Kuluttajaneuvonnassa on asiakaspula. Tosin valikoivasti. Asiakaspula vaivaa ruotsinkielistä neuvontaa,mutta vastaavasti suomenkieliseen palveluun pääsy on vaikeaa. Sama vaikuttaa koskevan kaikkia elämän aloja Suomessa koulutuksesta terveydenhuoltoon.
Lähde: Hbl 3.10.2011 Camilla Ahlbom.
Kuluttajavirastossa on kolme (3) kuluttajaneuvojaa. Kaksi miestä ja yksi nainen. Kaikki kolme (3) puhuvat sekä suomea että ruotsia.¨
(lainaus alkaa)
"Esa Soukka on sitä mieltä,että aivan hyvin voitaisiin soittaa myös ruotsinkieliseen palveluun - he voivat palvella molemmilla kielillä ja aikaa on."
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
"Käytännössä on käynyt niin,että suomenkieliset kääntyvät ruotsinkielisen numeron puoleen saadakseen vastauksen kysymyksiinsä ja puhuvat Soukan ja Kaarle Jaakkolan kanssa ruotsiksi."
(lyhennetty - käännös Jarmo Ryyti)
Kuluttajavirastoon ei pääse kuluttajaneuvojaksi jos ei osaa molempia kotimaisia. Silti vain ruotsinkielisellä kuluttajaneuvojalla ei ole velvollisuutta palvella molemmilla kotimaisilla kielillä. Ilmeisesti palkkakin on sama siitä huolimatta? Vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 % niin kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnassa tuon 5 % käyttöön on resurssoitu 1/3 neuvojista.
Lisää:
http://ryyti.blogspot.com/2011/10/kuluttajaneuvonta-ja-kuluttajaliike.html
Lähde: Hbl 3.10.2011 Camilla Ahlbom.
Kuluttajavirastossa on kolme (3) kuluttajaneuvojaa. Kaksi miestä ja yksi nainen. Kaikki kolme (3) puhuvat sekä suomea että ruotsia.¨
(lainaus alkaa)
"Esa Soukka on sitä mieltä,että aivan hyvin voitaisiin soittaa myös ruotsinkieliseen palveluun - he voivat palvella molemmilla kielillä ja aikaa on."
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
"Käytännössä on käynyt niin,että suomenkieliset kääntyvät ruotsinkielisen numeron puoleen saadakseen vastauksen kysymyksiinsä ja puhuvat Soukan ja Kaarle Jaakkolan kanssa ruotsiksi."
(lyhennetty - käännös Jarmo Ryyti)
Kuluttajavirastoon ei pääse kuluttajaneuvojaksi jos ei osaa molempia kotimaisia. Silti vain ruotsinkielisellä kuluttajaneuvojalla ei ole velvollisuutta palvella molemmilla kotimaisilla kielillä. Ilmeisesti palkkakin on sama siitä huolimatta? Vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 % niin kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnassa tuon 5 % käyttöön on resurssoitu 1/3 neuvojista.
Lisää:
http://ryyti.blogspot.com/2011/10/kuluttajaneuvonta-ja-kuluttajaliike.html
Vastaukset 16
Vanhimmat
" kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnassa tuon 5 % käyttöön on resurssoitu 1/3 neuvojista."
Näin olisi, jos yksi neuvojista vastaisi vain ruotsinkieliseen numeroon tuleviin puheluihin, mutta niinhän asianlaita ei ole, vaan kaikki kolme vastaavat kaikkiin puheluihin.
Perustuuko nuo ryytin blogikirjoitukset aina ryytin ymmärtä
tämättömyyteen. Vai onko se tarkoituksellista?
Hei Tapio missä elävä kaksikielisyys..?
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
Ei kai se voi olla niin että suomenkielinen palvelee suomeksi ja ruotsiksi , ruotsinkielinen vain ruotsiksi..? Saat ymmälle..? Se oli Annikan mielipide se..!
Tapio Rautalapion kannattaisi lukea aloitusteksti uudestaan.Jos ei suomi käännyt artikkeli oli Hbl:ssä 3.10.11
Annika Granvik ei palvele suomen kielellä. Hän on se 1/3 kuluttajaneuvojista.
Muutkaan kaksi kuluttajaneuvojaa eivät palvele yksinomaan suomeksi. Itse asiassa tilanne on kuvaamaankin vielä huonompi suomenkielisten asiakkaiden kannalta.
Puoluetoimistossa ei osata kunnolla suomea. Siksi pitäisi kirjoittaa vielä selkeämmin ja y k s i n k e r t a i s e m m i n.
"Ei kai se voi olla niin että suomenkielinen palvelee suomeksi ja ruotsiksi , ruotsinkielinen vain ruotsiksi..? "
Eihän siinä ollut kysymys siitä kuka vastaa, vaan siitä mihin numeroon soitetaan.
Luin aloitustekstin uudestaan kun ryyti pyysi. Siitä kävi ilmi, että A.G:n mielestä ruotsinkielisessä palvelunumerossa vastataan ruotsiksi. Käy myös ilmi, että ruotsinkieliseen numeroon vastaavat myös E.Soukka ja K.Jaakkola ja siinä numerossa he antavat kuluttajaneuvontaa ruotsiksi. Ei käy ilmi, etteikö A.Granvik vastaisi myös suomenkieliseen numeroon.
Todellisuudessa tilanne on se, että on kolme (3) numeroa, joihin kaikki kolme (3) vastaavat. Ruotsinkielisessä numerossa annetaan palvelu ruotsiksi ja suomenkielisissä suomeksi.
Ryyti ei yksinkertaisuuttaan joko ymmärtänyt tuota tai sitten pahansuopuuttaan haluaa uskotella asian olevan toisin.
Esa Soukka on sitä mieltä,että aivan hyvin voitaisiin soittaa myös ruotsinkieliseen palveluun - he voivat palvella molemmilla kielillä ja aikaa on."
"Annika Granvik on eri mieltä. Ruotsinkielinen numero pitää olla ruotsinkielinen. Suomenkieliset voivat soittaa siihen,mutta heitä palvellaan ruotsiksi."
Etkö ymmärrä.? Suomenkieliset voisivat antaa palvelua kummalakin kielellä ruotsinkielinen vain ruotsiksi.? Mitä tasa-arvoa sellainen on, tai elävää kaksikielisyyttä. Siihen kyllä törmää kaikiallla ruotsinkielisillä alueilla Suomessa.
Miksi meillä on pakkoruotsi kun suomenruotsalaiset haluavat palvella vain ruotsiksi..?
Vaatimuksena lienee suomen lisäksi ruotsin taito, joten miksi tarvitaan kaksi numeroa, ruotsinkielisten olemassaoloa korostamaan?
Tilanne on siis sellainen, että on kolme numeroa ja kolme vastaajaa, jotka vastaavat kaikkiin numeroihin sen mukaan kuka on vapaana. Mikäli Annika Granvik vastaisi vain ruotsiksi, ei ilmeisestikään kenenkään muun olisi tarvetta vastata ruotsinkieliseen numeroon, vai kuinka? Nythän myös kaksi muuta vastaa ruotsinkieliseen numeroon - ainakin aloituksen mukaan.
3 puhelinta. Kaksi palvelee suomenkielisiä suomeksi. Yksi ruotsinkielisiä ruotsiksi.
Rkp:n mielestä tuokaan ei ilmeisesti riitä tasa-arvoon,vaikka Manner-Suomessa ruotsinkielisiä on ehkä 5 %. Hekin osaavat suomea pääsääntöisesti.
Ahvenanmaalaisiahan Manner-Suomen kuluttajaneuvonnan ei tarvitse palvella koska Ahvenanmaa on itsehallintoalue eikä tulouta keräämiään valtion veroja Manner-Suomeen. (Ne palautetaan 0,45 % Ahvenanmaalle säännön mukaan oli sitten kysymys vaikka Soneran osinkotuloista.)
Rkp:lle kaikkein vaarallisinta on,että suomalaiset (finnar) saavat tietää sikamaisuuksista. Internet teki sen mahdolliseksi. Aikaisemmin rkp sai sikailla kritiikittä. Voi voi otan osaa.
Pitäisikö puhelinnumeroita sitten olla kenties 20? Samaan päästäisiin tietysti sillä, että ruotsinkielinen palvelu rajattaisiin tiettyihin kellonaikoihin. Ei muuta kuin aloite vetämään!
Korjaus: numeroita näkyy olevan kaksi, joihin kaikki kolme vastaavat. Kolme kuluttajaneuvojaa voivat siis vastata kolmeen puheluun yhtä aikaa.
Mutta Ruotsisahan on niin, uuden kielilain määräyksiä totellaan metodilla. On tietty viikonpäivä ja kellonaika milloin kielilain tarkoittamat vähemmistökieliset voivat soittaa eri virastoihin , omalla kielellään..! Muulloin palvelee vain ruotsinkielinen palvelu.;-) Näin toteutamme pakkoruotsin Ruotsissa lain kirjaimen ja hengen mukaan. Eläköön Hemma helvet Muun kielisille.
Huomatkaa suhde! Onko suruja muka kolmannes väestöstä?
Koska ei ole, niin TIETENKIN jokaisen on palveltava myös suomenkielellä.
Rkp-matematiikassa 5 % = 50 %.
Joten 33 % ruotsinkielistä neuvojista on alakanttiin Rkp:n mielestä! Sitähän nämä puoluetoimiston surut yrittävät esittää.
Uskomatonta! Ja muka demokratiaa...