Olen erittäin ilahtunut siitä että myös Olli Rehn alkaa nähdä totuuden euron kalleudesta kommentoidessaan tänään uutisissa että ”Oppineiden aika menee hukkaan euron kaatumista spekuloidessa”.
Kyllä - minä olen markan ja itsenäisen suomen valtion mies. Sen tulkinnan tekemiseen ei kannata tuhlata aikaa tätä ajatusta lukiessa. Minä olen myös aidompi vihreä kuin yksikään vihreän liikkeen edustaja ajaen niitä arvoja jotka entinen vihreiden puolue on hylännyt jo aikapäiviä sitten.
Euron kalleutta voidaan lähestyä nimittäin sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta.
Taloudellisesta näkökulmasta liittouma on erikoinen kun ajatellaan sitä byrokratian määrää ja virkamieskoneiston suuruutta jonka euro on ympärilleen luonut. Unohtaa ei pidä myöskään tukipakettien aiheuttamaa kevennystä yksittäisen kansalaisen ruokakipossa. Ja mikä pahinta niin sisäpolitiikan laadullisesti korkeatasoinen johtaminen jää täysin eurosta väkisin kiinni pitämisen varjoon.
Euroa on turha perustella kilpailukyvyllä tai helpommalla liikkuvuudella. Kilpailukykyinen tuote nimittäin käy aina kaupaksi ja hyvässä maineessa olevat ihmiset saavat liikkua vapaasti ja ilman minkäänlaisia käytännön ongelmia vaikka pitäisikin kantaa passia ja viisumia mukana. Vahva valuutta ei myöskään takaa kilpailukykyä kuten on jo nyt huomattu – suomi on euron myötä liian kallis maa jotta voisimme tuottaa täällä kilpailukykyisesti mitään muuta kuin euroa puoltavia puheita.
Ekologisesta näkökulmasta tuotannon karkaaminen pois suomesta on pahinta jota voimme ympäristölle ja köyhien maiden ihmisille tehdä. Toisaalta olemme onnistuneesti ulkoistaneet ympäristöongelmat – poissa silmistä, poissa mielestä. Kokonaisvastuullista ympäristöpolitiikkaa on pitää huoli kilpailukykyisestä lähituotannosta raaka-aineiden tuotanto mukaan lukien. ”Vihreiden” puolue on jostain syystä lähtenyt innokkaasti rakentamaan juuri päinvastaista maailmaa.
http://peruspaavon.blogspot.com/
Kyllä - minä olen markan ja itsenäisen suomen valtion mies. Sen tulkinnan tekemiseen ei kannata tuhlata aikaa tätä ajatusta lukiessa. Minä olen myös aidompi vihreä kuin yksikään vihreän liikkeen edustaja ajaen niitä arvoja jotka entinen vihreiden puolue on hylännyt jo aikapäiviä sitten.
Euron kalleutta voidaan lähestyä nimittäin sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta.
Taloudellisesta näkökulmasta liittouma on erikoinen kun ajatellaan sitä byrokratian määrää ja virkamieskoneiston suuruutta jonka euro on ympärilleen luonut. Unohtaa ei pidä myöskään tukipakettien aiheuttamaa kevennystä yksittäisen kansalaisen ruokakipossa. Ja mikä pahinta niin sisäpolitiikan laadullisesti korkeatasoinen johtaminen jää täysin eurosta väkisin kiinni pitämisen varjoon.
Euroa on turha perustella kilpailukyvyllä tai helpommalla liikkuvuudella. Kilpailukykyinen tuote nimittäin käy aina kaupaksi ja hyvässä maineessa olevat ihmiset saavat liikkua vapaasti ja ilman minkäänlaisia käytännön ongelmia vaikka pitäisikin kantaa passia ja viisumia mukana. Vahva valuutta ei myöskään takaa kilpailukykyä kuten on jo nyt huomattu – suomi on euron myötä liian kallis maa jotta voisimme tuottaa täällä kilpailukykyisesti mitään muuta kuin euroa puoltavia puheita.
Ekologisesta näkökulmasta tuotannon karkaaminen pois suomesta on pahinta jota voimme ympäristölle ja köyhien maiden ihmisille tehdä. Toisaalta olemme onnistuneesti ulkoistaneet ympäristöongelmat – poissa silmistä, poissa mielestä. Kokonaisvastuullista ympäristöpolitiikkaa on pitää huoli kilpailukykyisestä lähituotannosta raaka-aineiden tuotanto mukaan lukien. ”Vihreiden” puolue on jostain syystä lähtenyt innokkaasti rakentamaan juuri päinvastaista maailmaa.
http://peruspaavon.blogspot.com/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.