Olen huolestunut kaverini mielenterveydestä. Luulen että hänellä on muutakin ongelmaa, kuin mitä olen huomannut, mutta että hän vain uskalla kertoa niistä. Ei suostu puhumaan asiasta, kieltää ongelmat.
Ensimmäinen hälytysmerkki oli aika dramaattinen. Minä ja toinen kaverini olimme menossa hänen luokseen viettämään iltaa. Paikalle oli tulossa muitakin ihmisiä lisäksemme muutama. Olimme ensimmäiset. Kun kaverini avasi meille oven, hän lähes parkaisi järkytyksestä ja perääntyi säikähtyneenä muutaman askelen, hän tuijotti tätä kaveriani jonka seuarassa olin ja aivan mielipuolisen näköisenä ja huusi "älä tule tänne, pysy kaukana!!" tms. Olimme siinä ihan että mitä helvettiä. Kohta kaverini rauhoittui ja muuttui jotenki hajamielisen näköiseksi eikä sanonut mitään. Tilanne oli totta kai kiusallinen ja yritin rentouttaa sitä ja naurahtaen sanoin että terve vaan sullekin tms. Kaveri tämän jälkeen ulkoisesti "normalisoitui" ja käyttäytyi kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Kun kävimme istumaan olimme, minä ja tämä kaveri jonka kanssa olin tullut, yhä vähän hämillämme. Tilanne oli kuin olisi ollut virtahepo olohuoneessa eikä kukaan olisi vain saanut siitä puhua, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Olen lukenut netistä ja joskus aiheesta lukenut jostain lehdestäkin, että huomattavan usein läheisen skitsofrenian puhkeamisen ensimmäinen ulos päin näkyvä oire on se, että henkilö yhtäkkiä pelästyy ja luulee jonkun tutun henkilön olevan jonkinlainen vaihdokas tai hirviö tai kirvesmurhaaja tms. Tästä tuli mieleen että jos kaverilla olisi skitsofrenia puhkeamassa.... Aira Samulin joskus haastattelussa kertoi tyttärensä skitsofrenian puhjenneen aivan yhtäkkiä, kun tämä oli kesäloman jälkeen koulun alettua kertonut, että koulussa joku oppilas oli oikeasti hirviö. Ja vielä sekin että skitsofrenian alussa potilas kieltää usein oireensa ja ongelmansa, ei suostu puhumaan niistä, vetäytyy. Tätäkin kaverillani on :´(
Olen huolissani siksikin kun kaverini on alalla jolla työskentelee tietyllä tavalla "puolustuskyvyttömien" ihmisten kanssa, eli jos alkaa siellä sekoilemaan niin saattaa olla kohtalokasta tulevaisuutensa kannalta. En tiedä mitä tehdä. Tunnen kaverini vanhemmat, mutten ainakaan vielä ole pystynyt heitä lähestymään tämän kanssa.
Ensimmäinen hälytysmerkki oli aika dramaattinen. Minä ja toinen kaverini olimme menossa hänen luokseen viettämään iltaa. Paikalle oli tulossa muitakin ihmisiä lisäksemme muutama. Olimme ensimmäiset. Kun kaverini avasi meille oven, hän lähes parkaisi järkytyksestä ja perääntyi säikähtyneenä muutaman askelen, hän tuijotti tätä kaveriani jonka seuarassa olin ja aivan mielipuolisen näköisenä ja huusi "älä tule tänne, pysy kaukana!!" tms. Olimme siinä ihan että mitä helvettiä. Kohta kaverini rauhoittui ja muuttui jotenki hajamielisen näköiseksi eikä sanonut mitään. Tilanne oli totta kai kiusallinen ja yritin rentouttaa sitä ja naurahtaen sanoin että terve vaan sullekin tms. Kaveri tämän jälkeen ulkoisesti "normalisoitui" ja käyttäytyi kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Kun kävimme istumaan olimme, minä ja tämä kaveri jonka kanssa olin tullut, yhä vähän hämillämme. Tilanne oli kuin olisi ollut virtahepo olohuoneessa eikä kukaan olisi vain saanut siitä puhua, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Olen lukenut netistä ja joskus aiheesta lukenut jostain lehdestäkin, että huomattavan usein läheisen skitsofrenian puhkeamisen ensimmäinen ulos päin näkyvä oire on se, että henkilö yhtäkkiä pelästyy ja luulee jonkun tutun henkilön olevan jonkinlainen vaihdokas tai hirviö tai kirvesmurhaaja tms. Tästä tuli mieleen että jos kaverilla olisi skitsofrenia puhkeamassa.... Aira Samulin joskus haastattelussa kertoi tyttärensä skitsofrenian puhjenneen aivan yhtäkkiä, kun tämä oli kesäloman jälkeen koulun alettua kertonut, että koulussa joku oppilas oli oikeasti hirviö. Ja vielä sekin että skitsofrenian alussa potilas kieltää usein oireensa ja ongelmansa, ei suostu puhumaan niistä, vetäytyy. Tätäkin kaverillani on :´(
Olen huolissani siksikin kun kaverini on alalla jolla työskentelee tietyllä tavalla "puolustuskyvyttömien" ihmisten kanssa, eli jos alkaa siellä sekoilemaan niin saattaa olla kohtalokasta tulevaisuutensa kannalta. En tiedä mitä tehdä. Tunnen kaverini vanhemmat, mutten ainakaan vielä ole pystynyt heitä lähestymään tämän kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lisäys. Kaverini ei ollut humalassa tms.
Sulla on ns. ystävääsi kohdistuva paranoidinen psykoosi. Olet liiallisen kiinnostunut toisen ihmisen pään sisäisistä ajatuksista ja mielikuvituksesi tekee sinulle ikäänkuin kepposen. Kuvittelet ja yhdistelet aiemmin lukemiasi asioita ja teet omalaatuisia johtopäätöksiä. Ajatuksesi kulkevat yhden ihmisen ympärillä pakkomielteen omaisesti. Jos psykoosisi häiritsee sinua niin, että tunnet vastustamatonta tarvetta häiriköidä ystäväsi vanhempia tai muuta vastaavaa, niin ehkä psykoosisi vaatii hoitoa.
Arvelen että nimim. huolettaa ajaa melkosen pientä rinkiä. Jo sekin, että hän nettiyleisöltä haluaa tukea epäilyilleen x-henkilöstä ihmetyttää.
Eikö nuo kysymykset kuulu terveydenhoidon ammattilaisten alueelle? Tarinan puitteet ovat aina samat; kaverissa aina erilaista vikaa.
Olen jokseenkin varma, ettei tuo kirjoittaja sisäistä onttouttaan vähimmässäkään määrin. Kun ei ole eväitä itsetutkisteluun, nuo "huolet" jatkuvat jatkossakin.
Oletko varma, ettei kaverisi ole jo hoidon alaisuudessa ja jo saa tarvitsemaansa apua? Nimittäin ei kenelläkään ole otsaan tatuoituna että "minullapa on tällainen diagnoosi ja syön tälläistä lääkitystä siihen mutten halua kuuluttaa asiaa koko maailmalle vaan elää mahdollisimman normaalia elämää". Voihan olla, että hänen läheisensä on tietoisia tästä, mutta hän ei halua kertoa asiasta jokaiselle kaverilleen.
Jos asia vaivaa sinua, niin ainoa keino on ottaa tuo outo käyttäytyminen suoraan puheeksi, mieluiten kahdenkesken rauhallisessa paikassa, mutta ei mainita mitään mistään sairausepäilyistäsi. Ainoastaan kysäistä häneltä, että mistä ihmeestä siinä oli kyse kun hän käyttäytyi tuolla tavalla. Sanoa vaikka että asia jäi vaivaamaan sinua, niin kuin se näköjään on jäänytkin. Sitten kun hän antaa siihen selityksen ja jos näyttää siltä ettei hän halua asiasta sen enempää puhua niin ihan suosiolla annat asian olla ja unohdat koko jutun. Eihän se sulle kuulu.
Ylempänä saamieni vastausten jälkeen luin kirjoitukseni uudelleen, ja huomasin että ehkä vaikutan "ylihuolehtivaiselta" ja voi olla että otan läheisteni ongelmat liikaa omiksi huolikseni. Mutta olen silti aidosti huolissani.
Olen kyllä tullut ajatelleeksi sitäkin että jos hän jo on hoidon piirissä eikä vaan halua siitä kenellekään avautua. Olisihan sekin ymmärrettävää, että haluaa pitää omana tietonaan.
Olen jo yrittänyt ottaa asiaa puheeksi hänen kanssaan, muttei ole suostunut edes pinnallisesti tapahtuneesta puhua, menee ihan lukkoon. Sitä vaan olen miettinyt, että jos hän alkaa ryöpsähdellä työpaikallaan. En halua tässä kertoa missä hän on työssä, mutta ymmärtäisitte varmaan jos tietäisitte. Mutta kaipa hän osaa riskinsä arvioida tässä asiassa itse, toivottavasti.
Ihmisten yksityisyyttä tulee kunnioittaa, eikä siis saa sekaantua. Voi tulla kunnianloukkaussyyte, voi saada lähestymiskiellon eli vainoaminen ja häiriköinti on kiellettyä.
Juuri tästä on kysymys. Huolettaa, huolestunut sanoo olevansa vielä palstanvalvojakin. "Ongelmia kanatarhallani on samalta koneelta kirjoitettu"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10166516