Aso-kodeissa asuvat maksavat vuokraa enemmän kuin yleisillä vuokra-asuntomarkkinoilla. Aso-asuntojen vuokrat ovat nousseet pilviin. Häikäilemättömästi "yleishyödylliset" kartellisoituneet rakennusfirmat käyttävät suomalaista asuntopulaa hyväkseen. Vuokralaiset sijoittavat suurehkon summan asuntoihinsa ja maksavat lisäksi kohtuuttoman suuret "vastikkeen".
Mitähän uusi asuntoministeri Krista Kiuru (sd) ja hallitus aikovat tehdä, jotta aso-asunnoissa asuvien riisto loppuu ja vuokrat kohtuullistetaan edes samalle tasolle, mikä on vapailla vuokramarkkinoilla. Vai tehdäänkö mitään. Saavatko "yleishyödylliset" rakennusyhtiöt määrätä tahdin mieleisekseen - valtion tuella ja asukkaita riistämällä.
Tänä päivänä asumisoikeusasuntoihin on vaikeaa löytää asukkaita.
Köyhillä ei ole varaa maksaa erittäin suuria vuokria ja 15 %:a asunnon hinnasta. Niinpä tulorajat onkin poistettu. Rikkaat eivät halua asua "hyyryläisinä" eivätkä sijoita rahojaan täysin kannattamattomiin asuntoihin. Aso-asunnon saa myös vuokrata, mutta korkeiden vastikkeiden vuoksi se on kannattamatonta.
MOT teki ohjelman asumisoikeusasunnoista vuonna 2008. Tilanne on huomattavasti huonontunut vuodesta 2008. Aso-asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin ja ylittävät tänä päivänä yleisen vuokratason monella paikkakunnalla.
MOT v. 2008:
Asumisoikeusasunnot - suuri puhallus
1990-luvun alussa Suomen asuntomarkkinoille tuotiin Ruotsista uusi vaihtoehto, asumisoikeusasunnot. Sen piti antaa turvallista, kohtuuhintaista asumista, pienellä pääomapanoksella.
Asumisoikeuslain tultua voimaan kentän otti haltuunsa joukko tuttuja ns. yleishyödyllisiä rakennuttajayhtiöitä, joille on myönnetty erioikeus saada valtion asuntolainaa: etunenässä Sato, YH-Rakennuttajat, VVO ja Tarveasunnot.
Rahaa ne eivät sijoittaneet taloihin penniäkään. Asukkaat maksoivat omana pääomanaan 15 prosenttia rakennuskustannuksista ja loput rahoituksesta tuli lainana valtiolta. Senkin asukkaat maksavat vastikkeissaan viimeistä senttiä myöten.
Laki runnottiin eduskunnan läpi kovalla kiireellä. Kesken jääneitä osaketaloja muutettiin sen jälkeen asunto-oikeuskohteiksi ja otettiin asukkailta heidän 15 prosentin pääomapanoksensa ja loput valtiolta. Järjestelmä alkoi suoltaa asumisoikeusasuntoja.
Neljä vuotta asumisoikeusasunnoista tehdyn lain jälkeen eduskunta sääti uuden lain, joka nyt mahdollisti asumisoikeustalon rakentamisen ja omistamisen myös asukkaiden yhdistykselle. Neljän vuoden etumatkan turvin suuret rakennuttajayhtiöt olivat kuitenkin ehtineet vallata asumisoikeusmarkkinat niin, että yhdistyspohjainen aso-asuminen jäi Suomessa erikoisuudeksi. Aso-asunnoista vain alle kaksi prosenttia kuuluu asukkaiden yhdistyksille.
Mutta aso-asumisen suuri kysymys ei ole asumiskulujen suuruus juuri nyt, vaan asumisen hinta tulevaisuudessa. Tulevatko kustannukset helpottumaan, kunhan lainat saadaan maksetuksi pois? Sitähän tietysti odottavat asukkaat, joille luvattiin asumista omistusasunnon tapaan.
Mitähän uusi asuntoministeri Krista Kiuru (sd) ja hallitus aikovat tehdä, jotta aso-asunnoissa asuvien riisto loppuu ja vuokrat kohtuullistetaan edes samalle tasolle, mikä on vapailla vuokramarkkinoilla. Vai tehdäänkö mitään. Saavatko "yleishyödylliset" rakennusyhtiöt määrätä tahdin mieleisekseen - valtion tuella ja asukkaita riistämällä.
Tänä päivänä asumisoikeusasuntoihin on vaikeaa löytää asukkaita.
Köyhillä ei ole varaa maksaa erittäin suuria vuokria ja 15 %:a asunnon hinnasta. Niinpä tulorajat onkin poistettu. Rikkaat eivät halua asua "hyyryläisinä" eivätkä sijoita rahojaan täysin kannattamattomiin asuntoihin. Aso-asunnon saa myös vuokrata, mutta korkeiden vastikkeiden vuoksi se on kannattamatonta.
MOT teki ohjelman asumisoikeusasunnoista vuonna 2008. Tilanne on huomattavasti huonontunut vuodesta 2008. Aso-asuntojen hinnat ovat nousseet pilviin ja ylittävät tänä päivänä yleisen vuokratason monella paikkakunnalla.
MOT v. 2008:
Asumisoikeusasunnot - suuri puhallus
1990-luvun alussa Suomen asuntomarkkinoille tuotiin Ruotsista uusi vaihtoehto, asumisoikeusasunnot. Sen piti antaa turvallista, kohtuuhintaista asumista, pienellä pääomapanoksella.
Asumisoikeuslain tultua voimaan kentän otti haltuunsa joukko tuttuja ns. yleishyödyllisiä rakennuttajayhtiöitä, joille on myönnetty erioikeus saada valtion asuntolainaa: etunenässä Sato, YH-Rakennuttajat, VVO ja Tarveasunnot.
Rahaa ne eivät sijoittaneet taloihin penniäkään. Asukkaat maksoivat omana pääomanaan 15 prosenttia rakennuskustannuksista ja loput rahoituksesta tuli lainana valtiolta. Senkin asukkaat maksavat vastikkeissaan viimeistä senttiä myöten.
Laki runnottiin eduskunnan läpi kovalla kiireellä. Kesken jääneitä osaketaloja muutettiin sen jälkeen asunto-oikeuskohteiksi ja otettiin asukkailta heidän 15 prosentin pääomapanoksensa ja loput valtiolta. Järjestelmä alkoi suoltaa asumisoikeusasuntoja.
Neljä vuotta asumisoikeusasunnoista tehdyn lain jälkeen eduskunta sääti uuden lain, joka nyt mahdollisti asumisoikeustalon rakentamisen ja omistamisen myös asukkaiden yhdistykselle. Neljän vuoden etumatkan turvin suuret rakennuttajayhtiöt olivat kuitenkin ehtineet vallata asumisoikeusmarkkinat niin, että yhdistyspohjainen aso-asuminen jäi Suomessa erikoisuudeksi. Aso-asunnoista vain alle kaksi prosenttia kuuluu asukkaiden yhdistyksille.
Mutta aso-asumisen suuri kysymys ei ole asumiskulujen suuruus juuri nyt, vaan asumisen hinta tulevaisuudessa. Tulevatko kustannukset helpottumaan, kunhan lainat saadaan maksetuksi pois? Sitähän tietysti odottavat asukkaat, joille luvattiin asumista omistusasunnon tapaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aso ei remontoi taloja...vois kyllä tehdä jotain?:MUUTAIS OMISTUS ASUNNOIKS.OLIS HYVÄ.samalla rahalla maksaa omaa.olis jotain järkeä.