Faktaa: Suomessa on noin 100.000 hirveä. Hirvet vaeltavat enimmäkseen alkukesällä ja syksyllä. Kuten monista tilanteista on nähty, hirveä ei kiinnosta väistää tiellä kulkevia ajoneuvoja. Hirvi voi juosta vaikka rekan eteen. Tämän takia hirvistä varoitetaan liikennemerkein niillä alueilla, joilla hirviä tavataan paljon ja joissa on hirvien käyttämiä kulkureittejä.
Miten noihin alueisiin tulisi suhtautua kuljettajana? Koska hirvi kulkee tien yli satunnaisesti ja enimmäkseen väistämättä, se on kuin "ohjaamaton ohjus". Näitä ohjuksia risteilee hirvivaara-alueilla tietämätön määrä vuorokaudessa, ja ne ylittävät ajoradan tietämättömät kerrat vuorokauden aikana.
On siis sattumaa, kenen kohdalle hirvi "osuu" - ja milloin osuu. Ja melkeinpä jokaisessa tapauksessa osumalla on ajoneuvon kuljettajan tai matkustajan kuolemaan johtavat vaikutukset ohjuksen painon ja liike-energian vuoksi. Ainoa tapa väistää tai säästyä tuolta ohjukselta, on PAINAA KAASU POHJAAN hirvivaara-alueella. Tuolta alueelta pitää päästä äkkiä pois. Mitä kauemmin vietät aikaa hirvivaara-alueella, sitä todennäköisemmin otat yhteen tuon sarvipäisen ohjuksen kanssa. Jos todella aikoo 100% välttää kohtaamisen VÄISTÄMÄLLÄ tai JARRUTTAMALLA, niin nopeus täytyy olla alle 60 km/ h. Pimeällä hiukan vielä vähemmän, pitää mennä "hissukseen" ja tarkkailla koko ajan pusikkoja ja metsän reunoja.
Jos ajat hirvivaara-alueella yli 60 km/h, niin turvallisempaa on ajaa 160 km/h. Silloin vaara-alueelta pääsee äkkiä pois ja hirven kohtaamisen todennäköisyys pienenee huomattavasti. Tämä pitäisi kirjata lakiin: "Hirvivaara-alueilla nopeus saadaan nostaa enintään kaksinkertaiseksi vallitsevaan nopeusrajoitukseen nähden."
Miten noihin alueisiin tulisi suhtautua kuljettajana? Koska hirvi kulkee tien yli satunnaisesti ja enimmäkseen väistämättä, se on kuin "ohjaamaton ohjus". Näitä ohjuksia risteilee hirvivaara-alueilla tietämätön määrä vuorokaudessa, ja ne ylittävät ajoradan tietämättömät kerrat vuorokauden aikana.
On siis sattumaa, kenen kohdalle hirvi "osuu" - ja milloin osuu. Ja melkeinpä jokaisessa tapauksessa osumalla on ajoneuvon kuljettajan tai matkustajan kuolemaan johtavat vaikutukset ohjuksen painon ja liike-energian vuoksi. Ainoa tapa väistää tai säästyä tuolta ohjukselta, on PAINAA KAASU POHJAAN hirvivaara-alueella. Tuolta alueelta pitää päästä äkkiä pois. Mitä kauemmin vietät aikaa hirvivaara-alueella, sitä todennäköisemmin otat yhteen tuon sarvipäisen ohjuksen kanssa. Jos todella aikoo 100% välttää kohtaamisen VÄISTÄMÄLLÄ tai JARRUTTAMALLA, niin nopeus täytyy olla alle 60 km/ h. Pimeällä hiukan vielä vähemmän, pitää mennä "hissukseen" ja tarkkailla koko ajan pusikkoja ja metsän reunoja.
Jos ajat hirvivaara-alueella yli 60 km/h, niin turvallisempaa on ajaa 160 km/h. Silloin vaara-alueelta pääsee äkkiä pois ja hirven kohtaamisen todennäköisyys pienenee huomattavasti. Tämä pitäisi kirjata lakiin: "Hirvivaara-alueilla nopeus saadaan nostaa enintään kaksinkertaiseksi vallitsevaan nopeusrajoitukseen nähden."
Vastaukset 21
Vanhimmat
Se nyt on vähän kuin lotossa, paljon pieniä osumia tai yksi iso osuma, kumpiko parempi.
Mieluummin hirvet pitäisi opettaa noudattamaan väistämisvevollisuutta.
"Mieluummin hirvet pitäisi opettaa noudattamaan väistämisvevollisuutta. "
Tämähän on täysin realistista, eikö olekin?
Periaatteessa suuremmalla nopeudella saattaa pienentää törmäystodennäköisyyttä, mutta se on todellakin sitten pääpotti (henki pois) jos osuu...
ei välttämättä, hirvenruho saatta saada tuossa vauhdissa jo tarpeeksi nostetta lentämään kuskin pään yli ja maailma pelastuu. on se kumma että muutamien "metsästäjien" tarpeitten takia tapetaan kymmeniä ihmisiä joka vuosi...
Viime vuonna ei hirvikolareissa kuollut Suomessa ketään.
No, itse en ole metsästäjä, mutta kyllä hirvenkäristys on herkkua parhaasta päästä. Eikä se hirvi kuitenkaan tule ihan omin avuin ruokapöytään...
Eiköhän tuossa ole kyse ajoituksesta. Joten jos käy huono tuuri, ajamalla 60 km/h satut juuri sen hirven kanssa samalle kohdalle. Toisaalta saatat onnistua osumaan juuri sen hirven kohdalle myös ajamalla 160 km/h. Erona vain se, että 60 km/h vauhdista on paremmat mahdollisuudet hidastaa tai väistää kuin 160 km/h.
Myytinmurtajathan tuota "kovemmalla vauhdilla selviää hirvikolarista paremmin"- myyttiä ja totesivat sen olevan juurikin sitä, myytti. Kovempi vauhti ei saanut aikaan mitään muuta kuin suurempaa vahinkoa.
Kyllä se todennäköisyys kasvaa nopeuden mukana. Nimittäin törmäys voi sattua, jos hirvi tulee tielle lähempänä autoa kuin pysähtymismatkan päässä. Jos reaktioaika on yksi sekunti ja pysähtymismatka 100 km/h nopeudesta 40 metriä, tuo riskimatka on 27 + 49 = 67 metriä. Viidenkympin nopeudella kyseinen matka on 14 + 10 = 24 metriä.
Tuon "riskimatkan" pituinen vyöhyke liikkuu auton edessä niin kauan kuin matkaa tehdään. Hirvien ylitysmäärä siinä on sama kuin millä tahansa samanpituisella matkalla samana aikana. Sadan kilometrin matkalla 100 km/h nopeudella edessä on siis hirviriskiä 67 metrin pituinen pätkä yhden tunnin ajan, 50 km/h nopeudella 24 metriä kahden tunnin ajan. Jjälkimmäinen tietysti vastaa 48 metrin osuutta tunnin ajan. 48 metriä on lähes 30 % lyhyempi matka kuin 67 metriä, joten viidenkympin vauhdilla todennäköisyys hirven kohtaamiseen vaarallisen läheltä on lähes 30 % pienempi.
Se on selvä, että hitaammin ajava näkee matkallaan enemmän hirviä, mutta ajoissa tai kaukaa nähty hirvi ei olekaan vaaraksi.
Mitä sitten eri nopeuksilla tapahtuu hirven tullessa eteen, on toinen juttu. Matti Korjulan kuolemankolareita käsittelevässä kirjassa ei kuitenkaan neljän vuoden aikana yhdessäkään hirvikolarissa kuoltu alle 70 km/h nopeudella.
On se yhtä pirua kun huomaa lyöntivirheen liian myöhään. Tuo neljännen rivin summa pitää tietysti olla 27 40 = 67 m.
"Se on selvä, että hitaammin ajava näkee matkallaan enemmän hirviä, mutta ajoissa tai kaukaa nähty hirvi ei olekaan vaaraksi."
Jaa, jokainen "kaukaa" näkemäni hirvi ei ole tehnyt elettäkään kun olen ajanut ohi, nopeudesta riippumatta. Aloittaja varmaankin tarkoittikin niitä hirviä, jotka poukkoilevat syystä tai toisesta tielle. Sitä ei ehdi reagoida kuin todella alhaisella nopeudella ainakaan pimeässä. Eli on todellakin tuurista kiinni miten hirvistä selviää syksyllä. Itse olen väistänyt kirkkaalla kelillä kaksi kertaa hirven n. 100 km/h vauhdissa ja täytyy todeta, että ei siinä ollut kuin sekunnin murto-osista kiinni, osuuko. Eikä siinä jalka jarrulle ehtinyt, piti vain etsiä sopivaa ajolinjaa ettei autoa tarvitse pöheikköön ajaa eikä hirven jalkoihin jäädä.
Oikeastaan tuo nopeuden nostaminen ei pienennä sitä riskiä osua hirveen, se pienentää vain todennäköisyyttä olla paikassa x tietyllä ajan hetkellä. Hirvikin on tietyllä todennäköisyydellä paikassa y. Se ettäkö x=y todennäköisyys, siis että hirvi ja kuljettaja ovat samassa paikassa on pieni ja se ei riipu nopeudesta. Nopeudesta riippuu ainoastaan kuinka kovaa tämä törmäys tässä pisteessä tapahtuu. Jos joku ei ymmärrä niin voidaan ajatella vaikka niin että kovaa ajaessa hitaasti ajamiseen verrattaessa ja hirveen törmätessä hirvi olisi ehtinyt mennä tien yli ja hitaasti ajamalla nopeaan verrattuna hirvi ei olisi vielä kerennyt ylittää tietä. Siis ainoastaan se vaikuttaa että hirvi on samassa paikassa samaan aikaan.
Älä sinä höpötä. Ei ne hirvet paikallaan kökötä, vaan ne liikkuu. Siitähän olikin kysymys että kun niitä juoksentelee ympäriinsä ja välillä ne joutuu ylittään teitä. Mitä nopeampaa ajaa, sitä vähemmän elukat ehtii juosta. Jos hirvivaara-alue olisi vaikkapa sotatanner (aloittaja hauskasti vertasi hirviä ohjuksiin :)) niin jos se pitäisi ylittää, niin ylittäisitkö sen varovasti vai mahdollisimman nopeasti? Mitä hiljempaa menet sen yli, sitä varmemmin saat osuman. Samaa logiikkaa edustaa se, että nopeaa hirvialueelta pois niin ilmeisemmin säästyy kontaktilta.
No nyt minäkin ymmärrän. Tämän takia traktoreille sattuu niin paljon hirvikolareita.
Eiköhän niitä hirvikolareita tapahtuisi traktoreillekin jos niitä olisi edes 10% autojen määrästä??!!!!
Ei ne hirvet oikeasti joksentele miten sattuu ja paina välillä teiden yli pysähtymättä kuin juna. Nuo todennäisyyslaskelmat ovat aivan väärällä pohjalla, kun tietää kuinka hirvi käyttäytyy.
Ei hirvi todellakaan juokse päättömästi tien yli, vaan päinvastoin aina aukealle paikalle esim juuri tien varteen tullessaan pysähtyy ja tarkailee ympäristöään. Siinähän se monta kertaa jo odottaa kun näkee ja kuulee jonkun kaukaa lähestyvän, kun se sitten huomaa, että kohtihan tuo tulee, niin se pelästyksissän loikkaa tien yli juuri auton tullessa liki kohdalle. Hirvi ei juuri koskaan käänny takaisin vaan jatkaa siihen suuntaan, mihin oli menossa. Siksi kannattaa yrittää väistää aina hirven takapään kautta jos vain ehtii jotain tehdä.
Ajonopeudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka monta kertaa hirvi sattuu kohdalle. Sitä voisi laskeskella, ehtiikö hirvi alta pois tai auto alta pois milläkin nopeudella.
Niin meinaat että hirvi on ohjus, joka juoksee tahallan päin autoa, vaikka se olisi parkissa? Ja jos auto kulkee kovempaa, niin hirven on vaikeampaa juosta tahallaan autoa päin? Ja jos auto ajaa hitaammin, se hirvi juoksee vaikka auton kiinni ja hyppää päälle?
Kyllä se hirvi on elävä olento, joka toisinaan joutuu ylittämään tien. Eikä se suinpäin takoituksella auton eteen juokse, ellei ole säikähtänyt jotakin.
Missäsäpäin Suomea sun kaltaisia älyn jättiläisiä oikein sikiää? Tiedän kertoa tyttärille, ettei ainakaan sieltäpäin ala turhaan raahaamaan vävyehdokkaita.
Täysin mahdollista. Kaupunkialueille eksyneet "eraus-vasat" jättävät kyllä parkkeerattuihinkin autoihin "käyntikorttejaan". 2 vuotta sitten Vaasassa kävi näin.
Siinä on 100.000 hirveä liikaa, samoin voisi häätää nuo suomen luontoon kuulumattomat peurat/kauriit.
Ihan sama kun ei älyä niin ei älyä...
Oikeastaan koska liikenne on vaarallista joka paikassa, niin nopeusraoituksia pitäisi nostaa roimasti. Näin liikenneonnettomuudet vähenisivät paljon. Taajamiin 100 km/h ja motareille 250 km/h, niin aletaan lähestymään sitä onnettomuuksien 0-tavoitetta.
Höpö höpö, 160 ei ehdi väistää jos hirvi tulee kohdalle, nopeutta pitää päin vastoin alentaa 40kmh niin ehtii väistää.
Ajattelitko soveltaa tuota 'suurella nopeudella pienempi mahdollisuus törmätä' -periaatetta myös kaupungissa jalankulkijoiden kanssa? Miten ajaa auto torille pienimmällä törmäysriskillä? Täysillä!