Edelleenkin kokeilen löytyykö tältä palstalta kirjoitteluseuraa. Enemmän kuitenkin kaipaisin seuraa reaalielämään. Aiempien kokemusteni perusteella tämä palsta toimii omalla kohdallani paremmin kuin treffisivut, kun kirjoitteluseuraa olen täältä löytänyt. Nettideittailua kokeilleet tietävät kuinka miehet saavat viestejä lähinnä venäläisiltä ja afrikkalaisilta.
Jonkin aikaa olen miettinyt että pitäisi saada jotain kohennusta sosiaaliseen elämään ennen kuin on myöhäistä. Vai onkohan jo? Vuodet tuntuvat kuluvan nopeasti samankaltaisina. Nykytilanteessani itselläni ei ole aikanaan läheisiä sukulaisia elossa. Ystäviä ei ole, enkä ole koskaan seurustellut. Kumpaankin asiaan on todella vaikeaa saada muutosta tässä iässä. Pitempään palstaa seuranneet huomaavat vaikka omasta kirjoittelustani kuinka vaikeaa seuran löytäminen on. Uusia viestiketjuja aloitan, kun varmasti tälle palstalle ilmestyy uusia lukijoita. Samoin saattaahan joku jo viime vuonna tekstejäni lukenut innostua tällä kertaa vastaamaan.
Ujouteni takia uusiin ihmisin tutustuminen on vaikeaa. Varsinkin kun tällä 02-alueella ei normaalisti olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa. Tämä Turun ja Rauman välinen seutu taitaa olla vaikeimpia alueita seuran löytämiseen. Arjessani en siis todennäköisesti seuraa löydä. Jonkinlaisia hyvänpäiväntuttuja tosin saattaa jostain ilmestyä. Tälläkin palstalla usein neuvottu harrastusten aloittaminen ei siis toimi omalla kohdallani. Harrastuksissakin taitaa useimmiten vain tutustua perheellisiin ihmisiin, kuten useimmilla pienillä työpaikoillakin. Sitä en kiellä, että jostain sosiaalisemmasta harrastuksesta voisi olla jotain hyötyä itselleni. Kuitenkin harrastuksissa on yleensä se harrastus tärkeämpää kuin ihmisiin tutustuminen.
Olen terve ja työelämässä, joten monessa mielessä asiani ovat paremmin kuin monilla yksinäisyyspalstalaisilla. Ystävien puuttuminen on ongelma, mutta toisaalta en edes kaipaa vilkasta sosiaalista elämää. En kaipaa elämääni lukuisia ihmisiä joita tapaisin esimerkiksi vain jonkun harrastuksen parissa. Viihdyn paremmin yksin kuin suuressa ihmisjoukossa.
Merkittävä syy tilanteeseeni ujouteni lisäksi on raittiuteni. Näin vanhana on turha enää aloittaa alkoholin käyttöä ainakaan yksinään, vaikka alkoholin käytöllä seuraa ehkä löytyisikin. Käytännössä en kuitenkaan saisi samankaltaisia ystäviä kuin muilla on, koska itselläni ei ole kavereita joiden kanssa olisin viettänyt yhteistä aikaa ravintoloissa toistakymmentä vuotta... Eikä kyseisen kaltainen elämätyyli edes kiinnosta. Varmaankin sosiaaliset tilanteet olisivat helpompia jos niissä ei joutuisi aina olemaan yksin (lähes) tuntemattomien seurassa. Pienellä paikkakunnalla tilanne on vielä hankalampi kun toiset tunnetaan hyvin ja vakiintuneihin piireihin on hankala päästä... Alkoholilla tuntuu olevan nykyisin liian suuri merkitys tuttavuuksissa, kun ihmisiin ei oikein missään voi tutustua. Aiemmin raittiudella ei ollut yhtä suurta vaikutusta, kun raittiita naisia oli paljonkin, mutta nykyisin nuoremmissa ikäluokissa miehissä taitaa olla huomattavasti enemmän raittiita. Varsinkin jos ei oteta huomioon että perheellisissä naisissa on osittain lasten takia paljon vähän alkoholia käyttäviä. Netissä yllättävän harva raitis nainen tuntuu etsivän seuraa, vaikka netti kai parhaimpia vaihtoehtoja olisi vähemmän sosiaalisille ihmisille. Ei vähäisessä alkoholinkäytössä mielestäni mitään pahaa ole, mutta keskiverto suomalaisten juomatavat ovat mulle jo liikaa. Parisuhteissakin alkoholi aiheuttaa ongelmia. Itse en haluaisi olla suhteessa jossa kohtuukäyttäjästä tulee alkoholisti. Itseäni mietityttää kuinka monet naiset tuntuvat valittavan kotona viihtyviä miehiään, kun itse viettäisivät enemmän aikaa viihteellä.
Iäkkäämpien sukulaisteni joukossa on muutamia naisia jotka ovat edellyttäneet aviomieheltään raittiutta. Vastaavanlaisia naisia ei enää taida olla. Ilmeisesti naisten on jotenkin helpompaa katsella jopa juoppoa miestä kuin raittiin miehen hyväksyä säännöllistä alkoholin käyttöä parisuhteessa. Muunlaisissa tuttavuuksissa alkoholin käytöllä ei ole vastaavanlaista merkitystä. Mielestäni netissä kannattaa kokeilla josko löytyisi joku joka ei harrasta säännöllistä humalahakuista juomista, kun mahdollisuudet sellaisen löytämiseen ovat netissä paljon paremmat kuin ulkomaailmassa. Muutenkin tunnun syntyneen väärään aikaan. Ennen vanhaan ei mieheltä vaadittu samalla tavalla naiskokemusta ennen ensimmäistä parisuhdetta, joka usein jäi myös ainoaksi. Tavallaan yksiavioisen miehen mahdollisuudet ovat nykyisin aika heikot vähän vanhempana, kun parinmuodostus suosii moniavioisuutta. Siis suosii useita peräkkäisiä suhteita. Ehkä jopa samanaikaiset suhteet ovat lisääntyneet, mutta syrjähyppyjä nyt on ollut aiemminkin.
Jonkin aikaa olen miettinyt että pitäisi saada jotain kohennusta sosiaaliseen elämään ennen kuin on myöhäistä. Vai onkohan jo? Vuodet tuntuvat kuluvan nopeasti samankaltaisina. Nykytilanteessani itselläni ei ole aikanaan läheisiä sukulaisia elossa. Ystäviä ei ole, enkä ole koskaan seurustellut. Kumpaankin asiaan on todella vaikeaa saada muutosta tässä iässä. Pitempään palstaa seuranneet huomaavat vaikka omasta kirjoittelustani kuinka vaikeaa seuran löytäminen on. Uusia viestiketjuja aloitan, kun varmasti tälle palstalle ilmestyy uusia lukijoita. Samoin saattaahan joku jo viime vuonna tekstejäni lukenut innostua tällä kertaa vastaamaan.
Ujouteni takia uusiin ihmisin tutustuminen on vaikeaa. Varsinkin kun tällä 02-alueella ei normaalisti olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa. Tämä Turun ja Rauman välinen seutu taitaa olla vaikeimpia alueita seuran löytämiseen. Arjessani en siis todennäköisesti seuraa löydä. Jonkinlaisia hyvänpäiväntuttuja tosin saattaa jostain ilmestyä. Tälläkin palstalla usein neuvottu harrastusten aloittaminen ei siis toimi omalla kohdallani. Harrastuksissakin taitaa useimmiten vain tutustua perheellisiin ihmisiin, kuten useimmilla pienillä työpaikoillakin. Sitä en kiellä, että jostain sosiaalisemmasta harrastuksesta voisi olla jotain hyötyä itselleni. Kuitenkin harrastuksissa on yleensä se harrastus tärkeämpää kuin ihmisiin tutustuminen.
Olen terve ja työelämässä, joten monessa mielessä asiani ovat paremmin kuin monilla yksinäisyyspalstalaisilla. Ystävien puuttuminen on ongelma, mutta toisaalta en edes kaipaa vilkasta sosiaalista elämää. En kaipaa elämääni lukuisia ihmisiä joita tapaisin esimerkiksi vain jonkun harrastuksen parissa. Viihdyn paremmin yksin kuin suuressa ihmisjoukossa.
Merkittävä syy tilanteeseeni ujouteni lisäksi on raittiuteni. Näin vanhana on turha enää aloittaa alkoholin käyttöä ainakaan yksinään, vaikka alkoholin käytöllä seuraa ehkä löytyisikin. Käytännössä en kuitenkaan saisi samankaltaisia ystäviä kuin muilla on, koska itselläni ei ole kavereita joiden kanssa olisin viettänyt yhteistä aikaa ravintoloissa toistakymmentä vuotta... Eikä kyseisen kaltainen elämätyyli edes kiinnosta. Varmaankin sosiaaliset tilanteet olisivat helpompia jos niissä ei joutuisi aina olemaan yksin (lähes) tuntemattomien seurassa. Pienellä paikkakunnalla tilanne on vielä hankalampi kun toiset tunnetaan hyvin ja vakiintuneihin piireihin on hankala päästä... Alkoholilla tuntuu olevan nykyisin liian suuri merkitys tuttavuuksissa, kun ihmisiin ei oikein missään voi tutustua. Aiemmin raittiudella ei ollut yhtä suurta vaikutusta, kun raittiita naisia oli paljonkin, mutta nykyisin nuoremmissa ikäluokissa miehissä taitaa olla huomattavasti enemmän raittiita. Varsinkin jos ei oteta huomioon että perheellisissä naisissa on osittain lasten takia paljon vähän alkoholia käyttäviä. Netissä yllättävän harva raitis nainen tuntuu etsivän seuraa, vaikka netti kai parhaimpia vaihtoehtoja olisi vähemmän sosiaalisille ihmisille. Ei vähäisessä alkoholinkäytössä mielestäni mitään pahaa ole, mutta keskiverto suomalaisten juomatavat ovat mulle jo liikaa. Parisuhteissakin alkoholi aiheuttaa ongelmia. Itse en haluaisi olla suhteessa jossa kohtuukäyttäjästä tulee alkoholisti. Itseäni mietityttää kuinka monet naiset tuntuvat valittavan kotona viihtyviä miehiään, kun itse viettäisivät enemmän aikaa viihteellä.
Iäkkäämpien sukulaisteni joukossa on muutamia naisia jotka ovat edellyttäneet aviomieheltään raittiutta. Vastaavanlaisia naisia ei enää taida olla. Ilmeisesti naisten on jotenkin helpompaa katsella jopa juoppoa miestä kuin raittiin miehen hyväksyä säännöllistä alkoholin käyttöä parisuhteessa. Muunlaisissa tuttavuuksissa alkoholin käytöllä ei ole vastaavanlaista merkitystä. Mielestäni netissä kannattaa kokeilla josko löytyisi joku joka ei harrasta säännöllistä humalahakuista juomista, kun mahdollisuudet sellaisen löytämiseen ovat netissä paljon paremmat kuin ulkomaailmassa. Muutenkin tunnun syntyneen väärään aikaan. Ennen vanhaan ei mieheltä vaadittu samalla tavalla naiskokemusta ennen ensimmäistä parisuhdetta, joka usein jäi myös ainoaksi. Tavallaan yksiavioisen miehen mahdollisuudet ovat nykyisin aika heikot vähän vanhempana, kun parinmuodostus suosii moniavioisuutta. Siis suosii useita peräkkäisiä suhteita. Ehkä jopa samanaikaiset suhteet ovat lisääntyneet, mutta syrjähyppyjä nyt on ollut aiemminkin.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Varsinkin miesten tuntuu olevan aika mahdotonta päästä yksinäisyydenkierteestä. Naisena ainakin saisi aivan toisella tavalla vastauksia ilmoituksiinsa, joista jotkut johtaisivat varmasti tapaamisiin. Miehen on hankala edes päästä juttelemaan kenenkään kanssa kasvotusten, mutta naiselle yleensä tarjoutuu tilaisuuksia muuhunkin kuin kertaluonteiseen tapaamiseen. Eri asia tietenkin on kannattaako naisen hyödyntää tarjoutuvia mahdollisuuksia... Tiedän tämän palstan toimivan huonosti, kun monilla yksinäisillä ei ole halua tai rohkeutta vastata ilmoituksiin. Varsinkin naisten on paljon helpompaa vain odottaa törmäävänsä oikeassa elämässä johonkin mieheen. Naisena tilaisuuksia jutteluun tarjoutuisi varmaankin pelkästään ihmisten ilmoille menemällä. Itse olen usein ollut paikallisissa kesätapahtumissa lähes kaikessa rauhassa tyyliin usean tunnin aikana joku pyytää anteeksi varpaille tallomista. Joskus tietenkin jonkun tutun kanssa tulee muutama sana vaihdettua ja välillä joku humalainen mies saattaa jotain tulla juttelemaan.
Jotenkin nettideittailun kokeileminen ihan tosissaan tuntuu toivottomalta, kun en 33-vuotiaana ole koskaan seurustellut. Ongelmaksi muodostuisi etten ensitapaamisella kykene antamaan tarpeeksi hyvää ensivaikutelmaa. Vastausten toivominen omiin ilmoituksiin on toiminut tähän asti huonosti. Vähäinen ihmissuhde kokemus käytännössä tekee miehelle lähes kaikenlaiset tuttavuudet mahdottomiksi, kun kokemusta ja itsevarmuutta puuttuu. Varmaankin tilanteeni helpottuisi huomattavasti jos saisin kokemusta sosiaalisia tilanteista jonkun kanssa. Treffipalstoilla kukaan ei suostu tapaamaan toistamiseen jos ”kemiaa” ei ole, mutta tällä palstalla luulisi jonkun kaipaavan ihan vain seuraa ystävänäkin. Samankaltaisessa tilanteessa olevan kansahan voisi tulla hauskoja tilanteita jos kummallakaan ei ole kovin hyvää käsitystä mitä normaalit ihmiset vapaa-aikanaan tekevät. Tosin aika harva vähemmän sosiaalinen taitaa tosiaankin tällä palstalla uskaltaa vastata, vaikka anonyymin ilmaisen meiliosoitteen käyttäminen olisi helppoa.
Tavallaan monet tämän palstan lukijat ja jotkut kanssani kirjoitelleet ajattelevat ettei yksinäiseen mieheen voi tutustua, vaan ainoastaan netin ulkopuolella tutustumista yrittävät ansaitsevat seuraa. Harva nyt tietenkin noin myöntää ajattelevansa, mutta aika moni toimii siten. En varmaankaan itsekään etsisi seuraa netistä jos olisi mahdollista löytää sellaista normaalissa elämässä.
Parasta olisi että vastapuoli tietäisi tilanteestani etukäteen. Vaikeata yksinäisyyttä olisi salata jos vähänkin paremmin onnistuisi toiseen tutustumaan. Vielä kun olen rehellinen luonteeltani. Oikeastaan ihmettelen kuinka paljon ihmissuhteet perustuvat valheisiin tai vähintäänkin olennaisten asioiden kertomatta jättämiseen. Normaalit ihmiset eivät kai asiaan kiinnitä huomiota, mutta sivustaseuraajana miettii ehkä asioita eri tavalla. Kerran menetettyä luottamustahan ei kovin helposti pitäisi saada takaisin...
Mahtaisikohan täältä löytyä jossain määrin samankaltaista naista vaikka pelkkään ajatusten vaihtoon? Reaalielämässä mahdollisuus löytää sellaista on olematon. Varmaankin monilla tämän palstan lukijoista on samankaltainen ulkopuolisuuden tunne. Vielä kun tietää ettei itsessä luultavasti ole muuta vikaa kuin hiljainen luonne ja alkoholin käyttämättömyys. Vähintään kirjoitteluseuraa luulisi tältä palstalta löytyvän. Haluaisin myös tietää onko jossain määriin samantyyppiseen naiseen mahdollista tutustua. Kasvotusten tutustuminen olisi varmaankin aluksi hankalaa jos vastaaja sattuisi olemaan yhtä ujo kuin itse olen. Lähtökohtaisesti kai tietynlainen samankaltaisuus mahdollistaisi hyvän parisuhteenkin. Esimerkiksi paljon taitaa olla vaikutusta pitääkö aiempaa seurustelemattomuutta merkkinä kyvyttömyydestä normaaleihin ihmissuhteisiin vai ajatteleeko ennemminkin useiden suhteiden kertovan kyvyttömyydestä kestävään parisuhteeseen.
Naisen ulkonäöllä ei ole itselleni suurta merkitystä. Tavallaan en edes ymmärrä naisten ulkonäköön panostamista. Toki sen jossain tilanteissa ymmärrän, mutta en esimerkiksi runsasta meikkaamista. Periaatteessa edes lihavuudella ole merkitystä tiettyyn rajaan asti. Sairaalloisen lihavia nähdessäni kyllä mietin suuren ylipainon aiheuttamia terveysriskejä ja muita mahdollisia ongelmia. Maaseudulla kasvaminen kai usein vähentää ulkonäkökeskeisyyttä.
Kirjoittaa saa osoitteeseen: [email protected]
Tiedän ihan hyvin kuinka hölmöltä tämä samankaltaisten viestiketjujen aloitus vaikuttaa, mutta sen verran kiinnostaviin yksinäisiin olen tällä sivulla tutustunut, että pakko on edelleenkin jatkaa. Useimmilla kanssani kirjoittaneilla ”yksinäisillä” on ollut lähes normaali sosiaalinen elämä, joten heillä ei ollut tarvetta uusille tuttaville. Tai mies on löytynyt kirjoittelun aikana reaalielämässä. Kovin yllättävää ei myöskään ole se ettei nainen ole useamman kuukauden kirjoittelun jälkeen innostunut tapaamaan, kun en itsekään ole pitänyt kiirettä tapaamisen kanssa. Välimatkakin on usein ollut liian suuri. Tällä kertaa toivon tämän ilmoitukseni vihdoinkin tuottavan tulosta etten taas ensi vuonna ole uusimassa tätä tekstiä samankaltaisena tai erilaisena. Varmaankin päivä jossain vaiheessa paistaa risukasaankin, joten siksi en ole vielä luovuttamassa tälläkään palstalla.
"Tavallaan monet tämän palstan lukijat ja jotkut kanssani kirjoitelleet ajattelevat ettei yksinäiseen mieheen voi tutustua, vaan ainoastaan netin ulkopuolella tutustumista yrittävät ansaitsevat seuraa. Harva nyt tietenkin noin myöntää ajattelevansa, mutta aika moni toimii siten. En varmaankaan itsekään etsisi seuraa netistä jos olisi mahdollista löytää sellaista normaalissa elämässä."
Se on tosiaan hieman huvittavaakin että miten monet omaavat tuommoisen ajatuksen, että ns. livepaikoissa tutustuminen kyllä nähdään ihan sopivana, mutta nettiä ei pidetä vaihtoehtona tutustumiseen varsinkaan jos on jo etukäteen todennut olevansa "yksinäinen mies". Pelkästään tuommoiset seikat voi herättää pelon siitä että "minkälainen tyyppi on kyseessä" jos ei käy samoissa paikoissa missä muutkin jne.
Toisaalta kun omalla kohdallasi perusasiat ovat kuitenkin kohdillaan, niin ehkä hieman yllättääkin jos kukaan ei ole halunnut tavata?
"Oikeastaan ihmettelen kuinka paljon ihmissuhteet perustuvat valheisiin tai vähintäänkin olennaisten asioiden kertomatta jättämiseen. Normaalit ihmiset eivät kai asiaan kiinnitä huomiota, mutta sivustaseuraajana miettii ehkä asioita eri tavalla. Kerran menetettyä luottamustahan ei kovin helposti pitäisi saada takaisin..."
Saatoin ennenkin tuota ihmetellä, mutta en nykyisin.
Rehellisyyskin voidaan ymmärtää ns. tavallisten asioiden kohdalla kuten vaikkapa auto ajoi suojatien takaa päälle ja sen seurauksena olen kärsinyt erilaisista niskakivuista mutta jos pitää selitellä sellaisia asioita jotka eivät tunnu normaaleilta ja luonnollisilta niin silloin aletaan miettimään että onko tyypissä jotakin vikaa jonka seurauksena hän ei ole saanut vaikkapa seuraa tms.
Usein lisäksi ajatellaan että mitä kaverit, ystävät ja tutut ovat tyypistä mieltä, jos kertoo liian nopeasti joistakin negatiivisista asioista ja miten nämä muut henkilöt sitten reagoisivat tuommoisiin asioihin.
Myöhemmin pystytään hyväksymään paljon rankeampia asioita kun ollaan kiinnytty tyyppiin ja naistenkin on helpompi toimia ns. samalla lailla kuin muidenkin eli mieluummin sitten haukutaan yleisesti se tyyppi että "olipa semmoinen kusipää idiootti" kuin että jouduttaisiin kavereiden kesken häpeilemään että "no se on vaan ujo"...
On tällä palstalla ollut tapaamishaluisiakin naisia ja olen jopa jonkun tavannutkin. Usein ongelmana on ollut välimatka. Tai jokin muu syy on estänyt kasvotusten tutustumisen. Yksinäisten keskuudessa taitaa kysyntä ja tarjonta eri sukupuolten välillä harvoin kohdata, koska yksinäisissä naisissa on paljon akateemisia suurkaupungeissa asuvia, joille yksinäinen maaseudun/pikkukaupungin ei akateeminen mies ei kelpaa sosiaalisten paineidenkaan takia.
Yksinäisyyspalstalta kai voisi löytyä nainen jolle ei ole merkitystä onko miehellä ystäviä vai ei. Tai muilla asioilla joista olen jo maininnut. Jos naisella ei ole sellaisia ystäviä, joiden mielipide täytyy ottaa huomioon ihmisiin tutustuttaessa kai hän voisi tämäntyyppiseen ilmoitukseen. Aika huonosti tähän asti on toiminut negatiivisista asioista kertominen heti aluksi, mutta silti jatkan tätä. Tosin jonkun näkökannasta nuo negatiiviset asiat voivat olla positiivisia.
Nostan tämän ensimmäiselle sivulle, kun tuskinpa kovin moni noita vanhempia viestiketjuja selailee.
Taas tämä tippui toiselle sivulle. Edelleenkin jatkan tämän viestiketjun nostamista, vaikka se ei taida tuottaa toivottua tulosta.
Edelleenkin jatkan viestiketjuni nostamista, vaikka se vaikuttaa varsin hölmöltä.
Nuo edellisen viestini saamat miinus äänet kai ovat tavallaan ihan aiheellisia, mutta siitä huolimatta jatkan tätä. Eivät nämä viestiketjuni aiemminkaan ole kovin nopeasti ketään innostaneet vastaamaan. Vastahan tämä on ollut kuukauden tällä palstalla, joten edelleenkin nostan tätä.
Hmmm...itse olen laiska viestimään sms/emailitse, ja monet nettituttavuudet perustunee siihen? Sitten kun ei saa vastattua alta aikayksikön, saattaa vastapuoli saada vaikka itkupotkuraivarin ;b. Koen kauheen stressaavina sit ne, jos en oo vastannu ja pitäis vastata äkkiä, etten ole töykeä (vaikken siitä ole alunalkaenkaan kysymys vaan saamattomuudesta tms). Ehkä sikskään noi pitkään jatkuvat virtuaalijutut ei sovi kaikille. Lisäks pidän vuorovaikutuksessa ei-verbaalista viestintää niin tärkeänä, etten oikeen osaa tutustua virtuaaliseen persoonaan eli tekstin luomaan kuvaan ihmisestä. Se ei koskaan voi vastata todellista tyyppiä.itsenikin ymmärretään hyvin usein tekstieni perusteella ihan erilaiseksi, mitä oikeasti sitten olen.
ai niin... Tosta raittiudesta vielä. en itse juo (tai no joskus lasillisen, viimeks v 07) ja oma kokemukseni taas on, ettei niitä raittita miehiä ole :). Joillakin voi olla melkein pelko juomattomia naisia kohtaan,et sellainen nainen ei varmaan antais sit sitä saunakaljaakaan ottaa. Tai ainakin tulis noottia, jos ei ihan kaulimesta :). Se, etten itse juo, voidaan jo tulkita kannanottona muiden juomiseen ja olenkin sitten tahtomattani tiukkapipo.
Omilla kokemuksilla ei varmaankaan kumpikaan sukupuoli voi päätellä onko raittiita vastakkaisen sukupuolenedustajia olemassa, kun heihin on vaikeaa missään törmätä. Tilastoista kuitenkin voi todeta nuoremmissa ikäluokissa raittiita miehiä olevan enemmän kuin naisia. Vanhemmissa ikäluokissa tilanne on päinvastainen.
Baareissa viihtyvät naiset taitavat suhtautua juomattomia miehiä kohtaan vielä ennakkoluuloisemmin kuin vastaavat miehet juomattomia naisia. Usein kai nuo ennakkoluulot ovat ihan aiheellisiakin. Naisille sosiaalinen elämä on yleensä tärkeämpää kuin miehille, jolloin jo pelkästään sosiaalisten paineiden takia ei haluta muiden ihmettelevän raitista miesystävää.
Harmittavan yleistä laiskuus ja saamattomuus on yksinäisyyspalstalaisten keskuudessa, kun luulisi että täällä ihmisillä olisi aikaa kirjoitteluun, mutta harva viitsii vastata palstan seuranhakuilmoituksiin.
oletko kokeillut sinkku-palstaa? Kaikki yksinäisyyttä kokevat eivät etsi parisuhdetta.
En ole kokeilut sinkkupalstaa, kun eivät nämä keskustelupalstat tunnu toimivan paljon deittisivuja paremmin. Yksinäisyyspalstaa olen nimenomaan kokeillut siksi että täällä joku voisi kaivata muutakin seuraa kuin parisuhdetta. Yksinäisyyttä kokevan voisi hyvinkin kuvitella etsivän toisenlaista seuraa kuin keskivertoihmisten. Kai jollekin yksinäiselle kaltaiseni mies voisi kelvata ystäväksi tai parhaassa tapauksessa parisuhteeseen. Jos ajatellaan jotain tavanomaisia nettitreffejä, niin tuttavuus päättyy jos ei ole kemiaa, mutta yksinäisen voisi kuvitella suostuvan tapaamaan jatkossakin, vaikka ei olisi edellytyksiä parisuhteelle.
jos kokeilee sinkku palstaa niin silloin on varmasti yksin loppu elämänsä
Kaikki yksinäiset ei etsi parisuhdetta, mutta sama pätee myös sinkkuihin. Monelle riittää kaverit ja ehkä eläimetkin, ja sen perusteella mitä olen sinkku-palstaa joskus selaillut, palsta tuntui olevan täynnä miehiä jotka haukkuu naisia vielä pahemmin kuin täällä. Eli luulen että täältä on helpompi saada kontaktia johonkin naiseen.
02 alueen naiset ovat suvaitsemattomia. En ole koskaan itse päässyt edes treffeille koska naiset katsovat naamaa ekaks ja jos olet vähänkin ruma niin et pääse treffeille.
No sinä se vaan kärvistelet naisettomuudessasi
Aloita chatti tai deitti.net harrastus
Onko sulla tuolla yhteystietoketjussa ilmoitusta?
ei taida olla mulla ainakaan. deitti.net on turha koska siellä ei ole omasta asuin paikasta ketään ikinä. chatissä joskus olin kauankin mute ei sielläkään omasta asuin paikasta ketään ollut
Deitti.nettiä en ole kokeilut, kun varmasti toimisi itselläni vielä huonommin kuin muut treffisivut. Ylipäätään nettideittailu onnistuu paremmin suurissa kaupungeissa. Tuolla deitti.netissä varsinkin tuntuu olevan aika vähän ilmoituksia pienemmiltä paikkakunnilta.
Onko kaukosuhde sitten mahdoton ajatus? En tarkoita mitään Lapin neitoa, vaan esim. Turku on iso kaupunki eikä Tampereelle tai Helsinkiinkään luulisi olevan mikään mahdoton matka. Jos julkiset kulkee huonosti etkä omista autoa, naisella voi silti olla sellainen. Ja opiskelijakaupunkeja kun ne on, niissä on paljon muualta muuttaneita jotka ei ole vielä asettuneet mihinkään pysyvästi. Myös yksinäisiä naisia, jotka muuttaisi hyvän miehen perässä ihan mielellään ainakin sitten kun opinnot on ohi tai pätkätyö päättynyt, jos et itse ole valmis muuttamaan.
Olen kaukosuhteen mahdollisuutta ajatellut. Naisesta riippuisi kuinka innokas olisin tutustumaan kaukana asuvaan. Helsinki alkaa ainakin olemaan liian kaukana ja kovin halukas en olisi Tampereellekaan ajamaan usein. Turku ja oikeastaan Porikin sen sijaan alkavat olemaan kohtuullisen välimatkan päässä. Turku on sen verran lähellä että tuttavuuden kehittyminen suhteeksi ei toisi aivan mahdottomia ongelmia. Periaatteessa voisin säilyttää nykyisen työni Turussa asuessa, mutta esimerkiksi Tampereella muuttaminen olisi käytännön asioiden takia paljon vaikeampaa.
Aika harvalla yksinäisellä naisella muuten taitaa olla autoa. Mikä varsinkin isommissa kaupungeissa asuvien kohdalla on varsin ymmärrettävääkin. Jos tarjolla on kelvollinen julkinen liikenne, niin varmasti sen käyttäminen on auton omistamista halvempaa. Maaseudulla asuvana itselläni ei käytännössä ole muita mahdollisuuksia kuin auton omistaminen jos haluan kulkemisen onnistuvan.
Vähän olen ihmetellyt kuinka tällä palstalla tuntuu olevan kovin vähän varsinaissuomalaisia. Luulisi täälläkin yksinäisiä olevan, mutta ilmeisesti tällä alueella on ihmisiin tutustuminen netissä yhtä vaikeaa kuin reaalielämässäkin. Opiskelukaupungeissa ainakin opiskelijoilla on jonkinlaiset mahdollisuudet löytää seuraa, joten ehkä siksi niissä asuvat eivät taida etsiä seuraa netistä. Tai tutustuvat netissä mieluiten samalla paikkakunnalla asuviin.
Sodankylässä kaikki saavat.
Olen pitkään harkinnut vastaamista, mutta jättänyt sen aina tekemättä. Olen niin huono pitämään yhteyttä muuten kuin livenä, että tuottaisin vaan pettymyksen, kun vastausta joutuisi jatkuvasti odottamaan ihan liian pitkään.
Tulin tänne kurkkaamaan josko täältä löytyisi vertaistukea päälle vyöryvään yksinäisyyteen.
Olen päälle kolmekymppinen nainen, ja yksinäisyys ottaa valtaa ensimmäistä kertaa. Siinä määrin että tuntuu lohduttomalta, kurjalta, toivottomalta. Ennen en ole yksinäisyydestä kärsinyt ja pelkkä oma seurani on riittänyt silloin kun olen ollut yksin. Erottuani tämä täysin yksin olo masentaa.
Ja siis ajattelin että netistä voisi lukea kohtalotovereista, tai lähinnä että miten tällaisen yksinäisyyden kanssa voi pärjätä, tai jopa päästä siitä eroon.
Yleensäkin kai oloa helpottaa jos ongelmista kommunikoi muiden kanssa.
Olen kuitenkin luonteeltani optimistinen enkä todellakaan aio loppuelämääni yksinäisyydestä kärsiä. Vaikka yksinäni loppuelämän olisinkin. Toivottavasti en.
Nämä viikonloput ovat pahimpia, arkisin työ vie mukanaan.
Puhut vähän mutta asiaa. Tää viikonloppu on meikällä ollut yhtä hiljasia kuin edelliset 250 viikonloppua.
nosto
Oletko aloittaja siis absolutisti? Kyllä niitä raittiita naisiakin on. Se toki rajoittaa sosiaalisia suhteita jostain syystä. Liekö tämä suomalainen kansanluonne, että juhlistetaan aina alkoholilla. Itse en voi kuvitellakaan seurustelevani alkoholin käyttäjän kanssa. Oma asennekin asiaan on kielteinen ja baareissa en viihdy.
Mutta kyllä jokainen itseään arvostava nainen panostaa pukeutumiseen ja siistiin meikkiin. Olisi aika outoa jos mies ei sellaiseen kannustaisi. Meikillä ja vaatetuksella voi ilmaista omaa persoonaa ja mieltymyksiään. Voi vaihdella myös mielialan mukaan jne. Samaa mielenkiintoa ulkonäköön odotan mieheltä. Ei se ihmeitä vaadi, että olemus on siisti. Itse etsin kumppania, jolla on monipuoliset kiinnostuksenkohteet ja keskustelutaitoa ja -halukkuutta.
En ole absolutisti jos sellaiseksi katsotaan vain sellaiset jotka eivät juo pisaraakaan, mutta käytännössä olen lähes absolutisti. Ennemmin olisin absolutisti kuin aloittaisin alkoholin käytön. Eli mieluummin seurustelisin alkoholiin kielteisesti suhtautuvan naisen kanssa kuin baareissa viihtyvän.
Kai aika suuri osa naisista ei erikoisemmin panosta pukeutumiseen ja meikkaamiseen. Enemmän tuossa aloituksessani tarkoitin arkea. Luulisi aika suuren osan naisistakin miettivän ennemmin vaatteiden sopivuutta sääolosuhteisiin kuin miltä kaupassa käydessään näyttää. Lähinnä tarkoitin että osittain en ymmärrä naisia joiden on pakko meikata vaikka eivät ole ihmisten ilmoilla. Tai sitä kuinka kauneudenhoitoon käytetään järjettömiä summia. Ammatilla on aika suuri merkitys kuinka paljon ulkonäköönsä joutuu panostamaan.
Ei nyt alkoholinkäyttöä kannata toisen ihmisen takia aloittaa. Toivon, että aloitakaan. On se alkoholi sellaista myrkkyä että parempi vaan keksiä muita käyttötarkoituksia sillekin rahalle.
Niin no, ihmiset ovat erilaisia. Henkilökohtaisesti tykkään panostaa pukeutumiseen arkenakin. Meikkiä en kuitenkaan kotona käytä, mutta aina ulos lähtiessä kyllä. Tietysti vaatteissa käytännöllisyys on hyvä ottaa huomioon, mutta tyyli ennen kaikkea. Käytännöllisyydestä olisin valmis vähän joustamaan. Ihan kaikkein epäkäytännöllisimpiä asusteita tulee käytettyä harvoin. On sitä huonompiakin rahankäyttökohteita kuin kauneudenhoito, että itse en pidä sitä omituisena. Naiset usein tykkäävät ostella vaatteita ja kosmetiikkaa ja miehet sitten kaikenlaista elektroniikkaa ja elokuvia/pelejä tms., että ei se mun mielestä hirveästi eroa, ainoastaan kiinnostuksenkohteet ovat erilaisia.
Ei kai tuo alkoholi vähäisessä määrin ole kovin myrkyllistä, kun tutkimusten mukaan lasillisesta viiniä olisi jopa hyötyä terveydelle. Jos sitten juo toisenkin lasin taitavat haitat olla hyötyjä suuremmat. Itse ehkä voisin opetella juomaan sen viinilasillisen/oluen ja ymmärrän hyvin miksi monet käyttävät näennäisesti alkoholia sosiaalisten paineiden takia. Itse en kuitenkaan ensisijaisesti kaipaa seuraa joka kummeksuu alkoholin käyttämättömyyttäni.
Ovat nuo vaatteet ja elektroniikka aika samanlaisia. Molemmat ovat tiettyyn rajaan asti järkeviä hankintoja, mutta jossain kohtaa niiden ostaminen muuttuu tuhlailuksi. Tarkoitan tässä osittain rahankäyttötapoja. Osa ihmisistä tekee ”järkihankintoja”. Esimerkiksi ostaa vaatteita tarpeiden mukaan, kun osalla saattavat ostetut vaatteet jäädä todella vähälle käytölle. Lähinnä tässä tarkoitanE tilannetta jossa ihminen käyttää suurimman osan tuloistaan vaatteisiin tai elektroniikkaan. Kauneudenhoidon kohdalla on kauhean vaikea määritellä mikä on järkiostos. Vähän samaan tapaan kuin kalliiden laatuviinien kohdalla. Runsas vaatteiden ostaminenkin voi olla järkisyillä perusteltavissa jos ammatin takia tarvitsee paljon vaatteita tai vaikka harrastaa kirpputorien kiertelyä. Mieluummin tutustuisin sellaiseen naiseen jolle vaatteet ja kosmetiikka eivät olisi tärkeitä kuin johonkin pinnalliseen ulkonäkökeskeiseen naiseen.
Ok, onnea sinulle.
Onnea tässä tarvitaankin aika paljon.
On sinulla vaikeutta kerrassaan . Suosittelisin menemään eri uskonnolisten piirien ihmisten luokse. Kyllä sinussa sen verran uskonnollista piirrerrä löytyy. Sielä ei tunnetusti käytetä alkoholia. Entäs eri raittiusseuran sivut.?Turhaan sinä täällä haet niitä raittiita kavereita.
Minä haen tupakoivia , viinan käyttäjiä heissä parhaimmat ihmiset ?
Onko seuraa ? Olen 50- v nainen.
Mahtaakohan millään raittiusseuralla olla mitään seuranhakupalstoja? Jos olisikin, niin aika harva ihminen taitaa etsiä seuraa raittiusseuran sivuilta. Ennemmin kai yksinäinen päätyy lukemaan yksinäisyyspalstaa kuin raittiusseuran sivuja.
Jaa ja en tiiä minkä ikäne tuo vnahapoika on , mutta ettis itelleen uskonnollista piireistä kaltaisensa. Myös lavatansseista löytyy heitä .AA- kerho:sta . Tanssikerhoista.
V....ttaaa tuonkaltaiset täydellisyyteen pyrkijät. OLET VÄÄRÄLLÄ PALSTALLA:
Ei tämä varmaankaan väärä palsta ole, kun luulisi yksinäisten joukossa olevan enemmän raittiita kuin keskimäärin väestössä. Sitä paitsi ei kai yksinäisyyspalstalla ole rajoitettu millaiset yksinäiset saavat etsiä seuraa. Tavallaan tämä palsta sopii kaltaiselleni paremmin kuin baareissa viihtyville, koska sellaiset löytävät kaltaistaan seuraa helpommin baareista kuin yksinäisyyspalstalta. Vaihtoehtoisia paikkoja raittiille ei paljoa ole.