Hei, eli haluaisin jakaa teitin kanssa uuden tapani hankkiutua eroon ruoasta..
peräaukon kautta! Tosin siinä joutuu odottamaan kauemmin kuin että jos oksentaisi - mutta tämä tosiaan toimii! eikä tarvitse edes nähdä vaivaa sen eteen.
Eli homma menee näin.
1. syöt
2. odottelet kaikessa rauhassa pari tuntia voit puuhastella jotain ajan kuluksi (odotusaika riippuu henkilön ruoansulatusominaisuuksista, nautitusta ruoasta)
3. tulee tarve mennä vessaan
4. ulostat
5. voila! ruoka on ulkona!
eli tässä oli kuuma vinkkini
peräaukon kautta! Tosin siinä joutuu odottamaan kauemmin kuin että jos oksentaisi - mutta tämä tosiaan toimii! eikä tarvitse edes nähdä vaivaa sen eteen.
Eli homma menee näin.
1. syöt
2. odottelet kaikessa rauhassa pari tuntia voit puuhastella jotain ajan kuluksi (odotusaika riippuu henkilön ruoansulatusominaisuuksista, nautitusta ruoasta)
3. tulee tarve mennä vessaan
4. ulostat
5. voila! ruoka on ulkona!
eli tässä oli kuuma vinkkini
Vastaukset 9
Vanhimmat
sulla taitaa ruuansulatus toimia vähän liiankin hyvin jos aina pari tuntia syömisen jälkeen tulee ulostamisen tarve, onneks ite ei tarvi pa***ta montaa kertaa päiväs... meidän hitaampi-ruuansulatuslaisten täytyy keksiä nopeammat keinot.
"onneks ite ei tarvi pa***ta montaa kertaa päiväs."
- Ja säästät rutkasti parturimaksuissa, kun hiukses on niin ohuet ja surkeat että pitää kaljuksi ajaa.
Anna kun arvaat, pidät hiuksiasi aina kiinni jollai nutturalla tai ponnarilla että ihmiset ei huomaa sun päälaen paistavan läpi?
no food = no hair.
öö... pakko tähän nyt kyllä todeta, että mulla on paksut ja hyväkuntoiset hiukset. parturimaksuis en säästä, koska pitää käydä hiuksia usein kerrostelemas ettei näytä liian paksuilta ja lähes jokainen parturi on kehunut mun hiuksia kun on niin paksut. se on aika yksilöllistä, kuinka hauraat hiukset on ja kuinka helposti ruokavalio vaikuttaa niiden kuntoon....
p.s. miten tä hiusjuttu nyt ees liitty tähän keskusteluaiheeseen...? sulla on ilmeisesti joku pakkomielle kaljuuntumiseen, ku kirjotat jokaseen paikkaan mihin vaan mahollista (vahvasti olettaen et oot aina vaan se sama tyyppi) siitä, kuinka me kaljuunnutaan. sulla on jotain vakavia ongelmia. ensinnäkään kaikki ei todellakaan kaljuunnu ja toiseks, jos oikeesti on sairastunut, niin se hiusten lähtö ei sillon todellakaan oo pahinta sairaudessa...
Ai että pikkuneidillä on vielä niin upeat paksut tuuheat hiukset ? lässyn lässyn lää, kerroppas sama kahden vuoden päästä ilman että valehtelet.
mä otan osaa että sulla on perseenreikä naamassa.. nyt ymmärrän paremmin sun kiukuttelun..
Minusta olisi kovin kiinnostavaa tietää miksi täysin terve(?) ihminen eksyy bulimia-palstalle antamaan vinkkejään ja vit**ilemaan vakavasti sairaille ihmisille. Itsellä kenties s.häiriö taustaa tai taipumusta tai muuten vaan inhoava suhtautuminen mielenterveydenongelmiin?
No siis toi alkuperäne postaajahan tuli tänne vaan informoimaan teitä että ruoasta pääsee eroon ihan normaalillakin tavalla, jos vaan jaksaa odottaa..
Mutta eihän kyse ole (mulla ainkaan) siitä, ettei malta odottaa ruoasta eroon pääsyä, vaan ettei malta odottaa seuraavia syömiskertoja ja ahmii kehonsa räjähdyspisteeseen, mahansa kipeäksi, niin että oksennus lentää ihan luonnostaankin.
Jos syön normaalisti, terveellisesti tai epäterveellisestikin, mutta kohtuudella, niin kykenen kyllä odottamaan ja olla oksentamatta. Näen sen sen arvoisena.
Mutta kun menen syömään niin älyttömiä määriä, josta seuraa erittäin raskas, turvonnut olo ja lihoo kovaa kyytiä. Siinä on sitten punnittava oksentaako, jotta jaksais olla, tehdä töitä ym, säilyttää painonsa, vai antaako itsensä lihoa, turvota. Jos jätän oksennuskertoja välistä, painon saaminen takaisin entiselleen on kovan työn alla, kun kokoajan tekee mieli ahmia lisää.
Olen tyytyväinen siitä, etten ole päästänyt itseäni lihomaan tämän enempää. Olen normaali- ja ylipainon rajalla.
Tämä tekee kaikille hyvää (suosittelen vuosien kokemuksella):
http://en.wikipedia.org/wiki/Sattvic_diet