Olen pohtinut, että pitäisikö muuttaa ulkomaille sitten, kun saan opiskelut pakettiin. Saisin kohtuu helposti iha ok palkatun työn Etelä-Euroopasta. Laskelmieni mukaan voisin asua siellä "kuin kuningas" verrattuna nykyiseen asuinpaikkaani, pääkaupunkiseutuun. Lisäksi kuvioiden vaihtaminen kokonaan avaisi mahdollisuuteen uuteen sosiaaliseen elämään. Kenelläkään ei olisi minusta minkäännäköisiä ennakkoluuloja. Voisin helposti valehdella taustani ja esittää eläneeni normaalia sosiaalista elämää eikä kukaan saisi koskaan tietää totuutta. Lisäksi kyseisessä valtiossa ihmiset ovat kokemukseni perusteella vähän avoimempia ja helpommin lähestyttäviä kuin Suomessa.
Toisaalta olen hukannut jo kaksi hyvää mahdollisuutta aloittaa puhtaalta pöydältä täällä Suomessa. Lukiossa olisi ollut mahdollisuus hankkia kavereita, samoin nyt yliopistossa. Voi olla, että en vain luonteenpiirteiltäni onnistu hankkimaan ystäviä. Silloin olisin vieraassa maassa totaalisen yksin.
No, täytyy pohtia asiaa. Ilmasto olisi toki mukavampi kuin täällä Suomessa.
Toisaalta olen hukannut jo kaksi hyvää mahdollisuutta aloittaa puhtaalta pöydältä täällä Suomessa. Lukiossa olisi ollut mahdollisuus hankkia kavereita, samoin nyt yliopistossa. Voi olla, että en vain luonteenpiirteiltäni onnistu hankkimaan ystäviä. Silloin olisin vieraassa maassa totaalisen yksin.
No, täytyy pohtia asiaa. Ilmasto olisi toki mukavampi kuin täällä Suomessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletko mies? Haluatko löytään naisen?
Eteläeuroopassakin kyllä naiset käyvät iholle kiinni jos olet pohjoismaisen vaalea, mutta jos et niin suosittelen aasian maita jossa riittää että olet eurooppalaisen näköinen, pitkähkö ja nuorehko. Saat naisia niin paljon että kyllästyt koko touhuun vuodessa ja voitkin sitten muuttaa takaisin Suomeen.
Tiesitkö, että asperger -syndoomaiset valitsevat usein puolisonsa ulkomailta.
http://www.aspalsta.net/index.php
Entä jos opettelisit ennen ulkomaille muuttoa kommunikoimaan ihmisten kanssa netin välityksellä?
Aloituksesi oli kuin suljettu piiri, jonne muilla ei ole asiaa. Kunhan pohdiskelit hetken ääneen itseksesi ja katosit taas taivaan tuuliin. Et koe olevasi kommentoinnin arvoinen etkä siksi uskaltaudu edes kysymään mitään.
Haet lämpöä elämääsi ihan konkreettisesti, koska olet elänyt arktisella alueella tunneilmaston puolesta.
Mitä perheessäsi salaillaan, kun noin kovasti haluat jatkaa salailuperinnettä vain sen muotoa muuttamalla? Elävätkö vanhempasi kulissiavioliitossa?
Mistä tässä kaikessa on oikein kysymys? Puhut kuin vanhempikin herrasmies knalli päässä suuria elämänvalintoja pohdiskellen. Ainut vaan, että elämänkokemus puuttuu. Ole lapsi! Ole nuori! Leiki!
Mene harrastajateatteriin, jos haluat näytellä, mutta älä tee omasta elämästäsi jotain infantiilia näytelmää.
Minä tiesin, että et palaa kommentoimaan. Yhdessä asiassa olet kuitenkin oikeassa; äidinkieleen on sitoutunut paljon tunne-energiaa ja se sitoo voimavaroja tunteiden osalta entisestään, jos kokee olevansa heikko käsittelemään tunnepuoltaan ja tämähän tapahtuu kieleen pohjautuen.
Oletko joutunut muuttamaan vanhempiesi luota vai mistä tuo sulkeutunut piiri?
Omalta osaltani voin vain sanoa, että tunnen olevani enemmän oma itseni, rennompi, puheliaampi, ulkomailla/ulkomaalaisten seurassa. Olen ujo, hiljainen ja sosiaalisesti jokseenkin rajoittunut. Viime vuonna kuitenkin sain jostain rohkeutta ja uskaltauduin toiselle puolelle maailmaa reppureissulle. Siellä huomasin, että minussa on muutakin, kuin hiljaisuus!
Täällä kaikki olettavat, että olen tietynlainen, höpisen kaikkea ja olen iloinen. Ulkomailla pystyn jotenkin rauhoittamaan pelkojani ja arkuuttani, kun vetoan suomalaiseen luonteenlaatuun, "me suomalaiset vain olemme tällaisia hiljaisempia". Tunnen itseni ulkomailla ihan normaaliksi ja se varmasti myös näkyy käytöksessäni, mutta Suomeen palatessa muutun takaisin hiljaiseksi hissukaksi, kömpelöksi keskustelijaksi.
Suosittelisin sinulle, että lähtisit vaikka vaihtoon tai muuten vain matkailemaan pidemmäksi aikaa! Saisit kokeilla miten se sinuun itseesi vaikuttaa. Pystyisitkö rakentamaan itsesi uudelleen ulkomailla, vai olisiko se vain ongelmiesi pakenemista. Kaikkea hyvää sinulle pimenevään syksyyn!