Uusmaalaisista peräti 80 % on katsoo, että Uudellamaalla olisi tärkeämpää sijoittaa joukkoliikenneyhteyksiin yksityisautoilun sijaan. Ajatus pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavista ruuhkamaksuista saa kuitenkin enemmän vastustusta kuin kannatusta, joskin mielipiteet jakautuvat selvästi.
Joukkoliikenneteen kehittämistä halutaan
Uusmaalaisista lähes puolet (47 %) on täysin ja kolmasosa (33 %) jokseenkin sitä mieltä, että Uudellamaalla olisi tärkeämpää sijoittaa joukkoliikenneyhteyksiin yksityisautoilun sijaan. Ikäryhmittäin tarkasteltuna joukkoliikenteen kehittämistä kannattavat erityisesti alle 25-vuotiaat.
Mutta ei ruuhkamaksuja
Ajatus pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavista ruuhkamaksuista jakaa voimakkaammin mielipiteitä. Lähes puolet (47 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, ettei ruuhkamaksuja tulisi ottaa käyttöön. Runsas kolmannes (37 %) hyväksyy tai jokseenkin hyväksyy ruuhkamaksut. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ruuhkamaksujen kannatus on suurinta nuorissa ikäryhmissä.
Ruuhkamaksut Uudellamaalla 0
EU:n komission teettämässä tutkimuksessa vastasi 855 henkilöä. He olivat 15-79 -vuotiaita. Virhemarginaali on 4,5 % kumpaankin suuntaan jakautumassa esitetysistä.
Sekä ruuhkamaksut että satsaaminen julkiseen liikenteeseen saavat enemmän kannatusta Helsingissä kuin muualla Uudellamaalla. Niin ikään naiset kannattavat julkiseen liikenteeseen sijoittamista ja ruuhkamaksuja enemmän kuin miehet.
Uusien autojen päästörajojen kiristäminen
Enemmistö (55 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että EU:n tulisi entisestään tiukentaa uusien autojen päästörajoja. Joka viides (21 %) maakunnan asukkaista vastustaa ajatusta. Naiset pitävät päästörajojen tiukentamista suotavampana kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna liikennepäästöjen vähentämistä EU-lainsäädännöllä kannattavat eniten 55–79-vuotiaat.
Halukkuus maksaa liikenteen päästöjen vähentämisestä vaihtelee. Lähes puolet (46 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, ettei liikenteen päästöjä tulisi leikata, jos se nostaisi autoilun kustannuksia ja julkisten liikennevälineiden lippujen hintoja. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55–79-vuotiaiden valmius maksaa päästöjen leikkaamisen lisäkustannuksia on suurin. Vähiten kiinnostuneita maksumiehen roolista ovat 25–39-vuotiaat.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto kerättiin toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa 9.–12.8.2011. Tutkimukseen vastasi 855 henkilöä, jotka olivat 15 -79 vuotiaita Uudenmaan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,5 prosenttia suuntaan tai toiseen. Tutkimuksen teettänyt EU:n
komission Suomen-edustusto ei ole kertonut, kuinka suuri osa vastaajista on sellaisia, joilla on omassa taloudessa auto jota käytetään.
Joukkoliikenneteen kehittämistä halutaan
Uusmaalaisista lähes puolet (47 %) on täysin ja kolmasosa (33 %) jokseenkin sitä mieltä, että Uudellamaalla olisi tärkeämpää sijoittaa joukkoliikenneyhteyksiin yksityisautoilun sijaan. Ikäryhmittäin tarkasteltuna joukkoliikenteen kehittämistä kannattavat erityisesti alle 25-vuotiaat.
Mutta ei ruuhkamaksuja
Ajatus pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavista ruuhkamaksuista jakaa voimakkaammin mielipiteitä. Lähes puolet (47 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, ettei ruuhkamaksuja tulisi ottaa käyttöön. Runsas kolmannes (37 %) hyväksyy tai jokseenkin hyväksyy ruuhkamaksut. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ruuhkamaksujen kannatus on suurinta nuorissa ikäryhmissä.
Ruuhkamaksut Uudellamaalla 0
EU:n komission teettämässä tutkimuksessa vastasi 855 henkilöä. He olivat 15-79 -vuotiaita. Virhemarginaali on 4,5 % kumpaankin suuntaan jakautumassa esitetysistä.
Sekä ruuhkamaksut että satsaaminen julkiseen liikenteeseen saavat enemmän kannatusta Helsingissä kuin muualla Uudellamaalla. Niin ikään naiset kannattavat julkiseen liikenteeseen sijoittamista ja ruuhkamaksuja enemmän kuin miehet.
Uusien autojen päästörajojen kiristäminen
Enemmistö (55 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että EU:n tulisi entisestään tiukentaa uusien autojen päästörajoja. Joka viides (21 %) maakunnan asukkaista vastustaa ajatusta. Naiset pitävät päästörajojen tiukentamista suotavampana kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna liikennepäästöjen vähentämistä EU-lainsäädännöllä kannattavat eniten 55–79-vuotiaat.
Halukkuus maksaa liikenteen päästöjen vähentämisestä vaihtelee. Lähes puolet (46 %) uusmaalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, ettei liikenteen päästöjä tulisi leikata, jos se nostaisi autoilun kustannuksia ja julkisten liikennevälineiden lippujen hintoja. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55–79-vuotiaiden valmius maksaa päästöjen leikkaamisen lisäkustannuksia on suurin. Vähiten kiinnostuneita maksumiehen roolista ovat 25–39-vuotiaat.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto kerättiin toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa 9.–12.8.2011. Tutkimukseen vastasi 855 henkilöä, jotka olivat 15 -79 vuotiaita Uudenmaan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,5 prosenttia suuntaan tai toiseen. Tutkimuksen teettänyt EU:n
komission Suomen-edustusto ei ole kertonut, kuinka suuri osa vastaajista on sellaisia, joilla on omassa taloudessa auto jota käytetään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ulkaistu: 11.10.2011 14:03
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) suunnitelmissa satelliittipaikanteinen tiemaksu ei tulisi liikenteen nykyisen verotuksen ja maksujen päälle, vaan niiden tilalle.
Liikenteen hinnoittelusta on rakennettava Suomessa positiivinen kannustin, linjaa liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.). Kyllönen aikoo selvittää satelliittipaikannukseen perustuvaa tiemaksua.
Aiemmin suunnitellun pääväylien ruuhkamaksun sijasta tiemaksua perittäisiin kaikilta autoilijoilta.
- Kilometrit kuitenkin olisivat kalliimpia ruuhka-aikoina tai silloin, kun joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto. Liikennettä ohjattaisiin taloudellisin kannustein ruuhka-aikojen ulkopuolelle, mikä optimoisi tienkäyttöä, Kyllönen sanoi tänään Helsingissä Liikennefoorumissa.
Ministeri korostaa, että tiemaksu ei tulisi liikenteen nykyisen verotuksen ja maksujen päälle, vaan niiden tilalle. Entistä suurempi osa verotuksesta kerättäisiin ajokin käytöstä, ja vastapainona autoverotus alenisi.
Soraäänet ovat moittineet tiemaksua siitä, että autojen satelliittipaikannuksen teknologiaa ei ole vielä edes olemassa. Muutos niin ikään edellyttäisi paikantimen asentamista kaikkiin autoihin. Jos paikannin taas vaadittaisiin vain uusiin autoihin, järjestelmän käyttöönoton siirtymäaika olisi jopa 20 vuotta.
STT
Suomessa ajetaan keskimäärin Länsi-Euroopan vanhimmilla autoilla.
Autojen keski-ikä on kääntynyt maassamme jälleen nousuun, ja on viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan tällä hetkellä peräti 11,9 vuotta.
Jotta Suomen autokanta kääntyisi iältään laskuun, pitäisi maassamme myydä vuodessa noin 150.000 henkilöautoa. Tästä tavoitteesta tullaan jäämään tänä vuonna, joten autokantamme ikääntyminen jatkuu edelleen. Autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa tällä hetkellä 20,3 vuotta. Syynä autojen korkeaan keski-ikään on yleisesti pidetty Suomen autoveroa, joka on EU-maiden 2. korkein Tanskan jälkeen.
Autojen keski-ikä EU-maissa on tällä hetkellä 8,2 vuotta. Nuorimmat kulkupelit ovat Englannissa. Naapurimaistamme Viron autot ovat noin vuoden ja Ruotsin jopa 2,5 vuotta nuorempia kuin omamme.
– Uusien autojen päästöt menevät alaspäin, mutta niitä saadaan liian harvoin käyttöön, toteaa Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Hän korostaakin, että koska Suomen autokanta on Euroopan unionin vanhimpia, vaikeutuu myös päästötavoitteiden saavuttaminen.
Autojen keski-iät joissakin EU-maissa:
Suomi 11,9 vuotta
Slovakia 11,6 vuotta
Viro 11,0 vuotta
Kreikka 10,5 vuotta
Ruotsi 9,5 vuotta
Portugal 9,0 vuotta
Ranska 8,3 vuotta
Saksa 8,2 vuotta
EU keskimäärin 8,2 vuotta
Belgia 7,9 vuotta
Itävalta 7,7 vuotta
Englanti 6,9 vuotta
IS