Minä tulen pettymään lääkärinä. Nuoruus ja yliopistoelämä menee ohi jatkuvan raskaan opiskelun ja pänttäyksen takia.
En ehdi antamaan aikaa kavereille ja seurustelulle ja sillon kun ehdin on ajatukset niin syvästi juurtuneet opintoihin ja lääkärin työhön etten pysty enää edes vapaa-ajalla irtautumaan niistä.
Valmistuneena huomaan että palkka ei ollutkaan niin hurja kuin odotin, nettopalkka suhteutettuna vaativuuten on duunari luokkaa.
Vaikka työ ei tunnu niin hohdokkaalta kuin kuvittelin, alkaa se olla yhä suurempi osa elämää. En kykene tuntemaan enää niitä tunteita joita vaimoni rakkauden alkuaikoina tunsin, intohimoni elämänaloilla on haihtunut ja elämä on harmaata.
Surullisia potilastapauksia vastaan on pakko luoda suojakeino,työ on käynyt psyykkelle raskaaksi ja se on heikentänyt tunteiden kokemista ja tunnemaailmaa. Vähentää elämänlaatua entisestään.
Olisin voinut valita toisen uran; helpon, stressittömän ja kohtuupalkkaisen. Aikaa olisi voinut jäädä enemmän perheelle ja vapaa ajalle, myös tunteita voisin aidosti vielä tuntea.
Kertokaa.
Miksi silti valitsen tämän tien?
En ehdi antamaan aikaa kavereille ja seurustelulle ja sillon kun ehdin on ajatukset niin syvästi juurtuneet opintoihin ja lääkärin työhön etten pysty enää edes vapaa-ajalla irtautumaan niistä.
Valmistuneena huomaan että palkka ei ollutkaan niin hurja kuin odotin, nettopalkka suhteutettuna vaativuuten on duunari luokkaa.
Vaikka työ ei tunnu niin hohdokkaalta kuin kuvittelin, alkaa se olla yhä suurempi osa elämää. En kykene tuntemaan enää niitä tunteita joita vaimoni rakkauden alkuaikoina tunsin, intohimoni elämänaloilla on haihtunut ja elämä on harmaata.
Surullisia potilastapauksia vastaan on pakko luoda suojakeino,työ on käynyt psyykkelle raskaaksi ja se on heikentänyt tunteiden kokemista ja tunnemaailmaa. Vähentää elämänlaatua entisestään.
Olisin voinut valita toisen uran; helpon, stressittömän ja kohtuupalkkaisen. Aikaa olisi voinut jäädä enemmän perheelle ja vapaa ajalle, myös tunteita voisin aidosti vielä tuntea.
Kertokaa.
Miksi silti valitsen tämän tien?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi rakas lähimmäinen. Irtisanoudu välittömästi, pakkaa reppusi ja mene ulkomaille. Vaikka Intiaan, Thaimaahan tai vastaavaan, tai sitten Afrikkaan. Lyön vaikka vetoa, että vuodessa joko löydät itsesi, mutta jos et löydä, voit jäädä sinne missä olet. Lääkäreitä sitä paitsi tarvitaan joka paikassa, että jos kuvaamani kaltanen irtiotto ei innosta, pestaudu joko jonkin järjestön kautta tai ihan vapaa-ehtoiseksi kehitysmaatyöhön.
Tai irtisanoudu, ja ala elämään nuoruuttasi. Katso American Beauty ja ota oppia.
Lähde jakamaan lehtiä tai mene siivoamaan junien vessoja.
Mene eheytymisretriittiin tai vastaavalle kurssille ulkomaille.
Hanki nuorempi vaimo, joka voisi olla moniongelmainen tai vaihtoehtoisesti h*vetin tyhmä mutta kaunis.
Kirjoitat, että valitsit uran ja ns. tämän tien. Valitse nyt elämä, ehdit urautua joka tapauksessa.
Suurin mahdollisuus on, että pettymyksesi ei johdu ammatistasi, kuten se ei johdukaan. SInulla on vain lähtökohtaisesti elämästä aivan väärät odotukset. Olet aina odottanut, että elämäsi alkaa joskus tulevaisuudessa. Todellisuudessa se alkoi hedelmöityksesi hetkellä, ja elät sitä samaa scheissea elämäsi loppuun saakka joka päivä.
Hyvin sanottu, ei se ammatista taida johtua vaan omasta ajattelutavasta..
sitä kannattaa muuttaa.
Joku amerikkalainen lääkäri käski opiskelijoiden valmistautua siihen ettei sellaista päivää ikinä tule, jolloin kaikki helpottuisi ja elämä muuttuu paremmaksi. Sen sijaan pitäisi alkaa jo aikaisin ajatella että muutosta voi tulla mutta vain kun sitä aktiviisesti haluaa.
Ainakin lääkiksestä on todettava, että todennäköisesti olisi saattanutkin olla parempi lukea jokin oikea ammatti esim. leipuri tai kokki. Tuolloin tekee jotain konkreettista hyötyä toisille, sen sijaan, että hoitosuositusten mukaan joutuu syöttämään toisille kaninpskapillereitä, joista on vain haittaa. Samalla tietysti 'päästyään' hulluun lääkärikuntaan, joutuu silmätikuksi ja koko suku syynätään, mahdollisesti pyrkien diagnosoimaan samoja vaivoja, jotta aikaisemmat väitöstutkimukset saisivat valheellisenkin vahvistuksen. Samalla periaatteella kuin Minority Report-elokuvassa, pyrkivät saattamaan esim. rikosepäillyksi ja mentaaliongelmiin opiskelijat. Täysin sietämätön koko järjestelmä ja on uskomatonta, että kaikki ihmiset ovat täysin pelkureita kaikista ammattikunnan hirveyksistä riippumatta.
mielenkiintoinen kirjoitus... en kyllä lääkistä tuollaisista näkökulmista ole ajatellut
Lääkishän integroituu kuin syöpäkasvain opiskelijan elämään. Tiedekuntahan käyttää opiskelijatoverikapoja kyyläämään opiskelijoita, koska koko vapaa-ajantoiminta ja juotto-syöttösponsorointi-illat ovat samaa ainejärjestöroskaa mitä opetuksenkin kurssit. Tarkoituksella hyväksikäyttäjät pitävät yllä omaa traumaattista järjestelmää "kun meillekin tehtiin, yhyy". On uskomatonta, miten pskahousuhiiriä kaikki ovat. Pelkkiä kiiltokuvaa puolustavia roskanjauhiajia koko typerä tiedekunta täynnä. Mistäköhän se rahoitus kaikkeen tutkimustiederoskaan tulee ja mitäköhän vastaan, varsinkin kun oleelliset asiat on jo kauan sitten tutkittu. Siis tarvitsevat uusia typeriä lukutoukkia tutkittaviksi.
Lääkärin tittelissä on se vika että heidät uskotellaan olevan viisaita valtavalla lukumäärällä vaikka osa annetusta tiedosta on silkkaa puppua kuten kemoterapian ja säteilyhoidon hyödyt. Myös ahneus on tämän yhteiskunnan vitsaus jolla uskotellaan paljon mutta mitään ei anneta. Opiskelu itsessään tehdään niin uuvuttavaksi ettei ihminen ehtisi miettimään arvojaan ja elämäänsä.
Minusta on kuitenkin hyvä että olet huomannut alalla ja yhteiskuntarakenteissa vallitsevan mädännäisyyden. Toivottavasti kaikki oppi ei mene hukkaan. Tutustuppa lääkäriin nimeltä Burzynski.
Siunausta sinulle.
hehee itse olen myös miettinyt kuinka paljon se vaati sitten hommia ja onko se tosiaan muita ammatteja niin paljon parempi että uhraukset kannattaa?
Hohhoijaa. Provo.
Paljon se ottaa, paljon se antaa. Ne onnistumiset. Siksi olen tällä tiellä ja siksi jaksan ne harmaat päivätkin.