Hyviä keskusteluja käyty mm. säikeissä "Peukkupolli", "Modarit hoi" ja "Ankdamille ja Andelinille". Silmät avaavia itselleni, ehkä ns. vastapuolellekin.
RKP on ongelmainen puolue, ja 25 % meistä äänestävistä suomenruotsalaisista fifeistä emme tukeneet sitä viimeksi (vaihtoehto useimmilla SDP 7 %). Moni kavahtaa sitä, että RKP:n toiminta kieliasioissa perustuu uhkakuvan jatkuvaan ylläpitoon, eikä mahdollisuuksiin
"Peukkupolli"-keskustelussa moni oli valmis todistamaan tämän uhkakuvan vääräksi. Kielitaisto päättyy monen osalta kun saadaan tuo pakollinen kouluruotsi pois agendalta. Jotkut näkivät syytä jatkaa mm. yliopistokiintiöiden ja virkamiesruotsin kohtuullistamisella tai poistamisella. Jotkut halusivat käydä keskustelua siitä pitääkö Suomea aina sijoittaa maailmankartalle Pohjoismaiden ja skandinaavisten kielien kautta.
Iloisen ironian puolelta otan kommenttini, että kyllä ole koskaan nähnyt RKP:tä niin valtansa loistossa kuin Suomi 24:ssä. Se johtaa mukamas kansallista konspiraatiota Suomen kansaa vastaan, sillä on rahaa pilvin pimein ja kaikilla on purjeveneet johon mahtuu perhe ja johtoryhmä. Sen takia sen pitäisi myös vähemmistöasemassaan muuttaa perustuslakia suotuisammaksi.
Hehheh. Täällä ruohonjuuritasolla, arjessa, pidän RKP:tä aika surkeana, uusvanhoillisena, uudistumattomana järjestönä, josta on innovaatio hakusessa. Se on sirkusteltta, joka suurimpana osana aikaa on pakattuna johonkin pölyiseen nurkkaan, mutta jonka nyt vielä onnistuvat vaaleissa toisensa jälkeen nostamaan jonkinlaiseksi komeudeksi.
En näin ollen ymmärrä siitä vaatimusta, että pienen RKP:n pitäisi oma-aloitteisesti lähteä muuttamaan lainsäädäntöä kieliasioissa. Jospa edelleen toimittaisiin niin, että Suomen lakeja muuttaa kokoon saatava enemmistö, eikä vähemmistö. (Tai jos tämä puolue, jolla on neljä-plus kertaa enemmän paikkoja eduskunnassa kuin RKP:llä ja joka ennen vaaleja paasasi pakkoruotsista, kertoisi miten nyt aikoo sen poistaa. Nyt harjoitellaan minareettilaulua eduskunnan lepotiloisa ja nukutaan sen käytävillä, ihan eri asioiden puolesta.)
RKP edustaa myös yleisiä poliittisia arvoja joita kannatan, joskin tämä liberaalin leima nyt ehkä eniten selittyy sillä, että rantaseutujen ruotsinkielisillä oli maantieteelliset mahdollisuudet 1800- ja 1900-luvuilla nähdä vähän enemmän maailmaa kun Suomen talonpoikaiskansalla; ei siinä varmaan hirveästi sen kummempaa.
Samoin olen RKP:n kanssa samaa mieltä kansallisen vähemmistön vähimmäistarpeista. Omalta osaltani en tarvitse palveluruotsia sen enempää kuin tarvitsen paloautoa. Molemmissa tapauksissa riittää jos tiedän niitten olevan jossakin valmiudessa ja miten ne saa paikalle.
Kiitos monesta hyvästä mielipiteestä viime päivinä.
RKP on ongelmainen puolue, ja 25 % meistä äänestävistä suomenruotsalaisista fifeistä emme tukeneet sitä viimeksi (vaihtoehto useimmilla SDP 7 %). Moni kavahtaa sitä, että RKP:n toiminta kieliasioissa perustuu uhkakuvan jatkuvaan ylläpitoon, eikä mahdollisuuksiin
"Peukkupolli"-keskustelussa moni oli valmis todistamaan tämän uhkakuvan vääräksi. Kielitaisto päättyy monen osalta kun saadaan tuo pakollinen kouluruotsi pois agendalta. Jotkut näkivät syytä jatkaa mm. yliopistokiintiöiden ja virkamiesruotsin kohtuullistamisella tai poistamisella. Jotkut halusivat käydä keskustelua siitä pitääkö Suomea aina sijoittaa maailmankartalle Pohjoismaiden ja skandinaavisten kielien kautta.
Iloisen ironian puolelta otan kommenttini, että kyllä ole koskaan nähnyt RKP:tä niin valtansa loistossa kuin Suomi 24:ssä. Se johtaa mukamas kansallista konspiraatiota Suomen kansaa vastaan, sillä on rahaa pilvin pimein ja kaikilla on purjeveneet johon mahtuu perhe ja johtoryhmä. Sen takia sen pitäisi myös vähemmistöasemassaan muuttaa perustuslakia suotuisammaksi.
Hehheh. Täällä ruohonjuuritasolla, arjessa, pidän RKP:tä aika surkeana, uusvanhoillisena, uudistumattomana järjestönä, josta on innovaatio hakusessa. Se on sirkusteltta, joka suurimpana osana aikaa on pakattuna johonkin pölyiseen nurkkaan, mutta jonka nyt vielä onnistuvat vaaleissa toisensa jälkeen nostamaan jonkinlaiseksi komeudeksi.
En näin ollen ymmärrä siitä vaatimusta, että pienen RKP:n pitäisi oma-aloitteisesti lähteä muuttamaan lainsäädäntöä kieliasioissa. Jospa edelleen toimittaisiin niin, että Suomen lakeja muuttaa kokoon saatava enemmistö, eikä vähemmistö. (Tai jos tämä puolue, jolla on neljä-plus kertaa enemmän paikkoja eduskunnassa kuin RKP:llä ja joka ennen vaaleja paasasi pakkoruotsista, kertoisi miten nyt aikoo sen poistaa. Nyt harjoitellaan minareettilaulua eduskunnan lepotiloisa ja nukutaan sen käytävillä, ihan eri asioiden puolesta.)
RKP edustaa myös yleisiä poliittisia arvoja joita kannatan, joskin tämä liberaalin leima nyt ehkä eniten selittyy sillä, että rantaseutujen ruotsinkielisillä oli maantieteelliset mahdollisuudet 1800- ja 1900-luvuilla nähdä vähän enemmän maailmaa kun Suomen talonpoikaiskansalla; ei siinä varmaan hirveästi sen kummempaa.
Samoin olen RKP:n kanssa samaa mieltä kansallisen vähemmistön vähimmäistarpeista. Omalta osaltani en tarvitse palveluruotsia sen enempää kuin tarvitsen paloautoa. Molemmissa tapauksissa riittää jos tiedän niitten olevan jossakin valmiudessa ja miten ne saa paikalle.
Kiitos monesta hyvästä mielipiteestä viime päivinä.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Pidän monin tavoin otteestasi mutta ihmettelen sitä, ettet näe RKP:n ja Folktingetin voimaa tässä asiassa. Pahoittelen, mutta katson, että joudut vielä jatkamaan asian pohtimista.
RKP:n rinnalla kyseenalaistamme myös Folktingetin vaikutusvallan. Sen kautta RKP:n uhkakuviin perustuva kielipolitiikka, kuten asian ilmaisit, pääsee toteuttamaan itseään kansanvallan nimissä.
On yksiselitteisesti moraalitonta tilata tulevan hallituksen kielipoliittinen osuus jo ennen kuin vaalit on käyty - ja siinä erityisesti painottaa suomenkielisiä koskevan pakollisen ruotsin vahvistamista, varhaistamista ja luokioruotsin tekemistä entistä raskaammaksi yo-kokeiden kolmannen pakollisen kokeen muodossa.
Tiedän, että suomenruotsalaiset ihailevat "omiensa" kykyä lobata ja pelata ja hoitaa asiat kulisseissa - tämä leimaa koko ryhmän suomalaisten silmissä äärimmäisen kaksinaamaiseksi. Pahoittelen suoraa puhettani. Toisaalta siis sanotte, että omapa on asianne, ja toisaalta siunaatte edustajienne kaikki keinot, jotta suomenkielisten mielipide ei pääse kuulumaan.
Ihmettelen, mistä tämän toiminnan hyväksyminen kohdallasi johtuu. Et vaikuta ylimieliseltä, et hankalalta. Et tosin myöskään ole kommentoinut niitä aitoja haittoja, joita pakollisesta ruotsista on suomenkielisille ja uussuomalaisille. Et myöskään sitä, miten poikkeuksellinen pakkomme on verrattuna kieliopintoihin Ahvenanmaalla tai Ruotsissa.
Olen myös pettynyt viittaukseen perussuomalaisten vastuusta. Viime vaalien jälkeen olemme kaikki kielivapauden kannattajat tottuneet siihen, että meidät leimataan perussuomalaisiksi. Se tuntuu absurdilta. Meille myös jatkuvasti sanotaan, että "mene vaikuttamaan puolueeseesi" - ikään kuin olisi olemassa vastaava suomenkielisten yleispuolue kuin RKP on ruotsinkielisille. Ei ole olemassa myöskään suomenkielisten kansankäräjiä, jolta hallitus tai Euroopan Neuvosto ottaisi vastaan suomenkielisten kokemusta siitä, tulevatko he oikein kohdelluksi ja minkälainen pitäisi ruotsinkielisten kieltenopetus olla, jotta se tyydyttäisi suomenkielisten tarpeita.
Jäät siis puolitiehen - ja pian saatat olla avoimesti tyytymätön meihin kielivapauden puolustajiin ja kehittelet meille jonkin diagnoosin - se on ollut ruotsinkielisten tapana. Se heitto läheisriippuvuuteen tuolla toisessa ketjussa oli jo ensimmäinen siirto siihen suuntaan.
Tarkkaile meitä mutta tarkkaile myös omia asenteitasi. Nyt olisi mahdollisuus katsoa asiaa suomenkielisten ja uussuomalaisten perheiden näkökulmasta.
RKP voisi kohtuullistaa omia lausuntojaan.
Esim. Wallinin ehdotus Salon muuttamiseksi kaksikieliseksi 500 ruotsinkielisen takia oli kohtuuton ja absurdi.
Samoin on absurdi Sammatin katukylttien ruotsintaminen.
Kohtuuton on myös jatkuva jarrutus kieliopintojen valinnanvapaudessa.
Nykyinen joustamaton asenne on nostalgiaa aikaan, joka ei koskaan enää palaa. Mutta maan kehityksen kannalta tällainen yksisilmäinen viivytystaistelu on hyvin vahingollista. Me pakkoruotsimme lusineet emme siitä enää henkilökohtaisesti välitä, mutta maan kannalta ja yleisen lainkuuliaisuuden kannalta lakien pitäisi vastata yleistä oikeustajua, siis olla kohtuullisia.
Kannattaa RKP:ssäkin tutustua tuomarinohjeisiin. Siellä se minunkin elämänohjeeni on:
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Esim. kielilaki ei toimi, koska siinä ei ole kohtuutta.
En nyt jaksa rekisteröityä nimimerkillä "kohtuullistaja".
No voi-voi. Juuri kun pääsimme keskusteluun siitä, että RKP:n olisi hyvä luopua uhkavetoisesta maailmankuvastaan, josta pitävät kiinni kuin sika limpusta, niin sinä isket pöytään vielä absurdimman uhkakuvan.
"Voimallinen Folktinget". Joopajoo. Menepä joskus heidän toimistoonsa Helsingin Lönnrotinkadulla. Kahdeksan työntekijää. Suomen Veneilyliitolla on 10, Mannerheimin lastensuojeluliitolla pelkästään keskusjärjestönä 75 työntekijää.
Kun nyt tunnen muutaman Folktingetin työntekijän, tunnollisia, hyviä tyyppejä, en nyt lähde sen kummemmin ruotimaan niitä säälinsekaisia tunteita, joita olen joskus vuosien varrella tuntenut Folktingetin huoneissa. Eipä ole suureelliset puitteet vähemmistön asioita ajettaessa.
Mene katsomaan. Mene omalla nimelläsi tai tekeydy vaikka ilmastoinnin tarkastajaksi.
En edelleen en ymmärrä tätä kummallista tarvetta saada jota vapaaehtoista, etnistä itsenöyryytystä aikaan RKP, ruotsinkielisten, minun puolelta. Suomessa päätetään asiat demokraattisesti. 101 ääntä eduskunnassa on 101 ääntä.
En ole väittänyt sinua perussuomalaiseksi, vaikka suurin apusi nyt varmaan löytyisikin sieltä. Jos PS saisivat tässä asiassa jotain aikaan niin tarvittaisiin eduskunnassa 62 ääntä lisää, hyvin kirjoitetun ehdotuksen taakse niin.
Sitten se on siinä.
Edellinen oli vastaus lottohenkilölle 21 ja 23. :-)
Ja lottohenkilö vastaa. Jos Folktingetillä ja RKP:llä ei ole valtaa, kenellä on?
MIksi RKP ja Folktinget käytännössä kirjoittavat hallitusohjelman kielipoliittisen osion (se surullisenkuuluisa, kauan ennen vaaleja tilattu Ahtisaari-paperi)? MIksi muiden puolueiden johdot ovat (sitä yhtä lukuunottamatta) ovat ehdottomasti pakon kannalla ja antavat täsmälleen samanlaisia lausuntoja kuin RKP ja Folktinget?
Miksi jopa Suomen ulkopuolelta tulee aivan Folktingetin äänenpainoin laadittua tekstiä. Suomihan lähetti Euroopan neuvostolle syksyllä 2010 normaalin raporttinsa koskien vähemmistöjen kohtelua. Ruotsinkielisten näkökulmaa raportissa edusti usein the Swedish Assembly of Finland eli Folktinget, joka myös oli huolissaan ruotsinkielisten kohtaamasta rasismista internetissä: “According to the Swedish Assembly of Finland, racism on the Internet is more often targeted at the Swedish-speaking population group in Finland. —”
Tähän raporttiin (ja mahdollisesti sen rinnalla otettuihin kontakteihin) saatiin sitten tuo viime kevään huomautus Euroopan neuvostolta 13.4.2011, missä kaksi ruotsin kieltä koskevaa kohtaa (132 ja 133) olivat sisällöltään kovasti Folktingetin tavoitteiden kuuloisia, sillä Suomea arvostelevassa Euroopan neuvoston asiakirjassa
- arvioidaan, että pakollisesta ruotsin ylioppilaskirjoituksesta luopuminen on ollut tuhoisaa ruotsin osaamiselle
- arvioidaan, että ruotsin aloittaminen vasta 7. luokalla eikä aiemmin on ongelmien taustalla
- vaaditaan ettei suomalaisten ruotsin osaaminen saa enää pätkääkään huonontua
- katsotaan, että viranomaisten tulisi tarkkailla erityisesti englannin kielen varhaisen aloittamisen negatiivisia vaikutuksia ruotsin osaamiseen.
Aika kiistanalaista tekstiä korkealta taholta maan ulkopuolelta, ainakin minusta. Oikeusministeriö on jo ilmoittanut, että näihin moitteisiin suhtaudutaan erittäin vakavasti.
Kun lähdin ensimmäisiä kertoja puolustamaan erityisoppilaiden oikeuksia saada valita itselleen paras kielipaletti, oletin, että ns. "nettifennot" voisivat jättää suomenruotsalaisuuden rauhaan ja keskittyä kieltenopetuksen uudistamiseen. Voit vain kuvitella yllätykseni, kun aloin huomata, miten tiukasti kaikki toimijat opetushallitusta, opetusministeriötä ja muita hallinnonaloja myöten toistelivat vain samoja sloganeita "enemmän kieliä eikä vähemmän", "ruotsi on rikkautta", "suomalaiseen yleissivistykseen kuuluu ruotsin kieli"...
Elin todeksi sen, että työskentely tässä ympäristössä jättää vamman sieluun - on pakko todeta, että Suomen kielipolitiikka on rautaisessa ohjauksessa jossain kaukana kansanvallan ulottumattomissa.
Joopa joo Jan-Erik ja kaiken lisäksi koko Åbo Akademin ja kaksikielisten yliopistojen koko tutkijakaarti ja oma televisio-kanava käytössään. Siis vähän enemmän kuin kahdeksan työntekijää! Missä suomenkielisessä tutkimustoiminnassa käytetään "kieli" tai "ruotsinkielisanaa" useammin kuin näissä mainitsemissani esimerkeissä?
"Voimallinen Folktinget". Joopajoo. Menepä joskus heidän toimistoonsa Helsingin Lönnrotinkadulla. Kahdeksan työntekijää.
"En edelleen en ymmärrä tätä kummallista tarvetta saada jota vapaaehtoista, etnistä itsenöyryytystä aikaan RKP, ruotsinkielisten, minun puolelta. Suomessa päätetään asiat demokraattisesti. 101 ääntä eduskunnassa on 101 ääntä."
Hmm. Suomessa asiat päätetään ainakin lyhyellä tähtäimellä aivan muulla tavalla kuin demokraattisesti. Kannattaa tutustua esim. Maija Raskin muistelmiin Paavo Lipposesta ja RKP:n roolista ylioppilastutkinnon uudistamisprosessissa. .. siinä sinulle "demokratiaa"
Ainoa taho, jolla on kielipolitiikan kokonaisnäkemys on RKP, muiden puolueiden muutamat ruotsinkieliset jäsenet ja Folktinget. Näiden lobbaus on ankaraa ja menestyksekästä. Oikeastaan me "nettifennot" olemme toinen pooli tässä asiassa, puoli, joka myös näkee Suomen kielipolitiikan kokonaisuutena, sen epäkohdat. Muut näkevät epäkohdat aina jonkin muun asian kontekstissä: osin kielikoulutuksessa, osin hallinnonuudistuksessa, osin palvelujen järjestämisessä ja kielitaitovaatimuksissa. RKP:lle ja Folktingetille ei ole vastavoimaa edes perussuomalaisissa, koska jopa persuille kielikysymys on kahdeksannen luokan kysymys.. Meille se on ykkösluokan kysymys, koska tämä on "harrastuksemme", ja näemme ruotsin kielen aseman kokonaisuutena, emme yksittäisinä epäkohtina.
Näistä epäkohdista tärkein on pakkoruotsi, koska se koskettaa jokaikistä suomalaista, sen vaikutukset siis säteilevät laajalle..
En usko, että ainakaan itsellä riittää energiaa tai kiinnostusta puuttua muihin epäkohtiin enää pakkoruotsin poistamisen jälkeen, koska silloinhan miljoonat suomalaiset on jo saatu vapautettua tästä suurimmasta epäkohdasta. Tosin passiivinen vastarinta toimii ilman meitäkin jo varsin hyvin :-)
Folkting on kummajainen ihan lainsäädäntöä myöten. Sillä on vaalijärjestelmä, johon valtaosa suomenmaalaisista ei saa osallistua. Se taitaa muuten vierastaa aika tavalla Suomen kolmanneksi suurinta puoluetta, jota kannatti eduskuntavaaleissa 19,2 % äänestäneistä. Toivottavasti PerusS laittaa folkting-vaaleihin ehdokkaaksi jonkun muun, kuin kansanedustaja Tom Packalenin (pakkoruotsin kannattaja).
Folkting saa valtion budjetista hyvin paljon rahaa samaan aikaan, kun RKP:n vaatimuksesta kokoomus poisti hyvin pienen valtionavun Suomalaisuuden Liitolta.
Tuo 101 kansanedustajan joukko pakkoruotsin poistamisen puolesta näyttää vaalikoneiden vastausten mukaan toteutuneen jo nykyisessä eduskunnassa. Se on ehdoton ennätys sotein jälkeisessä Suomessa. Seuraavassa eduskunnassa pakkoruotsin vastustajia tulee olemaan vieläkin enemmän, sillä esimerkiksi kokoomuksen nuorisojärjestö näyttää nyt suuntaa, mmihin Suomen kielipolitiikassa ollaan menossa "Pois pakkoruotsi!" kampanjallaan.
Suunta on nyt oikea, vain vauhtia pitää lisätä.
Kun kuuntelee ruotsinkielisiä julkkishenkilöitä, niin pääsee helposti siihen käsitykseen, että he ovat vajakkeja koko porukka. He väittävät, että ruotsi on sivistystä, ruotsi kuuluu suomenkielisen identiteettiin, suomenkielisten on opiskeltava ruotsia, jotta ruotsinkieliset saisivat palvelua ruotsiksi, ja onhan pakkomatematiikkakin, ruotsi on portti muihin kieliin. Tällainen ajattelutapa luulisi kiinnostavan psykiatriaa opiskelevia. Ruotsi ei kuulu suomenkielisen identiteettiin. Paitsi Paavon. Mutta Paavohan sai papukaijamerkin, (Freudenthal-mitalin) ja 8000 euroa, kun kukkui ruotsiksi. Nythän Paavo jo väittää, että kaikki suomalaiset ovat ruotsalaisia. Andelin! Ei sillä ole mitään väliä, jos Folktingetissä työskentelee vain muutamia henkilöitä. Sillä on väliä, että RKP:eellä on rajusti voimapaperia hallussaan. Kun on miljardeja euroja, niin siinä suomenkieliset poliitikot saadaan puhumaan ruotsia, vaikka he eivät ruotsia osaisikaan. Kataisen säälittävä yritys puhua ruotsia on tästä hyvä esimerkki. Esimerkiksi englannin ja saksan opiskelun voi aloittaa, ilman että opiskelee ruotsia ensin. Muumiruotsi on portti siansaksaan ja vinkuintiaan.
Tällä hetkellä - kuten tiedämme - on olemassa laki, jossa määritellään valtion virkamiesten kielitaitovaatimukset. Vaatimukset vaihtelevat riippuen hallintoalueen kielijakaumasta ja virkamiehen koulutuksesta. Samoin kunnallisissa virkasäännöissä on määräyksiä kielitaidosta. Kun otetaan huomioon ruotsinkielen käyttämisen todellinen - varsin vähäinen tarve - virka- ja tuomioistuintoiminnassa, voitaisiin mielestäni siirtyä järjestelmään, jossa voitaisiin tukeutua olemassa olevaan kielitaitoon. Etenkin yksikielisillä alueilla, jotka muodostavat maamme kuntien ja valtion piirihallintoalueiden valtaosan, ruotsin kielen käyttö on minimaalista. Lisäksi suurimmassa osassa kaksikielisiä alueita ja viranomaisia ruotsin kielen käyttö ei ole merkittävän laajaa. Kielilaki on eräänlainen paperitiikeri, jonka merkitys on jäänyt käytännön tasolla vähäiseksi.
Se seikka, onko maa yksi- vai kaksikielinen ei ole olennainen kysymys. Olennainen on kysymys siitä, miten ruotsinkieliset palvelut hoidetaan. Jäljempänä ehdottamani järjestelmä ei puutu siihen, että maa edelleenkin perustuslain tasolla on kaksikielinen kahden kansalliskielen järjestelmänä. Myöskään kielilain sisältöä ei tarvitse keskeiseltä sisällöltään muuttaa.
Poistamalla todelliseen palvelujen kysyntään nähden ylimitoitetut julkisen sektorin henkilöstön kielitaitovaatimukset voidaan päästä tilanteeseen, jossa perustuslain suojaiset ja kielilaissa todetut kielelliset oikeudet voidaan toteuttaa. Tarjonta tulee saattaa kysyntää vastaavaksi. Perustuslaki takaisi edelleenkin kummankin kieliryhmän yhdenvertaisuuden eikä esimerkiksi oikeudesta omalla kielellä tapahtuvaan koulutukseen tarvitse silloin luopua.
Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Virkamiehiin siten kuin lailla valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä myös kunnallisissa johtosäännöissä on säädetty ja viranomaisiin siten kuin kielilaissa on säädetty. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen niin, että sen velvollisuus on huolehtia siitä, että viranomaisen palveluksessa on sellaisen kielitaidon omaavaa henkilökuntaa, että kielilain vaatimukset tulevat täytetyiksi. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.
maiseen eikä yksittäiseen virkamieheen, ei tarvita myöskään koko koulutusikäluokan vaativaa pakollista ruotsin kielen opetusta. Yksittäinen viranomainen toimialueensa kielijaotuksesta ja sen mukanaan tuomasta eritasoisesta kielilain palveluvelvoitteesta johtuen järjestää henkilöstöresurssiensa käytön. Keskustelussa on valitettavaa se, ettei siinä ole tosiasiassa edes hahmotettu sitä, mitä kritisoitu kielilaki tosiasiassa määrää kielellisistä oikeuksista. Kun toistellaan pelkkää propagandaa, ei nähdä metsää puilta. Valitettavasti.
Ikävä totuus on se, että varsinkin yksikielisillä alueilla ruotsin kielen käyttötilanteet ovat varsin harvinaisia ja kaksikielistenkin alueiden palvelutarve on toteutettavissa vähäisemmälläkin henkilökuntamäärin. Kielilaki ei aseta kohtuuttomia velvoitteita eikä synnytä merkittäviä kustannuksia (muun muassa kannatta katsoa paitsi kielilain keskeiset 2-6 lukujen säännökset myös valtion käännöskustannuksista esitettyjä selvityksiä).
Kaksikielisyys ei ole suuri miljardiluokan taloudellinen kysymys; joka toista väittää todistakoon väitteensä toteen. Koulutuspoliittinen tarkoituksenmukaisuus kylläkin antaisi aiheen vapaaehtoiseen ruotsin kielen opetukseen, etenkin kun mallini ei vaadi julkisen sektorin henkilöstön kattavaa ruotsin kielen hallintaa. Samalla kuitenkin säilyisi perustuslain takaama oikeus saada omakielistä koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluja ei voida jakaa väestöosuuksien mukaan, koska jokaisella kansalaisella tulee olla kielestään riippumatta samanlaiset oikeudet. Itse asiassa yksikielisyysmallissa jouduttaisiin pohdiskelemaan samoja kysymyksiä ja seuraava kysymys olisikin yksikielisyysmallin osalta se, eroaisivatko nämä vähemmistökielen käyttäjien kielelliset oikeudet edes kielilain ja sen säätämisen yhteydessä täsmennettyjen lakien ( esim. sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki) mukaisista kielellisistä oikeuksista.
Tämä kielen osaamisvelvoitteen ylimitoitus minua on eniten tässä häirinnyt ja uskon, että sen purkaminen johtaa ihan asialliseen lopputulokseen. Hunttailkaapa ! Mietintämyssy päähän!
Hyvä postaus, Ioni.
Tuo olisikin hyvä idea selvitettäväksi, että hallintoyksiköille annettaisiin vastuu kaksi/monikielisestä palvelusta, eikä niinkään yksittäisille virkamiehille. Tosin tultaisiin kuitenkin monesti "varmuuden vuoksi" laittamaan tuon saman kielivaatimuksen rekrytointeihin, mutta vastuu olisi kuitenkin selkeämmin byroolla kokonaisuutena eikä yksilöllä.
Linnea Henriksson on Magma-muistiossa ollut samoilla linjoilla miettiessään miten tarvittavat kaksikieliset ratkaisut voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa mm. "Alla organisationer med både finska och svenska enheter behöver en person i ledningen som ansvarar för att verksamheten
fungerar på båda språken, också på minoritetsspråket."
Eli Henriksson: Kaikki suomen- ja ruotsinkielisiä yksiköitä ylläpitävät (hallinto)organisaatiot organisaatiot tarvitsevat johtoonsa henkilön, joka vastaa toiminnan toimivuudesta molemmilla kielillä, myös vähemmistökielellä".
Valitettavasti raportti on Magman julkaisuhierarkiassa niin kevyt paperi, että sitä on vain ruotsinkielisenä julkaistu. Mutta tämä siis olisi pelin henki ... :-)
Löytyy täältä: http://magma.fi/images/stories/reports/mpm2_1eller2.pdf
Olet nähdäkseni oikeassa tuossa, että kielivelvoite tulee kohdistaa viranomaiseen. Ei virkamieheen. On selvää, että maan kaksikielisyys maksaa. Turhaa rahanmenoa. Jos suomi olisi virallisena kielenä Suomessa ja ruotsilla olisi vähemmistökieliasema, (Ruotsin malliin) niin silloin voisi keskittyä palvelujen toimimiseen molemmilla kielillä. Nyt keskitytään junttien pakkoruotsittamiseen, mikä aiheuttaa junteissa oikeutettua närää. Ja on nähdäkseni ihmisoikeusrikos, että 91% kansasta, suomenkieliset, pakotetaan oppimaan ruotsia, jotta he voisivat palvella ruotsinkielisiä. Perustuslain mukaan ei suomenkielisen tarvitse osata sanaakaan ruotsia Suomessa. Jos kielilait velvoittavat suomenkielisen osaamaan ruotsia, niin se ei ole enää oikeus ja kohtuus. Joten se ei voi olla lakikaan.
"Meillä ei olisi ikinä varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen!" Tietääkö Jan-Erik och Ioni kenen suusta tämä on tullut?
Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Göran Persson tämän sanoi, joten kyllä sen kaksikielisyyden täytyy jotain maksaa vaikka Ioni vähätteleekin sen kustannuksia.
Ruotsi sai uuden kielilain ihan kreivin aikaan sillä ympäri Ruotsia lähiöissä asui suuri määrä asukkaita jotka eivät osanneet ollenkaan maan pääkieltä ruotsia. Tämä pakotti Ruotsin toimimaan yhteisen edun takia. Suuret joukot eri kieliä puhuvia olisivat olleet turvallisuusriski tulevaisuudessa elleivät he osaisi maan pääkieltä ruotsia. Suomella on vielä tilaisuutensa mutta se alkaa kiirehtimään sillä esim. venäjän puhujien määrä lisääntyy ja sitä mukaa lisääntyy painostuksen riski Moskovasta käsin. Moskova katsoo, että ei venäjää puhuvia voi kohdella eri tavalla kuin ruotsia äidinkielenään puhuvia. Tässä se riski siis!
Olen ajatukseni tuonut täällä esille jo pidemmän aikaa. Tässä on mielestäni se kehittämispiste, josta kielilainsäädäntöä voidaan kehittää.
Malli ei myöskään kansainvälisessä oikeusvertailussa olisi ainutlaatuinen.
JafN: No juuri oltiinkin tässä muutamassa keskustelussa päästykin siihen pisteseen, että maailmankuvassa saattaa joskus ollakin kuolleita kulmia, joita suomenruotsalainen fifi ei aina itse huomaa.
Minusta on kuitenkin rohkeata puhua siitä miten muut sopisivat psykiatrian tutkimuskohteiksi kun täällä jatkuvasti törmää tähän harrypottermaiseen salajuoniteoriaan RKP-Folktinget-Paavo Lipponen. Minne se valkoinen pöllö menikään?
En voi enää pian väittää mistään vastaan kun "tosiasioiden" valinta ja kehittely on pian yhtä vapaata kuin kielivalinnan toivotaan olevan.
On totta, että suomenruotsalaisilla rahastoilla on varoja. Ei siellä kuitenkaan ole upporikkaimpien sukujen rahoja ollut aikoinaan pesämunana, vaan toimeentulevien kaupunkilaisten ja ihan tavallisten ihmisten lahjoituksista.
Aivan samalla tavalla suomenkielisillä paikkakunnillakin ympäri maata on tehty "kulttuuritekoja" läpi meidän lähihistorian. Oma sukuni itäisellä Uudellamaalla oli mm. sillä tavalla perustamassa suomalaista yhteiskoulua, sanomalehteä ja WSOY:ta Porvooseen.
Nuo salaliittoteoriat, jotka häiritsevät niihin uskovien kykyä argumenttipohjaiseen keskusteluun, tulisi ainakin tämän foorumin ympyröissä ohittaa olankohautuksella ja keskittyä asiapohjaiseen ajatustenvaihtoon. Se vaan on niin pirun yleistä tuo salajuoniteoria, että vaikka riimustikun kanssa oikaiset edes niitä kaikkein poskettominpia väitteitä, ne vaan pulpahtavat esiin kuin ongenkoho veden alta. Mutta minä enää viitsi semmoisista perustaa. Fundamentalistin uskoa kun ei horjuta mikään, vastaväite vain sitä vahvistaa!
Luonnollisestihan rahastot saavat lahjoituksia. Mutta on sinisilmäistä luulla, että rahastot ovat rikastuneet lahjoituksilla. Rahastot ovat rikastuneet verovapaalla pörssikeinottelulla.
No niinhän rahasto kuin rahasto rikastuu. Itse kannatan pörssiveroa.
Mutta RKP ei kannata. Sinä voit jorista mitä sylki suuhun tuo. Valta on muualla.
Oleellinen kysymys on nyt se, missä valta on ja mikä pitää pakollista ruotsia pystyssä, jos suomenkieliset ja uussuomalaiset haluavat päästä siitä ja ruotsinkielisille se on evvk?
Ehkäpä se valta on täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3540
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3541
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3543
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3704
Siis pakkoruotsin takana ovat Demarit, keskustalaiset, kokoomuslaiset ja persut - ovat vain onnistuneet toteuttamaan homman niin, että se näyttää RKP:n ja Folktingetin aikaansaannokselta.
Tämä jos mikä kuulostaa minusta hassulta salaliittoteorialta - syykin jää hämäräksi...
Valta on siellä, mutta mikä sitä johtaa? Jyväskylässä Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen pakkoruotsin poistamisesta. Jonkin tahon talutusnuorassa oleva puoluejohto mitätöi heti äänestystuloksen.
Turha esittää esim. Kokoomuksen sivua kartalta kun samaan aikaan tietää mitä Kokoomuksen puoluejohto teki toissakesänä puoluekokouksessaan äänestäessään pakollisen ruotsin poistamisen puolesta. Jos puoluejohto jostain syystä kieltäytyy panemasta toimeen puoluekokouksessa tehtyjä päätöksiä niin sillä täytyy olla syynsä. Luultavasti ainoa syy on raha! Mistä tämä raha tulee voit arvailla itse?
No tämähän on ollut koko päivän oma hypoteesisi. Etkö tunnista?
Surujen verovapailla säätiöillä on miljardeja. Osa suomenkielisistä poliitikoista puhuu pakkoruotsin puolesta. Onko kysymyksessä korruptio? 70%-80% kansasta vastustaa pakkoruotsia. Osa kansanedustajista vastustaa pakkoruotsia. Silti pakkoruotsi ehkä aikaistetaan. Tämä ei ole minkään logiikan mukaista. Pakkoruotsi pitäisi jo olla historiaa.
Ei ole minunkaan mielestä loogista. Olen pohtinut tätä 30 vuotta, mutta en ole ollut osannut osoittaa miten tuo raha sitten liikkuisi ja miten Suomen poliittinen järjestelmä olisi kokonaisuudessaan, perussuomalaisia myöten ostettavissa.
Taidat olla Jan-Erik salaliittoteoreetikkoja sinäkin. Tervetuloa joukkoon! ;)
Andelin haluaa vähätellä RKP:n, surujärjestöjen ja sururahan vaikutusta maamme politiikassa ja etenkin kielipolitiikassa.
Asia ehkä valaistuu parhaiten esittämällä kysymyksen toiselta kantilta. Ensinnäkin pääväestöä edustavat poliitikot hyvin tietävät, että suurin osa kansalaisista ja heidän äänestäjistään vastustaa pakkoruotsitusta.
Kuitenkin selvä enemmistö(tähän asti) on ollut pakkoruotsituksen puolesta! Miten ihmeessä tuo yhtälö on mahdollinen ILMAN voimakasta ulkopuolista painostusta?
Poliitikot tunnetrusti haistavat kansan mielipiteen hyvinkin tarkasti ja reagoivat niihin nopeasti. Sehän on menestyvän poliitikon tärkein ominaisuus.
Miksi päättäjämme eivät ole tarttuneet tähän syöttiin? Kaikkeen muuhun kyllä tartutaan.
Ainoa vastaus on tuo ulkopuolinen voimakas vaikutus. MOT.
On aika erikoista että noin muutoin varsin lupaavalta kuulostava Jan-Erik on jotenkin noin täysin kieltäymyksessä siitä, miten esimerkiksi kielipoliittinen retoriikka Suomessa toimii ja miten se näyttää kehittyvän.
Olen seurannut keskustelua nyt jo yli 15 vuotta, joten kaikki argumentit olen kyllä kuullut jo moneen kertaan. Ei siltä voi välttyä, että vaikka on sinänsä totta, että suomenkieliset poliitikot ovat loppupeleissä mahdollistamassa sitä kielipolitiikkaa mitä maassa harjoitetaan, sen sisältöä kyllä ajetaan hyvin voimakkaasti nimenomaan suomenruotsalaisen lobbauksen taholta.
Kielipoliittinen keskustelu rakentuu tietynlaisten ideologisten "meemien" ympärille, joita "sisäsiistin keskustelijan" oletetaan toistelevan. Näitä meemejä kehitellään aivan selvästi suomenruotsalaisissa tai heitä lähellä olevissa piireissä, ilmeisesti nykyään esimerkiksi Magmassa. Näitä sitten aletaan levittämään suomenkieliselle puolelle siltä pohjalta, että jos et ole samaa mieltä ja toista samaa ideaa, "vihaat vähemmistöä" ja altistat itsesi sille herjaamiselle, mitä poikkiteloin "kaksikielistäjän" kanssa asettuminen synnyttää Sitten kun kriittinen massa suomenkielisiäkin alkaa taipua toistelemaan tätä uutta ideaa, sosiaalinen paine mukana menemiseen on aika kova.
Aika hyvä esimerkki on juuri tämä jopa EN:n noottiin päätynyt näkemys siitä, että meitä pitää suojella englannin kieleltä, koska se ilmeisesti antaa meille "liikaa" edellytyksiä kansainväliseen kommunikaatioon, jolloin ruotsin merkitys vähenee. Kannattaa muistaa, että esim. EU:n vähemmistökieliasioista vastaavan instanssin pääjehu on ymmärtääkseni Ahvenanmaalta. Mustasukkaisuudellakin rajansa; on vaikea kuvitella että jotain noin tarkoitushakuista tekstiä syntyisi spontaanisti EN:ltä, jonka pohjalta sitten suomenruotsalaisen johtama oikeusministeri voisi ruveta koviin toimiin Ahtisaaren paperin pohjalta, joka on myös kirjoitettu kuin täysin tilauksesta...
Kiitos tästä postauksesta.
Olisi aidosti erittäin mielenkiintoista saada nämä tärkeimmät meemit tässä asiassa eteeni listattuna. Olen itse Magman kuvioissa mukana, ja olenkin sitä mieltä, että jos nyt jossain olisi fifi-puolella työkaluja näiden meemien purkuun, ja itsekriittiseen arviointiin, niin ehkä siellä.
Olisi myös hyvä jos keskustelussa harkitsisit milloin puhut kieltäymyksestä vs. tilanteeseen jossa ihminen ei vaan kertakaikkiaan ole tullut ajatelleeksi asioita. Uskon, että RKP:n johdolla on onnistuttu iskostuttamaan paljon osittain tai kokonaan virheellisiä uhkakuvia kannattajien päähän, mutta en usko sen auttavan dialogissa avaamalla keskustelua sanomalla, että joku "elää kieltäymyksessä". Noh, paljon tekstiä pienestä kauneusvirheestä.
Euroopan Neuvoston noottia en osaa kommentoida. Minulle oli uutinen, että sellainen oli edes olemassa.
Ehkäpä tässä itsekin kyynistyy kun hakkaa päätänsä seinään puoli elämää ja omasta mielestään ainakin yrittää järkeillä vastapuolen kanssa suht vilpittömästi, jos vaikka ei sitten kuitenkaan jaa heidän lähtökohtiaan esimerkiksi sen suhteen, että mitä ruotsin "pitää merkitä" esimerkiksi vaikkapa nyt minulle.
En minä voi sille mitään että vaikka olen käynyt hyvinkin paljon keskusteluja myös muista poliittisista, uskonnollisista jne kysymyksistä, niin tämä on aina se asia, jossa vastapuolesta saa kaikkein vähiten "kiinni" -- tuntuu aina siltä, että siellä on tietynlainen tahallinen itsekritiikittömyys ja "keskustelemattomuus" hiottu äärimmilleen. Aina kun näistä alkaa jonkin dogmaatikon kanssa vääntämään, niin on semmoinen olo että "etkö sinä nyt tajua että ei noin voi sanoa ja miksi minun pitää selittää yksinkertaisia asioita kerta toisensa jälkeen..."
Samaa turhautumista tuntevat varmaan monet muutkin ns. typerät katkerat alkoholisoituneet nettifennot. Joskus tympääntyminen purkautuu ihan oikeasti; olen minäkin kerran avoimesti katkaissut pinnani yhdelle täysin ärsyttävälle tädille Österbottenilta.
Eli ehkäpä tuosta syystä olen taipuvainen uskomaan että joku on vain tahallisen ymmärtämätön, jos hän onkin oikeasti ymmärtämätön...
Kyllä. Olen huomioinut saman. Yrittäessäni keskustella asiallisesti ja sivistyneesti, niin vastapuolelta alkaa tulla että, ruotsi on portti muihin kieliin, ruotsi kuuluu suomenkielisen identiteettiin jne. Joten meikäläisen sanoma menee paremmin perille, kun sanon sen kärjistetysti ja vttuilemalla. Valitettavasti.
Euroopan neuvoston nootista yle ja oikeusministeriö:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/suomi_ottaa_kielisuositukset_tosissaan_2510885.html
Nootin sisältö löytyy osoitteesta
http://www.coe.int/t/dghl/monitoring/minorities/3_FCNMdocs/PDF_3rd_OP_Finland_en.pdf
Ruotsin osuus on noussut otsikoihin, vaikka ruotsista puhutaan vain kahdessa kohdassa:
Present situation
132. --- The decision to make the passing of the matriculation exam in Swedish a voluntary matter for school graduates has, unfortunately, had a negative impact on the demand and quality of Swedish language study, resulting in a lack of proficient Swedish speakers in the civil service --- municipalities are free to start offering Swedish language classes as late as grade 7, as an additional language after English, which may adversely affect the status of Swedish as an official language of Finland.
Recommendation
133. The Advisory Committee urges the Finnish authorities to review the Swedish language teaching system to ensure that Swedish language capacity among the majority population does not further decline. --- The Advisory Committee further invites the authorities to monitor the possible negative effects of introducing English at an early age on the Swedish language capacity of pupils.
Että näin.
"Joten meikäläisen sanoma menee paremmin perille, kun sanon sen kärjistetysti ja vttuilemalla. "
Nehän ne ovat ne parhaat keinot vaikuttaa mielipiteisiin, nimittäin kärjistys ja vittuilu. Sillä tavalla oletkin saanut paljon ystäviä ja mielipiteitäsi arvostetaan.
Ystäviähän ei ole koskaan liikaa. Täytyy ilmeisesti kärjistellä lisää. Lol.
Pakkoruotsin kannattaminen on kynnyskysymys poliitikolle,joka aikoo
huipulle.
Parhain esimerkki tästä oli Vanhasen tapaus.
Kun hän erehtyi poistamaan ylioppilaskirjoituksista pakollisen ruotsin
alkoi ennenäkemätön ajojahti,jossa ei kaihdettu mitään keinoja.
Erkkomedia ja Yle,jonka hallintoneuvoston puheenjohtajana Sasi.
On tämä vaan sellainen mafiamaa,ettei siinä yksittäinen poliitikko,
vaikka kuinka kuuntelisi kansan ääntä mitään mahda.
Ei ennen kuin kansa nousee itse taistelemaan oikeuksiensa puolesta.
Miten sanoikaan Virkkunen kun oli tunnustnaut tosiasiat.
Ei yksi opetusministeri reppana mitään voi.!
Ehkä kannattaisi ottaa mallia pohjois-Afrikasta.
"Jospa edelleen toimittaisiin niin, että Suomen lakeja muuttaa kokoon saatava enemmistö, eikä vähemmistö"
En kannata kansan enemmistön enkä kansanedustajien enemmistön mielivaltaa, vaan koska pakkoruotsille ei ole päteviä perusteita, pitää pakkoruotsi poistaa.
Pakollista ruotsia voi lähteä puolustamaan minkä puolueen edustaja tahansa puhumatta sanaakaan (1) maamme kaksikielisyydestä tai (2) suomenruotsalaisten eduista.
Joku näkee hyvät kauppayhteydet Pohjoismaihin tärkeänä asiana, toinen haluaa rajoittaa villiä kielivalintaa kouluissa, koska se käy kalliiksi jne.
Itse toivon RKP:n äänestävän TYHJÄÄ kun asia tulee eduskuntaan - koska ei ole heidän eikä meidän kielivähemmistömme asia mitä te haluatte opiskella kouluissanne.
Mutta hyvä, että tavoittelet ilkeän yhden äänen voiton sijasta laajempaa konsensusta. Se ehkä vaatii lisää pohdiskeluja ja diplomatiaa myös sinulta.
Imbesillit eivät ymmärrä myöskään sitä, että pakkoruotsi on se, joka tulee kalliiksi, eli se ettei koulutus vastaa työelämän tarpeita.
Tutkin eräästä väitöskirjasta näitä suurten puolueiden perusteluja. Kyllä niissä aina on Folktinget ja RKP ollut taustavaikuttajana- mutta toisaalta pohjoismainen yhteys nousee tärkeämmäksi kuin ruotsinkielisten palvelut.
Myyttinen "kaksikielisyys" on aina mukana.. "Sitä pitää vahvistaa"
Pakkoruotsi onkin siis myös ulkopolitiikkaa- mutta jäänyt YYAn aikaan.
Meillehän pitäisi nyt saada eurooppalainen identiteetti: silloinhan eurooppalaiset kielet ovat tavallaan uusia KOTIMAISIA kieliä. Ainakin minun passissani lukee YLIMPÄNÄ Euroopan unioni. Silti en saa lukea kotimaista kieltä saksaa tai ranskaa, vaan minun on luettava pakolla ruotsia.. Miten minä voin kehittää eurooppalaista identiteettiäni, kun politiikka käpertyy impivaaralaiseen kahden kansalliskielen pakko-opetukseen ?
Jopa venäjää puhutaan laajasti Euroopan unionin alueella, ja sen sukulaiskielten puhujia on moninkertaisesti enemmän kuin ruotsin puhujia. Esim. Puolassa pärjää osaamalla venäjää, samoin Tsekissä, Slovakiassa, Sloveniassa, Bulgariasta nyt puhumattakaan. Ja ei-venäläisen venäjää puhuvan kieleen ei liity sortoaspektia..se on vain työkalu.
Venäjäkin on siis kotimainen kieli Euroopan tasolla.
Maailma muuttuu, mutta Suomen kielipolitiikka junnaa 1970-luvulla.
"Villi kielivalinta" olisi kyllä elinkeinoelämän tavoite.. ja mistä se raha tulee, ellei vientitoiminnasta ? Siis niille kunnillekaan ?
Minun linjani on se, että kaksikielisyyttä pitää kohtuullistaa- siis jos halutaan säilyttää virallinen kaksikielisyys. Ellei sitä pystytä kohtuullistamaan, se pitää ajaa alas. Pakkoruotsin poistaminen olisi tärkein askel tässä kohtuullistamisessa. Sen jälkeen määriteltäisiin 30 %:n kautta vahvat ruotsinkielisten alueet ja kehitettäisiin kaksikielisyyttä siellä. Tämä prosessi etenisi pakkoruotsin poistuttua omalla painollaan. Siksi RKP vastustaa kaikkea kohtuullistamista, koska sen valta rajoittuisi sen jälkeen noin 15 kuntaan Suomessa. Ja vallan menettämisen pelko tässä kaikessa on suurin motiivi, mutta se verhotaan milloin mihinkin sumuverhoon..
Pakkoruotsin kannattaminen toisaalta auttaa suuria puolueita ajamaan läpi isoja reformeja, koska aina voi sanoa "Suomi on kaksikielinen maa, jossa kaikki osaavat suomea ja ruotsia" ja jättää ruotsalaisalueiden erityistarpeet huomiotta (Tammisaari).
Oliskohan sittenkin niin, että nimenomaan virallinen kaksikielisyys vie ruotsin kielen hitaasti, mutta varmasti hautaan, ja RKP on itse kaivamassa kuoppaa- eikä kukaan jää suremaan.. Tämä on mielenkiintoinen kysymys.. Juha Janhunen taisi muutama vuosi sitten tästä kirjoittaa Kanava-lehdessä..
Kiitos hyvästä tekstistä!
"Joku näkee hyvät kauppayhteydet Pohjoismaihin tärkeänä asiana, toinen haluaa rajoittaa villiä kielivalintaa kouluissa, koska se käy kalliiksi jne."
Ruotsin pakottamisen tarpeellisuus ja ruotsin tarjonnan tarpeellisuus ovat kaksi täysin eri asiaa, jota imbesillit eivät ymmärrä.
"Mutta hyvä, että tavoittelet ilkeän yhden äänen voiton sijasta laajempaa konsensusta. Se ehkä vaatii lisää pohdiskeluja ja diplomatiaa myös sinulta."
En tavoittele konsensusta vaan demokratiaa eli päätöksiä, jotka ovat järkeviä ja oikeudenmukaisia, vaikka ne sitten hävittäisivät ruotsin kielen Suomesta.
"En näin ollen ymmärrä siitä vaatimusta, että pienen RKP:n pitäisi oma-aloitteisesti lähteä muuttamaan lainsäädäntöä kieliasioissa"
Ei kukaan sellaista kuvittele, että RKP tai yksikään suomenruotsalainen alkaisi muuttaa lainsäädäntöä kieliasioissa. Oman kielen pakottaminen muille ja suomenkielisten halventaminen on niin oleellinen osa suomenruotsalaisuutta.
"Samoin olen RKP:n kanssa samaa mieltä kansallisen vähemmistön vähimmäistarpeista. Omalta osaltani en tarvitse palveluruotsia sen enempää kuin tarvitsen paloautoa. Molemmissa tapauksissa riittää jos tiedän niitten olevan jossakin valmiudessa ja miten ne saa paikalle."
Tämä on tätä suomenruotsalaisten sanahelinää - taktiikaksi otetaan vaihteeksi sovitteleva asenne. Kaiken takana on kuitenkin se, ettei suomenruotsalainen siedä ajatusta, että hänen pitäisi opiskella suomea, mutta suomenkielisen ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Jos vihaat suomenruotsalaisia niin on sitten turha piiloutua jonkun pakkoruotsiin liittyvän nimimerkin taakse. Pakkoruotsihan poistuu pian, jolloin oiet täysin tyhjän päällä. Eihän kukaan muu täällä paasaa pakkoruotsista yhtä puusilmäisesti kuin sinä.
"Ei kukaan sellaista kuvittele, että RKP tai yksikään suomenruotsalainen alkaisi muuttaa lainsäädäntöä kieliasioissa."
Et ole sitten lukenut mitä olen täällä keskusteluissa kirjoittanut. Kuitenkin huidot mielenterveysalan sanakirjalla.
Kuvitteletko että pystyt vaikuttamaan RKP:een kielipolitiikkaan?