Onko sinun vaikea antaa anteeksi ?

Todella vaikea antaa anteeksi teille, jotka olette minua vastaan rikkoneet. Olen sen verran pitkävihaista sorttia, että ihmisoikeuden rikkomiset tässä yhteiskunnassa menevät senkin edelle, mitä ovat henkilökohtaiset vihanpidot kohtaani. Uskovaiset rikkovat ihmisoikeuksia ja toivovat sitä kaikille, mitä itelleenkin eli joutavanpäiväistä elämän tapaa.

Laki tulisi oitis kieltää tv7:n tuputtamisen ihmisille ja koko kanava siirtyä pois kanavien joukosta. Miten se uskovainen sanoisikaan...kanavien taivaaseen! :)

Don´t worry be PÖPI! :)

mulle myös Jumala on näyttäny anteeksiantamisen tien ja kyllä elämä on helpompaa kun ei tarvi olla katkera :) kiitos Jeesus

Anteeksiantaminen omin voimin on vaikeaa ja joissain tilanteissa mahdotontakin. Vain Jumala voi auttaa. Suuria vääryyksiä ei toisen tähden pidä pystyä antamaan anteeksi, mutta itselle anteeksianto voi vapauttaa voimavaroja ja poistaa kalvavan katkeruuden. Katkeruudesta kun ei seuraa mitään hyvää. Jumalalta voimme pyytää apua tähän ja tiedän itsekin, että Hän voi antaa anteeksiannon lahjan suureenkin vääryyteen ihmisen parhaaksi.

Pappi Sonja

toisille ?

Anteeksipyyntö on perussettiä.

Mutta en mä mä anna anteeksi, jos ei vilpittömästi sitä pyydä.

Tai joillekkin ihan silleen, että sanoo sori nyt vaan.

Se riippuu kuinka läheinen toinen on.

En mä halua että läheiset joutuu matelemaan hirveästi anteeksipyynnön eteen.

Anteeksi antaminen ei ole passiivista vaan aktiivista. Moni tuntuu ajattelevan, että anteeksi antaminen on sitä että vaietaan, ”painetaan villaisella” tai ”lakaistaan maton” alle. Ikäviä tai kiusallisia asioita ei käsitellä, vaan ne ohitetaan. Ei se ole anteeksi antamista.

Anteeksi antamisessa on myös mukana luopuminen, luopuminen vastapalveluksesta tai korvaavuudesta. Luopumista ahdistavista, vihaisista tai kostonhaluisista tunteista. Se on luopumista tietynlaisesta itsekkyydestä. Se ei tarkoita sitä, että se joka teki pahoin, ei joutuisi kestämään seurauksia. Seuraukset voivat olla muutakin, kuin näkyviä rangaistuksia tai kipua.

Joskus voi olla että kun pahantekijä saa anteeksi, se kerääkin tulisia hiiliä hänen ylleen. Pikkuhiljaa alkaa poltella, katumus, havahtuminen omien tekojensa tyhmyyteen, pilkan kääntyminen omaan nilkkaan, normaali häpeä, jne.

Joskus se jolle on annettu anteeksi, ei edes ymmärrä sitä. Hän vain näkee toisen muuttuneen. Aina ei voi puhua tai keskustella. Voi olla että vaikka itse pyytää anteeksi, sitä ei koskaan saa toiselta anteeksi. Silloin vain pitää luovuttaa, antaa anteeksi.

Vihassa on energiaa. Se vai on energiaa joka syö sisältäpäin, kun ei saa mitään tilalle. Ei mikään kosto, rangaistus tai vihan kohteen loukkaantuminen anna lepoa tai rauhaa. Vihaa täytyy siksi nostattaa aika ajoin, lietsoa sitä, jotta saa taas edes vähän energiaa.

Lopulta kuitenkin on vain naatti, väsynyt, tympääntynyt ja katkeruus nävertää hitaasti mutta varmasti. Ne syövät ne vähätkin hyvät ja onnelliset asiat pois. Voimattomuus heijastuu kehoonkin, vastustuskyky alenee ja mieli laahaa jossain murakoissa. Ainoa tie sieltä pois on antaa anteeksi.

Ennen minäkin olin suvaitsevainen ja armahtavainen, mutta uskoon tuloni jälkeen ei tässä mökissä ole armonkynttilä lepattanut ja kaikenlisäksi minusta tuli vielä rasisiti. Varsinkin uskovia huijareita kohtaan.

" Varsinkin uskovia huijareita kohtaan."

Jos tarkoitat , että kertomani oli uskovan blufffia, niin et enempää vois metsässä olla.

mummomuori

" Anteeksi antaminen ei ole passiivista vaan aktiivista ".

Puhut anteeksi antamisesta luonnollisen ihmisen näkökulmasta ehkä enemmän.. Vai ymmärsinkö oikein ?

" Joskus se jolle on annettu anteeksi, ei edes ymmärrä sitä."

Sille ei aina voi mitään ymmärtääkö vai ei.. Vaikka toisaalta, kun Jumala on tässä jutussa mukana, kuten mulla oli, koska mulla ei ollut pienintäkään halua, edes luopua katkeruudestani ja vihastani ko. ihmistä kohtaan, koska hän oli kohdellut minua väärin. Inhimillisenä (uskonmattomana ) ihmisenä pidin sitä vihaani täysin oikeutettuna.
Niin, kun Jumala on mukana siinä anteeksiannossa, hän myös usein vaikuttaa sinä vastapuolessa, halua sovintoon ja molemminpuoliseen anteeksiantoon, näin mulle ainakin kävi.

" Vihassa on energiaa. Se vai on energiaa joka syö sisältäpäin "

Juuri näin on ja senhän on tiedekkin jo todistanut..Esim: sydäntaudit, allergiat ym. Katkeruus ja viha edesauttaa syntymään niitä.
Tuossa linkissä kerrotiin monta esim. Juuri niistä miten anteeksi anto vapautti jopa vuosia kestäneestä sairaudenkurimuksesta.

>Mutta jos toinen on kuollut tai tilassa, jossa ei enää ole ymmärrystä, on vain luovuttava.<

Tarkoitatko että on luovuttava anteeksiannosta?

On yksi asia, jota en ole koskaan voinut oikeasti antaa anteeksi. Ikävä kyllä ihminen joka tämän teon teki, kuoli 16 vuotta sitten. Jos eläisi, voisin sanoa hänelle että saat anteeksi, mutta silloin minulla ei olisi mitään anteeksi annettavaa.

Olen oppinut Raamatun avulla antamaan anteeksi. Ymmärtämään vähän paremmin. Vieläkään en ole hyvä siinä, mutta yritän kovasti.

Jos minulta pyydetään vilpittömästi anteeksi, olen aina antanut. Yksi juttu meni niin että eräs henkilö teki törkeän tempun minulle ja pyysi anteeksi, teki saman tempun toisen kerran ja pyysi anteeksi, annoin anteeksi, mutta samalla meni välit poikki. Parempi näin, en ole katunut.

Itselleni todella vaikea, muille ei niinkään.

Minä henkilökohtaisesti en koe vaikeaksi antaa anteeksi kenellekään, mikäli joku tekee jotakin joka vaatii anteeksi antamista. Sen sijaan minä koen hyvin vaikeaksi itseasiassa välittää ylipäätään siitä mitä joku on tehnyt, mikäli kyseinen henkilö pyrkii korjaamaan tilanteen.
Kun jotakin on tapahtunut, tehtyä ei saa tekemättömäksi ja niinpä ainoa millä tämän jälkeen on merkitystä on sillä miten pyrkii korjaamaan tekojensa seuraukset: mikäli jotakin korjattavaa on.

Samoin jos minä teen jotakin jokin joka vaatii hyvittämistä, pyrin hyvittämään tämän kyseiselle henkilölle välittömästi, oli kyse sitten kuinka pienestä asiasta tahansa.
Tästäkin huolimatta minun on hyvin vaikea unohtaa taikka antaa itselleni anteeksi, koska mielestäni minun olisi pitänyt ensisijassakin pystyä välttämään koko tilanteen syntyminen.

Uskonasioissa, joihin tämä anteeksi antaminenkin kuuluu olen vastuun siirtänyt Jumalalle, koska ne on Hänen keksintöjään ei minun.

" Uskonasioissa, joihin tämä anteeksi antaminenkin kuuluu olen vastuun siirtänyt Jumalalle, koska ne on Hänen keksintöjään ei minun. "

Mutta ei Jumala tee puolestasi asioita jotka sinä itsekkin voit tehdä.

Ei Jumala syö sinun puolestasi kaurapuuroa, koska sinun vatsasi sitä tarvitsee..
Jos sinä olet katkera tai loukkaantunut jlk. jstk. Sinun sisintäsi se hiertää..
Ja sinun itse on tultava sille paikalle, että voit /haluat selvittää asian hänen kanssaan, antaa /pyytää anteeksi.
saatana tuhantenjuonten mestari kyllä keksii miljoona syytä, miksi et voi sitä tehdä.. !
Mutta, kuten tuossa linkissä, jos katsoit sen, puhuttiin, katkeruudessa eläminen sairastutta ennenpitkää ja syö sisältä..

Mummomuoria lainatakseni:

" naatti, väsynyt, tympääntynyt ja katkeruus nävertää hitaasti mutta varmasti. Ne syövät ne vähätkin hyvät ja onnelliset asiat pois ".Eli kannataako sellaisen kaverin kanssa elää ?

Kirje kolossalaisille 3 luku

13 Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille ...
Jeesus itsekkin korosti varsin paljon anteeksiantamuksen merkitystä.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 6
Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.

Evankeliumi Markuksen mukaan 11 luku

25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on ... Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa..

Kyllä anteeksiantaminen on ihmisen elämälle todella tärkeä juttu.
On pahaa tekeviä ihmisiä jotka tekevät pahaa, pyytävät anteeksi ja jatkavat samaan malliin.
Jatkuva anteeksi antaminen ilman nuhteita ja ihmisen "kääntymiskehoitusta" ei saa ihmistä koskaan takaisin rehellisyyteen.
Jatkuva anteeksi saaminen ja rajattoman armon jakaminen on nykykirkossa
hyvin muodikasta.
Kääntykää, tehkää parannus. Sitä Jumalan sana kehottaa.
Päihdetyöntekijänä ja vankilakavereita tavanneena niin voin sanoa, että kyllä hekin anteeksi osaavat pyytää, mutta he osaavat erottaa anteeksi antamisen ja teon hyväksymisen.
Vaikka antaisi anteeksi ei tarvitse kenenkään pahaa tekoa hyväksyä. Emme voi, emmkä saa hyväksyä esim. rikollisuutta oli se sitten minkälaista hyvänsä
Lopuksi Jeesus rukoili ristillä: Isä, anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät.
Siinäpä sanomaa, jos tietoisesti teemme pahaa toiselle, jos tietoisesti teemme syntiä niin kuinka on anteeksisaamisen kohdalla

haha ei **** te ootte naurettavia ahaha!! uskovaiset on pellejä

En anna koskaan anteeksi suomen kielen opettajalleni, joka usean vuoden jälkeen jätti minut toisen kerran lukion seitsemännelle luokalle. Siis minut silloin potkittiin pois koulusta.

Sen jälkeen suoritin asevellisuuden ( nyk. res. kapt. ) ja luvin yksityisesti ylioppilaaksi. Olin vuoden Helsingin yliopistossa, jonka jälkeen kävin Kauppakorkean Hesassa. Nyt, vaikka eronnut, kolme lasta, viisi lastenlasta, Perheyhteisyys todella lähimmäisen rakkautta.

Olen jatkuvasti kiitollinen äidilleni ja isälleni, jotka luottivat omaan poikaansa.

Korkein päättäköön ajatteluni.

Anna anteeksi, sillä opettajatkin ovat vain vajaita ihmisiä.

On totta, että anteeksiantaminen oli vaikeaa niin kauan kunnes huomasin, ettei anteeksi antaminen ole sama kuin teon hyväksyminen.
Minua kiusattiin vuosia erittän raskaasti. Mustamaalaamista, valehtelua, päätöksiä tehtiin joita minun olisi pitänyt noudattaa - osa näistä päätöksistä oli lainvastaisia - jopa vastoin työnantajaani.
Nämä kiusaajat kuvittelivat, että anteeksiantaminen on asioiden hyväksymistä ja unohtamista - tämä vaikeuttin anteeksiantamista
Lähdin tuosta työstä ja peli jatkui ja näyttää jatkuvan vaikka erostani on jo vuosia.
Lakimiehen mukaan ei minun tarvitse hyväksyä tuota, mutta anteeksi voin antaa. Sillä "he eivät ymmärrä mitä tekevät"

Anteeksi antaminen hyödyttää anteeksi antajaa eniten, koska silloin hän pääsee itse vapaaksi noista kiusaajistaan.