Syy, miksi korkeakoulujen opiskelupaikkoja vähennetään.
Toki oppilaitosten huolen opiskelupaikkojen vähentämisestä ymmärtää. Rahaa tulee taloon vähemmän. Aloituspaikkojen vähentämisellä valtio kuitenkin ottaa vihdoinkin vastuuta työllistymisestä akateemisilla aloilla!
90-luvun laman jälkeen oli muutama tuhat työtöntä akateemista, nyt virallisestikin (mukana ei kursseilla, työkokeiluissa ym. olevat) lähes 40 000:
” Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.”
Yllä oleva tilasto on vuoden takainen, mutta Akavan uusien tilastojen mukaan tilanne ei ole juurikaan kohentunut. Tohtoreiden ja lisensiaattien tilanne on huonontunut vielä noista vuoden takaisista luvuista. Työttömänä on noin 5000 insinööriä (AMK/opisto), pari tuhatta diplomi-insinööriä on työttömänä ja saman verran kauppatieteiden maistereita. Opettajia (etenkin aineenopettajia) on yhteensä tuhansia työttömänä jne.
Tutkimusten mukaan työttöminä on niin hyviä kuin vähän huonompiakin opiskelijoita. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvillä/erinomaisilla opiskelijoilla on suuri vaara jäädä työttömäksi, koska suhteiden luominen jää vähälle, kun opiskellaan ahkerasti ja suurin osa työpaikoista menee ns. piilotyöpaikkoina, suhteiden avulla.
Joka akateemista suurtyöttömyyttä ei tunneta, ei tunnusteta, tai vielä 2010-luvullakaan työttömiä ei nähdä potentiaalisina työntekijöinä?
Toki oppilaitosten huolen opiskelupaikkojen vähentämisestä ymmärtää. Rahaa tulee taloon vähemmän. Aloituspaikkojen vähentämisellä valtio kuitenkin ottaa vihdoinkin vastuuta työllistymisestä akateemisilla aloilla!
90-luvun laman jälkeen oli muutama tuhat työtöntä akateemista, nyt virallisestikin (mukana ei kursseilla, työkokeiluissa ym. olevat) lähes 40 000:
” Akateeminen työttömyys ei ole koskaan ollut yhtä suurta kuin nyt. Työttöminä työnhakijoina on lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes 17 000. Alemmalla korkeakouluasteella on myös saavutettu uusi ennätys: lähes 18 000 työtöntä.”
Yllä oleva tilasto on vuoden takainen, mutta Akavan uusien tilastojen mukaan tilanne ei ole juurikaan kohentunut. Tohtoreiden ja lisensiaattien tilanne on huonontunut vielä noista vuoden takaisista luvuista. Työttömänä on noin 5000 insinööriä (AMK/opisto), pari tuhatta diplomi-insinööriä on työttömänä ja saman verran kauppatieteiden maistereita. Opettajia (etenkin aineenopettajia) on yhteensä tuhansia työttömänä jne.
Tutkimusten mukaan työttöminä on niin hyviä kuin vähän huonompiakin opiskelijoita. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvillä/erinomaisilla opiskelijoilla on suuri vaara jäädä työttömäksi, koska suhteiden luominen jää vähälle, kun opiskellaan ahkerasti ja suurin osa työpaikoista menee ns. piilotyöpaikkoina, suhteiden avulla.
Joka akateemista suurtyöttömyyttä ei tunneta, ei tunnusteta, tai vielä 2010-luvullakaan työttömiä ei nähdä potentiaalisina työntekijöinä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikein! Ainakin ekonomipaikkoja saisi vähentää. En voi käsittää miksi jossain Joensuussa pitää opettaa kauppatieteitä?? Sisäänpääsy-% n. 40 ja pisterajat alhaisimmat koko alalla.
Ihme juttu miten kauppatieteiden opetus Suomessa on hajautettu kuin haulikolla!
Millä tavoin yhdessä suuressa yksikössä annettu massaopetus tuottaisi sitten parempia tuloksia? Olisihan se tietysti halvempaa yksikkökustannuksilla mitattuna,mikä kauppatieteissä taitaakin olla ainoa kriteeri.
No massaluentojahan ne on Joensuussa ja Kuopiossakin pitkälti osin, eikä suurin osa ees vaivaudu tulemaan paikalle. Säälittävää.