Onko täällä muita, joille käy humalassa näin?
Oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä suorituksesta, taidot ja voimat vain kasvaa ja paranee roimasti rajun nousuhumalan aikana meikäläisen kohdalla.
Tuntuu hullulta, mutta tämä on fakta.
Oli kyse sitten fyysisestä tai henkisestä suorituksesta, taidot ja voimat vain kasvaa ja paranee roimasti rajun nousuhumalan aikana meikäläisen kohdalla.
Tuntuu hullulta, mutta tämä on fakta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Entäs sen lyhyen nousuhumalan jälkeen?
Vasta rankka laskuhumala kääntää homman toisinpäin.
Lyhyen nousuhumalankin jälkeen tulee aina laskuhumala.
täysin sama juttu mulla, kaikki menee niin vitun hyvin nousuhumalan aikana. peleissä k/d:ni muuttuu aivan mahtavaksi pienessä nousuhumalassa. mutta kun laskuhumala alkaa...kaikki menee päin vittua siispä juokaamme lisää.
Just sama homma!
Se ei todellakaan ole pelkkä luulo/tunne, sillä itsellänikin on mustaa valkosella tuloksista, esim. FPS-peleissä.
Samoin fyysisellä puolella; selvinpäin tasavertaiset ja jopa riskimmätkin vastustajat ovat selvästi heikompia. (Kaveripaini, kädenvääntö ja puristusvoima)
Kyllä. Pyrin tekemään kaikki vaativimmat kouluhommat alkoholin vaikutuksen alaisena. Selvänä olo on kireämpi ja ajatus ei kulje samallla tavalla, myös luovuus puuttuu. Mahdolliset pienet korjaukset (mm. kirjoitusvirheet) käyn läpi sitten selvänä jälkikäteen. Varsinainen työprosessi suoritetaan kuitenkin aina kohtalaisessa humalatilassa. Liialliseksi ei saa toki mennä, silloinkaan ei tule hommasta mitään.
Kännissä ei parane ollenkaan, loppuu kokonaan.
Mutta nousuhumala ja pieni krapula ovat erinomaisia aikoja tehdä duunia. Se käsittääkseni perustuu siihen, että alkoholi on hallusinogeeni, nousuhumalassa ikäänkuin tulee adrenaliinia ja endorfiiniähän siinä tulee joka tapauksessa. Ikäänkuin speediä, ajatus laukkaa nopeammin. Ja parhaat ideat tulevat kankkusessa, kun miettii syntyjä syviä.
Itse olen ollut luovassa ammatissa kolmisenkymmentä vuotta ja pakko se on myöntää, parhaat työni olen tehnyt pikkuhiprakassa ja parhaat ideani saanut kankkusessa. Ne pitää jokatauksessa käydä läpi selvinpäin, ennen asiakkaalle toimittamista.
Asiassa on riskinsä, tiedän erittäin monia kolleegoja, jotka nyt jossain vaiheessa lähti kyntämään ojaa polttimollaa, niillä dokaaminen meni aivan liialliseksi. Alalla erittäin paljon myös huumeongelmia.
Se on vähän kaikilla ns. luovilla aloilla, olkoon nyt sitten kirjallisuutta, taidetta, teatteria, musiikkia. Ne on raakoja ja rankkoja aloja. Ja kun töitä pitää tehdä rahan takia, on todella hankala olla jatkuvasti parhaassa luomisvireessä. Siihen auttaa doupinki, aivan kuin urheilussakin.
Monet polttaa itsensä totaalisesti loppuun nopeassa ajassa. Täytyy huomata, aika harva mestariteos on tehty selvinpäin, tämä on minun mielipiteeni ja monen muun. Se vaan, kun aivot juotiu tai doupattu kaurapuuroksi, siihen loppuu luovuus.
Mun duuni kun on enenpi miettimistä ja suunnittelua, kuin tekemistä, mulla ei ole työaikoja, deadlinet kyllä. Kun on kiire ja valmista pitää tulla, kylläpä se konjakkilasi tai kalja ilmestyy työpöydälle helpolla. Enkä mitenkään yritä vältellä sitä, siitä on niin paljon apua. Ja pikku drinksu toimii spiidinä, piristeenä.
Vaikka kärsinkin alkoholiongelmasta, harvoin edes olen kännissä, sellaista promillen parin laitamyötäistä, joka ei näin pitkään juopotelleella juuri tunnu missään. Ei kaikki vedä kaksin käsin, vaikka juovatkin paljon.
Millimetrihommaa, ottaminen on aivan yhtä tarkkaa hommaa kuin alasajokin. Rehti juopottelu ei ole mitenkään tarkkaa, sen kun vetää holtittomasti ja sitten liittyy aa _seurakuntaan ja elää vihanneksena lopun ikänsä.
Voimat kyllä selittyy adrenaliinilla, mutta nopeita refleksejä vaativat harrasteet ei.
Tuo alempana oleva 'Oluen ystävän' kirjoitus sai miettimään, josko esim. tämä FPS-peleissä ilmenevä suorituskyky johtuukin vain siitä, että päissään pelistä nauttii tappioistakin huolimatta ja itsevarmuus on huipussaan.
Tämä on todellinen etu jatkuvissa kaksintaistelutilanteissa, joissa selvinpäin olevan pelaajan kädet tärisevät ja häviö järsii motivaatiota.
Olen huomannut työssäni pilottina, että sopiva nousuhumala on paras, energisin, ja tehokkain työkunto.
Tärkeintä on, että ei päästä laskuhumalan tai krapulan puolelle, joista niistäkin on kokemusta muutamalta lennolta, ja on myönnettävä, että laskeutuminen oli huonosta voinnistani johtuen hyvin epävarma.
Olen järjestänyt asian niin, että mukana on aina kookas taskumatti, jossa Absolut-vodkaa vain hieman laimennettuna, ja pikkupullo etikkavettä, jolla huuhtelen suuni hajun lieventämiseksi, lisäksi pureskelen Paxia, ja käytän runsaasti partavettä ja deodoranttia.
Otan ennen lentoa tavallisesti 3-4 annosta lentäjien oleskelutilan WC:ssä, joskus krapulan vaivatessa enemmänkin.
Lennon kestosta riippuen poikkean kerran pari koneen WC:ssä, ja otan lisää kunnon ja voinnin mukaan.
Näin on mennyt hyvin jo vuosia, ja mikä erikoisinta, muu henkilökunta olettaa minun olevan absolutisti, kun aikoinaan sellainenkin heitto tuli sanotuksi.
Jep, alkoholista koukussa olevilla aika ymmärrettävästi ajatus y.m. pelaa paremmin pienessä sievässä kuin selvänä. Selvänä kun on jonkinlainen krapulatila, vaikka sitä ei juuri huomaisikaan. Suurkuluttaja on selvänä apea ja nousuhumalassa pirteä. Jos pystyy olemaan pari - kolme kuukautta tipatta, ajatuskin rupeaa pelaamaan paremmin myös selvänä. Ainakin, mikäli lääkäreihin on uskomista. Itselläni jo pari - kolme tipatonta päivää parantaa huomattavasti lenkkeilykuntoa ja ajatuksen kulkua.
Omg - joku otti todesta mielikuvitukseni lentotuotteen.
t."pilotti"
Kuka ihme, kun en minä sellaista huomaa? Taidat olla omopölyissä.