tyypin bipoa!!
Hei sellasta viellä kyselisin että jos tulee huoltajuuskiista niin miten oikeudessa otetaan huomioon tämä sairaus? (toivottavasti ei tarvitse niin pitkälle mennä)
Js taitaa olla tämä 2-tyyppi kyseessä. Pitää maanantaina soittaa sinne osastolle jossa hän on aikasemmin ollut lääkekokeilussa/hoidossa.. Sinne pyytivät soittamaan jos tulee näitä jaksoja. Pelottaa vaan että kuinka pitkä masennuskausi on nyt tulossa kun on hieman lähtennyt hanskasta. Sellainen ilmeiseti kuuluu asiaan aina?
Kannattaa soittaa osastolle jo aikaisemmin, jos on auki näin viikonloppuna. Jos ei niin paikkakuntasi psyk päivystys voi myös auttaa. Mitä tulee lastenhuoltajuus asioihin, niin olet vahvoilla jos lastesi äiti on diagnosoitu. Maniassa ei lapsia hänelle voi antaa ja se voi kestää kauankin, ennen kuin masennus alkaa. Joka voi sitten olla todella syväkin. Jolloin ei myöskään ole siinä kunnossa että jaksaa lapsiaan hoitaa. Onko vaimosi tehnyt vastaanvanlaisia seikkailuja ennen. Vai onko tämä ensimmäinen kerta ?
Huomenta
Aivan selkäpiitä karmi, kun luin kirjoituksesi. Itsellä kun on juuri samanlaisia kokemuksia.
Juuri tuo, että kaikki on sinun syytäsi niin tuttua, niin tuttua minullekin, samoin nuo baarireissut ja mieskuviot.
Mistä nuo maaniset aina löytävätkin samalla aaltopituudella olevan sielunystävän.
Ole ihmeessä yhteydessä osastolle, vaikka eivät he varmaan mitään voi tehdä, jos vaimosi ei itse halua hoitoon, mutta tietävätpähän asiasta, juuri näitä huoltajuuasioitakin ajatellen.
itse ainakin olen ajatellut, että täytyyhän sairauden vaikuttaa huoltajuusasioihin.
Voin lohduttaa, että masennuskausi on kuitenkin mukavempi puolisolle, kun mania, jos kahdesta pahasta pitää valita pienempi paha.
Voimia, tiedän tunteesi olen kokenut sen useita kertoja.
Itse olin yhteydessä exän hoitajaan sekä myöskin lastensuojeluun. Voin lämpimästi suositella tuota lastensuojelua, vaikka kynnys yhteydenottoon onkin todella korkea. Heillä kuitenkin on paljon käytännön tietoa näistä asioista. Ja hyvinkin paljon keinoja, jotka eivät vielä kuulu lastensuojelun piiriin, eikä tule ns. "lastensuojelutapausta". Teki myöskin hyvää itsellekin käydä juttelemassa jonkun kanssa, joka oikeasti tiesi, mitä perheen sisällä tapahtuu.
Huomenta, ihan selkäpiiriä karmi tosiaan, vaikka näitä vastaavanlaisia tarinoita on saanut lukea useita näillä palstoilla. On selvästi maaninen, eikä missään nimessä ole siinä kunnossa että pystyisi lapsista huolehtimaan. Nyt on turvattava lapset ensimäiseksi. Toiseksi olisi hyvä saada hänet sairaalaan, ennen kuin tilanne pahenee. Jos ei ole ottanut lääkkeitään, niin se on jo syy hoitoon. Miten se sitten käytännössä onnistuu, onkin ihan eri asia.
Voimia sinulle. Tilanne ei ole mukava kenellekkään.
Suututtaa sinun puolesta ja kaikkien niiden jotka joutuvat tähän vuoristoradan pyöritykseen. Nostan teille kaikille hattuani, jotka joutuvat elämään sairauden kanssa kasvotusten. Onneksi itse olen päässyt pois kaiken sen vaikutuksesta.
Ne raha-asiatkaan eivät kyllä aina hoidu jotenkin, jos maanikko on mukana kuvioissa. Muutamassa tunnissa hän voi tuhota koko taloutenne ja hankkiutua sellaisiin velkoihin, joista ei koskaan selviä. Maanikon luovuutta ja päättäväisyyttä ei pidä aliarvioida, maaninen ihminen saa aikaan lähes mahdottomia asioita - ja nopeasti.
Voisit yrittää saada hänet hoitoon, keksi vaikka joku hyvä syy, jolla hänet saa pakkohoitoon. Jos et häntä hoitoon saa, niin keskity itsesi ja lastesi suojelemiseen. Voimia vaan, älä ole liian sinisilmäinen äläkä hyväuskoinen.
Soitin äsken osastolle. Sieltä vastasi hoitaja jonka kanssa kävimme parikeskusteluja ja hän tietää meidä. Hän sanoi tarinan kuultua että nyt terkkariin ja sieltä lähete sinne osastolle ennekun sattuu pahempaa.
Ja maripet71 Joo näitä seikkailu on tapahtunut koko suhteemme aikana. n 7v . aikana useapana kertana. Olemme asuneet erossa välillä kun jäi kiinni pettämisestä. Ollut aiankin 5 eri poikaystävää selkäni takana. Olemme aina palannet yhteen palasimme yhteen lapsien takia. Ja kumminkin välitän hänestä vaikka paskaa valuu niskaan vähintään 2 kertaa vuodessa. (olenko jonkunlainen masokisti?)
Nyt sitten keväällä diaknosoitiin tämä 2-suuntainen. kun joutui osastohoitoon.
Silloin oli todella itkuinen ja maissa. Silloin oli myös samantapaisia harhoja. oli muuttamassa pois perheestä jne. Masennuksena aikasemmin hoidettu tätä hänen sairautta.
Toivottavasti saat vaimosi osastolle.
Voimia ja jaksamista.
Jokin kumma juttu siinä on että bipo onnistuu koukuttamaan sen rakkaimman ihmisen itseensä niin hyvin että ero tuntuu mahdottomuudelta. Kai se on sitä kun tietää ettei se ihminen OIKEASTI ole sellainen, odottaa ja toivoo että se inhimillinen puoli tulee taas esille, koska ainakin oman kokemukseni pohjalta bipo on hyvinä hetkinä erittäin hurmaava, ihana ja huomaavainen ihminen. Siinä harhaluulossa sitten elän, että juuri se puoli on kyseisestä ihmisestä se "oikea" ja muu vain sairauden tuomaa harhaa. Luultavasti tilanne on juuri toisinpäin, ainakin jos tilanteeseen liittyy päihteiden (alkoholi, lääkkeet) väärinkäyttöä: hyvät hetket ovat esitettyjä. Oma biponi on pelottavan hyvä esittämään, mikä milloinkin tilanteeseen sopii: iloista, ongelmatonta, sosiaalista, mitä vaan. Kun rooli lähtee pois muiden ihmisten poistuttua paikalta, kukaan heistä ei edes tuntisi tuota ihmistä. Kukaan ei voi edes käsittää mitä elämämme on ja millaista kohtelua häneltä yleensä saan.
Toinen seikka joka saa jatkuvasti palaamaan hänen luokseen on se, että koen hänen niin kipeästi minua tarvitsevan. Hän voi sanoa kuinka pahasti tahansa, haukkua ja nimitellä, kieltää rakastavansa minua, mutta silti sorrun antamaan uudelleen ja uudelleen anteeksi kun hän sitä surkeana anoo ja katuu rankasti kaikkea sanomaansa ja tekemäänsä, sen pienen hetken. Kunnes kaikki taas unohtuu ja toistuu jonkin ajan kuluttua.
Pitäisi vaan osata päästää irti. Miksen osaa? Miksi en oikeasti osaa?? Tuntuu ettei elämällä ole minun varalleni enää mitään muuta tarjolla, että olen vain tyhjiin imetty ihminen, pelkkä kuori.
Neuvoton, hyvä että soitit osastolle. Jos vain saisit hänet nyt eteenpäin. Ei selvästi ole kunnossa kyllä. Yleensähän kaksisuuntaista hoidetaan ensi masennuksena, sen diagnosoiminen on ilmeisesti aika vaikeaa. Kun yleensä hakeutuvat vasta masennuksen iskettyä hoitoon. Harhat kertovat sairauden vakavuudesta. Masennuksessa niitä voi olla kanssa.
On sinulla ollut kestämistä, ainakaan ei voi yrittämisestä ja tukemisesta sinuu syyttää. Moni olisi lähtenyt jo kiitämään. Lujaa ja kauas. Miten ihmeessä olet edes jaksanut ??
Pidä itsestäsi huolta.
Tilannekatsauksena lähti siskonsa kanssa terkkariin. Ei ottanut mua mukaan koska olisin vain puhunnut paskaa...
Onneksi sisko tietää nää kaikki hommat. Jos ei saa lähetettä niin mitä sitten?
Jooo paikallisen tohtorin mielestä normaali parisuhde ongelma. en tiedä mitä se on siellä selittänyt. En tiedä onko käynyt jonkun terveydenhitajan vai kenen juttusilla. Jos joku haluaa antaa neuvoja voi laittaa sähköpostiini [email protected] yhteystietojaan niin ei tarvitse tässä sen enempiä jutella. loppu ne voimat joskus iteltäkin...
Se on traagista kun terveydenhuollon ammattilaiset eivät tunnista maniaa. Ne tarkkailee siellä varmaan sitä, puhuuko maanikko nopeasti, malttaako olla paikoillaan ja onko sen haaveet aivan suuruudenhulluja. Noita perheen jättämisiä ja äkkirakastumisia ei osata tulkita maniaan liittyviksi.
No, vaimosi myös varmasti ei kertonut totuutta. Olen kokenut saman ex-mieheni kanssa, silloin kun hän viimein meni lääkäriin. Mitä hyötyä siitä lääkärille valehtelusta oli. Sinulla oli tietysti nyt toivo korkeella siitä, että apua saadaan ja sitten kävi noin. Mutta tuokin on kai tyypillistä. Ainakin minä olen tosiaan ex-mieheni kanssa kokenut saman.
Illalla tilanne kärjistyi sitten siihe että oli ampulanssit ja poliisit hakemassa. Nyt saa ainakin hoitoa. Tältä olisi vältytty jos terkkarissa olisi jotain edes ymmärretty...
Tuntuu tosi pahalta että tällaista tarvitaan :( Vaimollesi hyvä asia että ylipäätään jotenkin sai hoitoa, mutta aivan liian rankkaa sinulle! Varmasti myös lapsille, jos olivat kotona. Ja niin turhaa, asia olisi tosiaan voitu hoitaa ajallaan ja sopuisasti. Itse olisin varmaan vain väkisin ängennyt mukaan lääkäriin ja sanonut, että tämä suhde oli sitten tässä, jos en saa tulla mukaan, ongelmat ovat yhteisiä ja kärsin itsekin tilanteesta. Toivottavasti hoitohenkilökunta nyt uskoo, mikä on vaimosi vointi. Miljoonasti voimia!
No, mutta hyvä että tilanne kärjistyi ja apua saatiin. Avun saaminen maanikolle ei todella ole aina helppoa.
Tämän allekirjoitan myös minä, isoilla kirjaimilla.