Karskin Ritari, tuo raivaajan peri... vai erikuva, seisoi pihalla 3 säkin vieressä ja mietti viljelysuunnitelmaa. Sitten avasi siemen säkin raahasi sitä 30 m mukana, heitteli siemeniä peltoon, sitten kantoi niitä kourilla jonkun aikaa kauemmaksi. Hiki valui jo Martilla ja loput siemenet kaadettiin ojaan... kele, eikö se jo riitä. Apulannan kanssa sama juttu; vähän heiteltiin sitä pellon reunaan ja loput kirousten säestämänä toiseen ojaan. Sitten tukihakemukset postiin ja talon pihalle makoilemaan mäskikanisteriin viereen.
Kesän aikana paikallinen maataloussihteeri ihmetteli uuden tilan hakemuksia ja varsinkin ilmavalvontakuvia; näkyykän noissa rajan tuntumissa kasvavan jotain kovasti, mutta muualla ei niin vihreää ole. No, tämä kesä on niin upea vuosi sadon kannalta, että sellaista tilaa ei olekaan, jossa mikään ei kasva. Mutta sihteeri ei tuntenutkaan Karskin Ritarin ylivertaisia viljelytaitoja, sillä syksyllä Martilta saapui katokorvaushakemus !
- Mitä perkelettä; tällaisena kesänä kato-korvaus-hakemus ?!, raivosi sihteeri, hyppäsi heti kunnan Ladaan ja ajoi Martin tilalle.
Sieltä löytyi Martti makoilemasta porraspäästä ilman paitaa.
- Mikä kato tällä tilalla on käynyt ?, huusi sihteeri ja silmäili peltoa, joka oli kuin Ilmestyskirjan pedon viljelemä; rapakko, hukkakauraa ja muuta roikkuva tähkä. "Ei jumaliste edes yritetty puida mitään", edelleen kiihtynyt sihteeri messusi.
Martti ähki, köhi ja viimein kommentoi:
- No juu, köh köh, on mennyt tässä kesä vähän noissa kemian alan hommissa. Edellinen tilallinen on ajanut tuon puimurin pahasti tuohon sontatunkioon, sinne se kesän aikana on vajonnut jo hyttiä myöten, kyllä mie oon sitä koko ajan tarkkaillut... nii ja keväällähän näätäkin rupesi tuonne hyttiin pesimään nii ei sillä oikein mitään voi puida... taitaa se pesä olla siinä nahkapenkissä ettei sitä oikein seisaaltaankaan näätä perseesä kinni...
Sihteeri veti keuhkoihin vahvasti ilmaa ja kuohahti: "No, taitaa se traktorikin olla joku karhun koti nykyään ?. "No eiiii", virkkoi Karski, "mutta siitä on takarenkaat myyty ja rattikin on ruostunut puolikkaaksi... aattelin, että joku vormulatalli vois ostaa... nillähän on samanmoiset...
Sihteerin silmät pullistuivat ja niin loikkasi Ladaansa: "Tämä ei jää tähän". Kesän korkein kurakaari nousi Laborin takarenkaista ja pöly värjäsi Martin naaman.
Syksyllä tuli EU:n päätös ja rikosilmoitus tukipetoksesta. EU lunasti tilan, tila arvioitiin ja työnnettiin kiireesti naapurin omistukseen 1€ summasta. Kaikki kiittivät itseään, että päästiin eroon moisesta rämeiköstä ja viljelijästä suoraan Helvetin esikartanosta eli Sammaltieltä. Uusi omistaja katseli urheasti uutta "tilaansa" ja arvioi: "Kai täällä joku hulluruoho tai edes kärpässieni edes kasvaa..."
Kunta ei antanut Karskille raivaajamitalia, mutta antoi Sammaltien looshin takaisin sillä ehdolla, että kiljunpaskat pohisee jatkossa vanhassa, nykyisin ilmatiiviissä, pesuhuoneessa, koska eihän sitä kukaan enää vuosiin käyttänyt Karski-Martin ensimmäisen raappahousupesun jälkeen.
Martti laahusti väsyneenä rankan maaelon jälkeen bussipysäkille vienosti hyräillen: "Taas jalkaa tielle, käymme Sammaltielle ja pian pöhisee vierre".
Karskin-Ritari oli kepuliviljelijän toimensa melko vähäisin ansioin suorittanut... suorastaan ehkä ansiot on mitättömätkin. Maran mielestä jopa.
Kesän aikana paikallinen maataloussihteeri ihmetteli uuden tilan hakemuksia ja varsinkin ilmavalvontakuvia; näkyykän noissa rajan tuntumissa kasvavan jotain kovasti, mutta muualla ei niin vihreää ole. No, tämä kesä on niin upea vuosi sadon kannalta, että sellaista tilaa ei olekaan, jossa mikään ei kasva. Mutta sihteeri ei tuntenutkaan Karskin Ritarin ylivertaisia viljelytaitoja, sillä syksyllä Martilta saapui katokorvaushakemus !
- Mitä perkelettä; tällaisena kesänä kato-korvaus-hakemus ?!, raivosi sihteeri, hyppäsi heti kunnan Ladaan ja ajoi Martin tilalle.
Sieltä löytyi Martti makoilemasta porraspäästä ilman paitaa.
- Mikä kato tällä tilalla on käynyt ?, huusi sihteeri ja silmäili peltoa, joka oli kuin Ilmestyskirjan pedon viljelemä; rapakko, hukkakauraa ja muuta roikkuva tähkä. "Ei jumaliste edes yritetty puida mitään", edelleen kiihtynyt sihteeri messusi.
Martti ähki, köhi ja viimein kommentoi:
- No juu, köh köh, on mennyt tässä kesä vähän noissa kemian alan hommissa. Edellinen tilallinen on ajanut tuon puimurin pahasti tuohon sontatunkioon, sinne se kesän aikana on vajonnut jo hyttiä myöten, kyllä mie oon sitä koko ajan tarkkaillut... nii ja keväällähän näätäkin rupesi tuonne hyttiin pesimään nii ei sillä oikein mitään voi puida... taitaa se pesä olla siinä nahkapenkissä ettei sitä oikein seisaaltaankaan näätä perseesä kinni...
Sihteeri veti keuhkoihin vahvasti ilmaa ja kuohahti: "No, taitaa se traktorikin olla joku karhun koti nykyään ?. "No eiiii", virkkoi Karski, "mutta siitä on takarenkaat myyty ja rattikin on ruostunut puolikkaaksi... aattelin, että joku vormulatalli vois ostaa... nillähän on samanmoiset...
Sihteerin silmät pullistuivat ja niin loikkasi Ladaansa: "Tämä ei jää tähän". Kesän korkein kurakaari nousi Laborin takarenkaista ja pöly värjäsi Martin naaman.
Syksyllä tuli EU:n päätös ja rikosilmoitus tukipetoksesta. EU lunasti tilan, tila arvioitiin ja työnnettiin kiireesti naapurin omistukseen 1€ summasta. Kaikki kiittivät itseään, että päästiin eroon moisesta rämeiköstä ja viljelijästä suoraan Helvetin esikartanosta eli Sammaltieltä. Uusi omistaja katseli urheasti uutta "tilaansa" ja arvioi: "Kai täällä joku hulluruoho tai edes kärpässieni edes kasvaa..."
Kunta ei antanut Karskille raivaajamitalia, mutta antoi Sammaltien looshin takaisin sillä ehdolla, että kiljunpaskat pohisee jatkossa vanhassa, nykyisin ilmatiiviissä, pesuhuoneessa, koska eihän sitä kukaan enää vuosiin käyttänyt Karski-Martin ensimmäisen raappahousupesun jälkeen.
Martti laahusti väsyneenä rankan maaelon jälkeen bussipysäkille vienosti hyräillen: "Taas jalkaa tielle, käymme Sammaltielle ja pian pöhisee vierre".
Karskin-Ritari oli kepuliviljelijän toimensa melko vähäisin ansioin suorittanut... suorastaan ehkä ansiot on mitättömätkin. Maran mielestä jopa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Bwhaahaahaahaahahhaaaahha!!! Toivottavasti Kapi näkee nämä;-))))))))))))))
Sinun pitäisi alkaa kirjailijaksi, voitat kevyesti Antti Tuurin!!
Naurattaa niin pirusti
päivän parhaat naurut irtosi taas kepulaisen syöttiläisen kustannuksella
Nauratti niin pirusti, mistä sinä tiedät totuuden minusta. Olen sentään yrittänyt ovelasti kertoa kaikkea muuta. Hoh,hoh,hoooooooo nyt Kapilla on muikea ilme ja nauraa hohottaa selkäkeikkaa.