Kreikka-lainoista 60 % turpaan? ”Enemmän”
Euron kriisi voi murskata koko järjestelmän, sanoo keskuspankin pomo.
Sijoittajat varautuvat jo yli 60 prosentin luottotappioihin Kreikka-lainoistaan. Tämä kävi ilmi viimeistään tänään, kun tiedotusvälineisiin levisi tieto euroalueen johtajien keskusteluista Kreikan velkakriisistä.
Ensinnä euroalueen puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker antoi itävaltalaiselle televisiokanavalle haastattelun, jossa hän sanoi sijoittajien vastuiden todennäköisesti kasvavan kesällä Kreikka-pakettiin sovitusta 21 prosentista.
Televisiotoimittaja kysyi Junckerilta tarkoittiko hän huhuja, joiden mukaan eurojohtajat pohtivat jopa 50-60 prosentin luottotappioiden toteutumista mahdollisessa velkojen leikkauksessa.
- Puhumme parhaillamme enemmästä määrästä, Juncker vastasi.
Myöhemmin Junckerin tiedottaja vahvisti kommentin Bloombergille ja Telegraphille.
Samaan aikaan Euroopan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti, että EU on ajautunut velkakriisin vuoksi järjestelmän kriisiin. Koko euroalue ja unionin yhtenäisyys on velkakriisin seurauksena vaarantunut, Trichet luonnehti tilannetta tiistaina.
- Yksittäisten maiden stressi on siirtynyt pieniltä mailta suurten maiden ongelmaksi, Trichet sanoi ja tarkoitti Ranskaa.
Ranskalais-belgialainen Dexia ajautui luotto-ongelmiin viime viikolla, kun sijoittajat lakkasivat lainaamasta sille enää rahaa. Nyt pelkästään Belgia tukee pankkia yli 90 miljardin euron luottotakauksilla. Vertailuksi Kreikan tuorein hätäpaketti tarjoaa noin 110 miljardia euroa lainatakauksia kokonaiselle valtiolle.
Dexia on erikoistunut rahoittamaan kuntia Ranskassa ja Välimeren maissa, eivätkä sijoittajat enää uskoneet pankin omaisuuden, kriisimaiden kuntien joukkolainojen, olevan kelpoa omaisuutta.
Dexian koko omaisuuden arvo on reilusti yli 500 miljardia euroa, ja sen kaatuminen on jo aiheuttanut miljardiluokat tappiot sijoittajille. Ranska ja Belgia ovat ilmoittaneet pilkkovansa pankin osiin ja ottavansa haltuunsa sen toiminnan.
Deadlineen 2 viikkoa
Kahden viikon kuluttua järjestettävä euroalueen hätäkokous on sekä Saksan Angela Merkelin että Ranskan Nicolas Sarkozyn mukaan viimeinen paikka korjata euron kriisi, ja kertaheitolla.
Nyt alkaneet puheet Kreikka-velkojen leikkauksista näyttävät suuntaa, johon sijoittajamarkkinat ovat jo pitkään katsoneet: Kreikka ajautuu todennäköisesti velkasaneeraukseen ja joutuu leikkaamaan suuren osan veloistaan.
Tällä hetkellä asiantuntijat uskovat, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömäksi ei kuitenkaan suista maata pois eurosta. Merkel ja Sarkozy ovat molemmat luvanneet, ettei Kreikkaa päästetä ulos eurosta. Tästä päättää kuitenkin myös Kreikka itse.
Sunnuntaina tavanneet Sarkozy ja Merkel ilmoittivat suurielkeisesti laittavansa pisteen euron kriisille viimeistään lokakuun lopussa ennen G20-maiden kokousta.
Kaatumisen seuraukset
Jos Kreikka todella leikkaisi julkista velkaansa 60 prosentilla tai yli, käynnistäisi se todennäköisesti pelätyn lumipalloefektin. Tällä hetkellä Kreikkaa ei ole luokitettu maksuhäiriöiseksi, joten ympäri Eurooppaa sijoittuvat saatavat eivät ole virallisesti tuottaneet luottotappioita.
Eurojohtajat ovat yrittäneet ratkaista velkaongelmaa pääomittamalla pankkejaan ja antamalla Kreikalle riittävästi hätälainoja, että maan valtionvelat eivät olisi lopullisesti määritelty tappiollisiksi.
Kuitenkin sillä hetkellä, kun Kreikka ilmoittaa jättävänsä osan veloistaan maksamatta, maa luokitellaan maksuhäiriöön, ja sijoittajien lainasuojasopimukset laukeavat. Tämä johtaa todennäköisesti Kreikan julkisen velan osto- ja myyntirulettiin, jonka seurauksista ei ole täyttä varmuutta.
Dexian viimeviikkoinen kohtalo näyttää tilanteen olevan jo todella lähellä.
Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa kyse oli yksityisestä investointipankista Lehman Brothersista. Elettiin vuoden 2008 lokakuuta, josta alkoi kaksi vuotta kestänyt finanssikriisi ja sitä seurannut lama.
Tällaisen tilanteen kehittymistä eurojohtajat ovat yrittäneet välttää erilaisilla vakausrahastoilla.
Telegraphin haastattelema analyytikko uskoo, että heti Kreikan perään kaatuisi Portugali, jonka 10 vuoden valtionvelka lähentelee 17 prosenttia ja joka on jo vakausrahaston sylissä.
Euron kriisi voi murskata koko järjestelmän, sanoo keskuspankin pomo.
Sijoittajat varautuvat jo yli 60 prosentin luottotappioihin Kreikka-lainoistaan. Tämä kävi ilmi viimeistään tänään, kun tiedotusvälineisiin levisi tieto euroalueen johtajien keskusteluista Kreikan velkakriisistä.
Ensinnä euroalueen puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker antoi itävaltalaiselle televisiokanavalle haastattelun, jossa hän sanoi sijoittajien vastuiden todennäköisesti kasvavan kesällä Kreikka-pakettiin sovitusta 21 prosentista.
Televisiotoimittaja kysyi Junckerilta tarkoittiko hän huhuja, joiden mukaan eurojohtajat pohtivat jopa 50-60 prosentin luottotappioiden toteutumista mahdollisessa velkojen leikkauksessa.
- Puhumme parhaillamme enemmästä määrästä, Juncker vastasi.
Myöhemmin Junckerin tiedottaja vahvisti kommentin Bloombergille ja Telegraphille.
Samaan aikaan Euroopan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti, että EU on ajautunut velkakriisin vuoksi järjestelmän kriisiin. Koko euroalue ja unionin yhtenäisyys on velkakriisin seurauksena vaarantunut, Trichet luonnehti tilannetta tiistaina.
- Yksittäisten maiden stressi on siirtynyt pieniltä mailta suurten maiden ongelmaksi, Trichet sanoi ja tarkoitti Ranskaa.
Ranskalais-belgialainen Dexia ajautui luotto-ongelmiin viime viikolla, kun sijoittajat lakkasivat lainaamasta sille enää rahaa. Nyt pelkästään Belgia tukee pankkia yli 90 miljardin euron luottotakauksilla. Vertailuksi Kreikan tuorein hätäpaketti tarjoaa noin 110 miljardia euroa lainatakauksia kokonaiselle valtiolle.
Dexia on erikoistunut rahoittamaan kuntia Ranskassa ja Välimeren maissa, eivätkä sijoittajat enää uskoneet pankin omaisuuden, kriisimaiden kuntien joukkolainojen, olevan kelpoa omaisuutta.
Dexian koko omaisuuden arvo on reilusti yli 500 miljardia euroa, ja sen kaatuminen on jo aiheuttanut miljardiluokat tappiot sijoittajille. Ranska ja Belgia ovat ilmoittaneet pilkkovansa pankin osiin ja ottavansa haltuunsa sen toiminnan.
Deadlineen 2 viikkoa
Kahden viikon kuluttua järjestettävä euroalueen hätäkokous on sekä Saksan Angela Merkelin että Ranskan Nicolas Sarkozyn mukaan viimeinen paikka korjata euron kriisi, ja kertaheitolla.
Nyt alkaneet puheet Kreikka-velkojen leikkauksista näyttävät suuntaa, johon sijoittajamarkkinat ovat jo pitkään katsoneet: Kreikka ajautuu todennäköisesti velkasaneeraukseen ja joutuu leikkaamaan suuren osan veloistaan.
Tällä hetkellä asiantuntijat uskovat, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömäksi ei kuitenkaan suista maata pois eurosta. Merkel ja Sarkozy ovat molemmat luvanneet, ettei Kreikkaa päästetä ulos eurosta. Tästä päättää kuitenkin myös Kreikka itse.
Sunnuntaina tavanneet Sarkozy ja Merkel ilmoittivat suurielkeisesti laittavansa pisteen euron kriisille viimeistään lokakuun lopussa ennen G20-maiden kokousta.
Kaatumisen seuraukset
Jos Kreikka todella leikkaisi julkista velkaansa 60 prosentilla tai yli, käynnistäisi se todennäköisesti pelätyn lumipalloefektin. Tällä hetkellä Kreikkaa ei ole luokitettu maksuhäiriöiseksi, joten ympäri Eurooppaa sijoittuvat saatavat eivät ole virallisesti tuottaneet luottotappioita.
Eurojohtajat ovat yrittäneet ratkaista velkaongelmaa pääomittamalla pankkejaan ja antamalla Kreikalle riittävästi hätälainoja, että maan valtionvelat eivät olisi lopullisesti määritelty tappiollisiksi.
Kuitenkin sillä hetkellä, kun Kreikka ilmoittaa jättävänsä osan veloistaan maksamatta, maa luokitellaan maksuhäiriöön, ja sijoittajien lainasuojasopimukset laukeavat. Tämä johtaa todennäköisesti Kreikan julkisen velan osto- ja myyntirulettiin, jonka seurauksista ei ole täyttä varmuutta.
Dexian viimeviikkoinen kohtalo näyttää tilanteen olevan jo todella lähellä.
Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa kyse oli yksityisestä investointipankista Lehman Brothersista. Elettiin vuoden 2008 lokakuuta, josta alkoi kaksi vuotta kestänyt finanssikriisi ja sitä seurannut lama.
Tällaisen tilanteen kehittymistä eurojohtajat ovat yrittäneet välttää erilaisilla vakausrahastoilla.
Telegraphin haastattelema analyytikko uskoo, että heti Kreikan perään kaatuisi Portugali, jonka 10 vuoden valtionvelka lähentelee 17 prosenttia ja joka on jo vakausrahaston sylissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jykke nauraa ähkien ja meuhkaa kädet taskussa merkelin sopimusta perluskoonin edessä.