Onnistuuko työnsaanti raskaana? Onko kellään kokemusta työnhausta kun raskaus on jo 15. viikolla?
Työnhaku raskaana
...........
185093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itse hain töihin juuri raskausviikolla 15, mutta en haastattelussa kertonut mitään raskaudestani. Kyse on kuitenkin määräaikaisesta työstä, joka ehtii loppua reilut 2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Sain töitä ja aloitin raskausviikolla 16. Nyt olen ollut töissä muutaman viikon ja en ole edelleenkään kertonut raskaudestani. Kerron kyllä, kunhan maha alkaa näkyä, eli en aio tätä loputtomiin salailla. Jos kyse olisi vakituisesta paikasta, niin en olisi edes hakenut paikkaa. Näin täällä. Stemppiää työnhakuun!
"Jos kyse olisi vakituisesta paikasta, niin en olisi edes hakenut paikkaa."
Tämä on minusta sääli, että naiset itsekin ajattelee ettei heillä olisi yhtäläistä oikeutta työhön raskauden/lapsensaannin takia. Vaikka laki sen naisille turvaa, niin ei se käytännössä toteudu jos me ei itse pidetä siitä huolta.
Niin ihan vakituista työtä toivoisin saavani. Toki jos sellaista ei saa niin määräaikaista sitten.
En itse, mutta kaverini haki vakuutusalan hommiin raskaana ollessaan ja sai paikan. Viikkoja en muista, mutta maha ei vielä juurikaan näkynyt. Viikon parin sisään kertoi kuitenkin työnantajalle tilanteesta ja heille homma oli ihan ok. Yhäkin on vakisuhteessa siinä paikassa :D Ja se raskaushan ei saa vaikuttaa työpaikan saamiseen...
Määräaikainen työsopimukseni uusittiin joskus 18. raskausviikolla, ja tyhmä kun olin, kerroin työnantajalle raskaudesta. Työsuhde kirjoitettiin päättyväksi kolme viikkoa ennen äitiysloman alkua, vaikka alunperin oli puhe selvästi pidemmästä pätkästä.
Onnistuu, jos olet hyvä tyyppi. Jos olet liian epämääräinen, jokainen järkevä työnantaja ymmärtää päästää sinut vapaalle raskaudesta huolimatta.
Olen tuttavilta kuullut, että saa kyllä töitä myös raskaana ollessa. Riippuu varmaan aika paljon työsuhteen laadusta (esim. määräaikainen helpompi saada) ja itse työstä. Kannattaa myös itse miettiä, soveltuuko työ raskauden kannalta. Esim. jos työstä voi olla vaaraa sikiölle, ei ehkä kannata sellaista työpaikkaa ottaa vastaan. Ja jos epäilee, ettei pysty tekemään fyysisesti raskasta työtä, niin kannattaa varmaan suosiolla olla hakematta sellaista paikkaa...Tietysti vähän eri asia, jos ajan kuluessa huomaa, että työ onkin liian raskasta tms. koska monesti vasta keskiraskaudessa tulee liitoskipuja yms.
Niin, ja raskaushan ei tosiaan ole mikään syy olla ottamatta naista töihin.
Mä mietin tässä myös juuri, että hakisinko yhtä työpaikkaa. Se olisi tosin vakituinen homma. pitäisikö haastattelussa jo kertoa odottavansa? yleensähän on se 4kk koeaikakin, niin raskaus varmana tulisi koeajan sisällä jo ilmi jolloin työnantaja voisi halutessaan katkaista työsuhteen muihin asoihin vedoten.
jos itse tiedät että mikä tahansa muu syy irstisanoa 4kk:n sisällä olisi täysin perätön, niin sinähän voisit tehdä työnantajasta ilmoituksen, koksa sehän olisi syrjintää jos voit osoittaa että oikea syy työsuhden purkuun on raksautesi.
Työnantaja myös tietää tämän, joten olisi aika tyhmää keksimällä keksiä syytä irtisanoa jos olet työtehtäviä hoitanut kunnolla.
Sinun ei ole pakko kertoa haastattelussa olevasi raskaana.
Todella raukkamaista olisi katkaista työsuhde koeajalla raskauden takia kuitenkin muihin syihin vedoten. Totta kai kannattaa hakea vakipaikkaa eikä raskaudesta kannata haastattelussa kertoa.
hmmhmmh:lle.
Ei sulla ole mitään laillista velvoitetta kertoa olevasi raskaana, mutta se on hyvä peliliike kertoa jo etukäteen. Jos kysyt asiaa ammattijäjretöiltä, he tietenkin kehottavat salaamaan sen. Se kannattaa tehdä, jos tuleva työsi olisi esim. siivooja, laitoshuoltaja tai sellainen, jossa ei juuri ylenemismahdollisuuksia ole. Jos haettavassa työssä on ylenemismahdollisuus, kannattaa ehkä kertoa.
Sen jälkeen voi iskeä pöytään kaiken osaamisensa ja näyttää työnantajalle, että on tavoiteltava työntekijä. Silloin ei työnantaja mieti raskautta, vaan sitä miten saa sinut remmiin. Jos ei kerro raskaudesta, tulee sitten työsopparin jälkeen tunne, että sai sutta ja sekundaa. Eikä suinkaan raskauden vuoksi, vaan se kertoo ihmisestä, joka on niin epävarma omasta osaamisestaan että pelkäsi raskauden estävän työnsaannin (että oli tosiaan niin huono tyyppi).
Mutta kannattaa vähän googlailla työnantajaa, netistä voi löytyä entisten työntekijäiden raportteja puolesta ja vastaan. Siitä tiedätä paremmin mitä pomo odottaa ja mitä ei siedä
Minusta on hieman kyseenalaista toimintaa hakea vakituista työtä raskaana ollessa, mikäli ei ole rehellinen asiasta tulevaa työnantajaa kohtaan jo hakuvaiheessa. Ok, lain mukaan ei raskaus saa vaikuttaa työnsaantiin, mutta miettikää nyt..työnantaja ensin panostaa rekrytointiprosessiin, sitten uuden henkilön sisäänajovaihe (asiantuntijatehtävissä menee kuukausia ennen kuin työssä edes pääsee vauhtiin), ja, noh, sitten alkaakin jo äitiysloma ja mahdollinen hoitovapaa ja sijaisen rekrytointi. Lisäksi sen takia, että kyseinen työntekijä on tehnyt töitä kenties vain muutaman kuukauden ajan, on työnantaja vuosia eteenpäin velvollinen ottamaan hänet takaisin äitiysvapaan/hoitovapaan jälkeen. Minusta tässä on jotain väärää. Ok, jollekin pörssiyhtiölle tuo nyt ei tunnu missään, mutta on paljon pieniä ja keskisuuriakin työnantajia, joiden taloudessa yksikin työnantaja jo merkitsee. Puhumattakaan vaivasta, joka koituu monista rekrytoinneista ja perehdytyksistä. Eli, rehellistä peliä mun mielestä puolin ja toisin! Ihan mahtavaahan se on, jos raskaudesta huolimatta saa työtä.
Sellaista se työelämä on,naisia jää jatkuvasti äitiyslomalle. Ja se ei todellakaan ole asia josta tarvii puhua työhaastattelussa.
En aio viettää työttömänä aikaa ennen äitiyslomaa, ja haluan että minulla on työpaikka minne palata sen jälkeen. Eikä ole minun murheeni miettiä mitä työnantaja tekee kun jään äitiyslomalle. Käyn töissä jotta voin elättää itseni ja perheeni ja se on minulle tärkeintä.
Niin tuleeko se työnantajalle jollain tavoin sitten halvemmaksi jos jää äitiyslomalle kahden vuoden päästä eikä kahden kuukauden päästä??
minusta raskaudesta on ihan turha tehdä numeroa. ite hain työtä rvkolla 8 ja aloitin rv 15. kerkein 4,5kk olla ennen ä-lomaa, joka oli 1v4kk. töihin palasin rv 6:lla, ja vajaan 10 viikon päästä alkaa uus ä-loma. jo olisin silloin haastattelussa kertonut raskaudesta, en ois kuulemma saanut paikkaa. olivat keskustelleet ä-lomamahdollisuuksista, mutta valinneet pitkän aikavälin ratkaisuna mut eivätkä muutamaa vuotta nuorempaa miestä (joka tosin tuli lomittaan mua). työ on vakituinen ja esimieshommia. Alalla ei myöskään ole suotavaa sekoittaa yksityis ja työelämää, ja muutenkin musta on turha selitellä ja pyydellä anteeksi raskauksia. Jonkun ne lapset on oikeesti ja fyysisesti tehtävä, se nyt vaan on elämää. En ymmärrä miksi naisten pitäisi alentua tuntemaan itsensä petollisiksi tai epärehellisiksi vain siksi että ovat raskaana. tuskin kukaan niitä kuitenkaan yli viittä tai kymmentä peräjälkeen tekee. Ryyppyputket ja turhat saikut on epärehellistä. Niin, ja työnantajani on suhtautunut molempiin raskauksiin erittäin positiivisesti. en ole myöskään ollut kummassakaan yhtään saikulla niiden vuoksi.
Missä vaiheessa kerroit töissä että olet raskaana? Siis kun silloin rv15 aloitit työt.
Itse kolmekymppisenä naisena olen sitä mieltä että 20-40 vuotiaat naiset ovat riskiä palkata töihin. On todella kallista kouluttaa uusi ihminen aiemminkin mainittuihin asiantuntija tehtäviin. En yhtään ihmettele niitä työnantajia jotka eivät halua palkata naisia juuri tuon takia että heti kun he saavat vakkari paikan niin samantien (jollei jo aiemmin) ollaan maha pystyssä. Jos on rahaa tehdä niitä mukuloita on varmaan taloudellisesti ihan sama vaikka olisi sen muutaman kuukauden ennen ä-lomaa vaikka pätkätöissä.
Niin, taitaa olla kaksiteräinen miekka tämäkin asia.