Kyseessä on 50 tai 60-luvulla tehty navetan sähköasennus. Eli ei ole PE johdinta. On vain L1, L2, L3 ja N. Amka johto tulee navetan seinään, jonka jälkeen on sulakekotelo (10 A sulakkeet per vaihe). Sulakekotelolta lähtee sähköt navetan valaisimille ja pistorasioille. Käytössä on vain yksi vaiheisia pistorasioita ja lamppuja. Ei ole mitään kolmivaihekuormia, olen poistanut ne käytöstä.
Mittasin navetan pistorasiasta yleismittarilla jännitettä, jolloin sain jännitteeksi vain 140 V. Kytkin pistorasiaan sähkölaitteen (käsisirkkeli). Sirkkeli ei lähtenyt pyörimään. Seuraavaksi kokeilin kytkeä ko. olevaan pistorasiaan vesiputken lämmitykseen tarkoitetun lämmitysvastuksen, mutta sekään ei ruvennut lämpiämään yhtään, vaikka mittarin mukaan vaihtojännitettä oli 140 V.
Annoin lämmitysvastuksen olla kytkettynä pistorasiaan. Avasin jakorasin jolta menee johto pistorasialle. Kokeilin jännitteenkoettimella vaihetta ja N:ää, jolloin kummaskin tapauksessa jännitekynän valo paloi. Siis myös N oli jännitteinen!!! Mittasin yleismittarilla N:än ja vaiheen välistä jännitettä ja sain lukemaksi 0V. Ei mitään potentiaalieroa näiden välillä!!! Kytkin vastuksen irti pistorasiasta ja kokeilin virtakynällä N:ää sekä vaihetta. Valo paloi vaihetta koskettaessa, mutta ei N:ää koskettaessa. Vaiheen ja N:än välillä näkyi taas 140 V jännite. Ilmeisesti N johdolla ei siis ole yhteyttä maahan kaivettuun maadoituselektrodiin. N johto on siis poikki. Totesin tämän yleismittarin resistanssialueella. Myös vaihejohtimessakin saattaa olla jotain kontaktihäiriötä. Jos tällaisessa tilanteessa, jossa N johdin on poikki kytkee jonkin kuorestaan maadoitetun sähkölaitteen maadoitusliuskoilla varustettuun pistorasiaan saa sähkölaitteen kuoren jänniteiseksi, mikä saattaa olla vaarallista.
Noh onneksi oli saappaat jalassa, kun kokeilin sitä sirkkeliä. Täytyis viissiin ettiä tuo kohta, missä nollajohto on katkennut ja korjata se. En lähde uusimaan kyllä koko sähköasennusta vaikka sillä ikää on jo paljon, kun tuota navettaa ei enää käytetä juuri mihinkään. Myös vaihejohtimen mahdolliset kontaktihäiriöt täytyy selvittää.
Mittasin navetan pistorasiasta yleismittarilla jännitettä, jolloin sain jännitteeksi vain 140 V. Kytkin pistorasiaan sähkölaitteen (käsisirkkeli). Sirkkeli ei lähtenyt pyörimään. Seuraavaksi kokeilin kytkeä ko. olevaan pistorasiaan vesiputken lämmitykseen tarkoitetun lämmitysvastuksen, mutta sekään ei ruvennut lämpiämään yhtään, vaikka mittarin mukaan vaihtojännitettä oli 140 V.
Annoin lämmitysvastuksen olla kytkettynä pistorasiaan. Avasin jakorasin jolta menee johto pistorasialle. Kokeilin jännitteenkoettimella vaihetta ja N:ää, jolloin kummaskin tapauksessa jännitekynän valo paloi. Siis myös N oli jännitteinen!!! Mittasin yleismittarilla N:än ja vaiheen välistä jännitettä ja sain lukemaksi 0V. Ei mitään potentiaalieroa näiden välillä!!! Kytkin vastuksen irti pistorasiasta ja kokeilin virtakynällä N:ää sekä vaihetta. Valo paloi vaihetta koskettaessa, mutta ei N:ää koskettaessa. Vaiheen ja N:än välillä näkyi taas 140 V jännite. Ilmeisesti N johdolla ei siis ole yhteyttä maahan kaivettuun maadoituselektrodiin. N johto on siis poikki. Totesin tämän yleismittarin resistanssialueella. Myös vaihejohtimessakin saattaa olla jotain kontaktihäiriötä. Jos tällaisessa tilanteessa, jossa N johdin on poikki kytkee jonkin kuorestaan maadoitetun sähkölaitteen maadoitusliuskoilla varustettuun pistorasiaan saa sähkölaitteen kuoren jänniteiseksi, mikä saattaa olla vaarallista.
Noh onneksi oli saappaat jalassa, kun kokeilin sitä sirkkeliä. Täytyis viissiin ettiä tuo kohta, missä nollajohto on katkennut ja korjata se. En lähde uusimaan kyllä koko sähköasennusta vaikka sillä ikää on jo paljon, kun tuota navettaa ei enää käytetä juuri mihinkään. Myös vaihejohtimen mahdolliset kontaktihäiriöt täytyy selvittää.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hm.
Entäs ne toisilla vaiheilla olevat pistorasiat ja valot. Toimiiko. Jos toimii voipi olla vain ko vaiheen sulake palanut. Yleismittari ja kynä näyttää mitä sattuu. Vuotovirtaa. Varsinkin saappaat jalassa.
Toisten vaiheiden kuormat on poistettu käytöstä. Yhdellä vaiheella on kuormana vain muutama hassu 60 W lamppu ja sekä pari pistorasiaa.
Asennus on niin yksinkertainen kuin voi olla. Löysin juuri puoliksi katkenneen vaihe sekä nollajohdon navetan seinästä ennen sulakekoteloa. Korjasin ne väliaikaisella virityksellä. Täytyy hakea kunnon osat sähköliikkeestä, jolla voi nuo katkenneet sähköjohdot liittää paremmin. Asennus on kyllä sen ikäinen, että kaikki johdot pitäis uusia, mutta se ei ole taloudellisesti järkevää kun navettaa ei enää käytetä juuri muutoinkaan mihinkään. Täytyy hake tuollaiset osat http://products.ensto.com/catalog/product/13233/SM1.11_FIN1.pdf http://products.ensto.com/catalog/10716/product/13119/SP14_FIN1.html joilla nuo katkenneet johdot voi yhdistää paremmin. Mikä lie aiheuttanut johtojen katkeamisen. Olisko siellä ollu oikosulku ja sitten on ollut väärinmitoitetut sulakkeet ja johdot on sulanu poikki... Nyt on navetassa taas 230V ja lämmitysvastus lämpiää pistorasiaan kytkettäessä.
Toivottavasti on palovakuutukset kunnossa.
Tässä kuvia käytännön maatilasähköstä:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/sahko_maatilojen_turvallisuus.pdf
No jos palaa niin siitä ei ole suuriakaan taloudellisia kustannuksia. Rakennus alkaa olla muutenkin jo purku kunnossa. Sähkölaitteisto koostuu yhdestä pistorasiasta ja kolmesta lampusta.
" Sähkölaitteisto koostuu yhdestä pistorasiasta ja kolmesta lampusta"
Aloituksessa kuitenkin kerroit että on pistorasioita, nyt kuitenkin vaan yksi.
Suorittamastasi tutkinnosta huolimatta olet melkoisen ulkona sähköasioissa.
Ja kannattaa pysyä jatkossakin.
Olen suorittanut sähkövoimatekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon, joten minulla on kai oikeus tehdä sähköasennuksia omaan käyttöön.
En kuitenkaan tiedä sähköasennusten tekemisestä mitään, koska niitä ei minun aikanani paljonkaan opetuksessa käsitelty. Koulutuksessa keskityttiin lähinnä siihen, että miten Newton Raphson menetelmällä voi laskea silmukoidun verkon tehonjakolaskelman, miten käytetään symmetrisiä komponentteja, miten lasketaan magneettipiiri laskuja, mitä ovat Maxwellin yhtälöt, mitä on vektorimodulointi, paschenin käyrä, suhteellisarvo laskelmat, osoittimet, yliaallot yms. En ole myöskään valmistumisen jälkeen juurikaan työskennellyt alalla lukuunottamatta dtyötä 6kk ja yhteensä 17 kk kesätyöjaksoa. Täytyis tutustua tuohon SFS 6000 standardiin.
Vaaditut oikosulkulaskelmet osaan tehdä, 0,4 s poiskytkentäehtojen tarkastelun. Niiden toteutumisessa ei varmasti tule ongelmaa verkkoyhtiöltä saadun oikosulkutehon ja R/X suhteen perusteella. Vielä yli 100m johtopituudella suojaus toimii riittävän nopeasti johtoa suojaavalla sulakkeella.
Voishan tuollaisen pienen sähköjärjestelmän uusia huvikseen. Oishan se PE johdolla turvallisempi. Pääkaaviot ja piirikaaviot sekä dokumentoinnin osaisin varmaan tehdä. Siten kai pitää teettää vielä käyttöönottotarkastus.
Yhteiskunnan resurssien tuhlaaja ja suuren vahingon aiheuttaja
Suoritin DI-tutkintoni Suomen huonoimmasssa yliopistossa, jonne pääsi sisään 2000-luvun alussa kuka tahansa (sisäänpääsyprosentti 80%). Opiskelijoita oli aivan liika ja opetus olin täysin ala-arvoista. Relelabroja tehtiin 7 hengen ryhmissä. Eipä siinä mitään oppinut. Laskuharjoituksissa saattoi kerralla olla 100 henkeä. Opetus oli halpaa, 100 oppilasta ja yksi opettaja.
Diplomityöni sisältää lukuisia asiavirheitä, eikä sellaista työtä olisi koskaan pitänyt hyväksyä. Koska työnohjaaja koulun puolelta ei ollut kiinnostunut tehtävistään, eikä edes koskaan kunnolla lukenut työtä sain siitä 3:sen (arvostelu 0-5). Juurikaan mitään järkeviä kommentteja en häneltä saanut. Jos työni olisi tarkastanut edes jollain tasolla asiallisesti työnsä hoitava henkilö, ei työni olisi koskaan mennyt läpi, mikä olisi ollut hyvä asia.
Suurehko yritys johon tein työni arvioi sen taloudellisen hyödyntämisen arvon 4:seksi (arvostelu 0-5). Työn arvioinut tuotekehityspäällikkö ei ollut pätevä arvioimaan työtä. Hänen asiantuntemuksensa aiheesta oli riittämätöntä. Todellinen tuotekehittäjä. Millä lihaksilla oli töissä, en tiedä.
Suunnittelupäällikkö sanoi, että juuri kukaan tässä toimistossa olevista insinööreistä ei olisi pystynyt vastaavaan suoritukseen. Täysin asiaton kommentti myös. Ei ollut hänelläkään riittävästi tietoa aiheesta. Se mitä sain aikaan oli jonkilainen suurhäiriö asiakkaan sähköverkossa, täysin väärin määriteltyjen releasettelujen ansiosta. Tekemälläni simulointimallilla ei ollut juuri mitään vastaavuutta todellisen tilanteen kanssa. Kun asia selvisi, en ollut onneksi enää töissä firmassa. Suunnittelupäällikkö teki pahan virheen, kun lähti teetättämään työtä moisesta aiheesta tällaisella lahjattomalla. Osoittaa vain suunnittelupäällikön huonoa työtaitoa ja arviointikyvyn puutetta. Hänellä on kuitenkin päävastuu. Työstäni ei ollut mitään hyötyä, vaan päinvastoin pelkkää haittaa.
Olet täysin oikeassa siinä, että yhteiskunnan rahat ovat menneet hukkaan minun DI-koulutuksessa. Osa syy on liian suuret opiskelijamäärät ja osa syy on se että olen lahjaton. Ehkä suurempi syy on lahjattomuudessa. Sähkövoima-alan DI-koulutus oli siinä oppilaitoksessa täysin asiatonta. DI:n paperista on minulle vain haittaa, enkä tule koskaan olemaan sähköalalla.
Periaatteessa minulla pitäisi olla oikeus tehdä asennuksia omaan käyttöön, kun 6 kk työkokemusehtokin täyttyy. Navetta saa olla ilman sähköjä se romahtaa muutenkin kohta.
Oletko harkinnut maajussin uraa..?
Hei nollajohto. Sanot sinulla olevan alan di tutkinto, ja että voit kai kai tehdä sähköasennuksia omaan käyttöön. Mainitset myös että et tiedä sähköasennusten tekemisestä mitään. Eli käy hyvä ihminen lääkärissä!
Hei lääkirissä on käyty. Psykiatrin diagnoosi oli estynyt persoona ja sosiaalinen fobia. Eli hullun paperit tuli.
Enhän minä sille voi mitään jos laissa lukee ette saan tehdä sähköasennuksia, vaikka en ole ainuttakaan kurssia Suomen paskimmassa yliopistossa niistä käynyt.
"Oman tai lähisukulaisen asunnon sähkötyöt saa tehdä
myös yksityinen henkilö, joka on itsenäiseen sähköasennustyöhön
kykenevä (ks. 2.3.). Lähisukulaisella
tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia,
vanhempia ja isovanhempia."
"2.3 Sähkötöitä tekevien henkilöiden ammattitaito
Riittävän ammattitaitoiseksi tekemään itsenäisesti oman
alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvomaan niitä katsotaan
henkilö, joka on kyseisiin töihin opastettu ja jolla on
• sähköalan DI-, insinööri- tai teknikkotutkinto"
Noh enkö minä muka tiennyt, mitä tapahtuu kun nollajohto katkeaa. Osaatko sinä iteroida Newton Raphson menetelmällä ja laskea silmukoidun verkon tehonjaon. Tiedätkö edes mikä on tehonjakolaskelma? Osaatko analysoida sähkönsiirtoverkon stabiilisuutta, tehoheilahteluita yms. Yks tai kaks pistorasiaa, aivan sama en minä sitä ulkoa muista. Sähköjärjestelmä on niin yksinkertainen kuin voi olla. Olen ollut töissä tekemässä sähköverkon simulointeja opiskeluaikoina. Hallitsen hyvin piirianalyysin. En todellakaan tule toimimaan minään hikisenä "sähköasentajien nollajohtajana" tai toimimaan talosähköasennusten parissa. Tervemenoa kokeilemaan di opintoja, pomppaatte varmaan jo ima1:ssä
Karvaita sano kettu pihlajanmarjoista.
mutta ilman Sähköpätevyys 3:sta sinulla ei ole mitään oikeutta tehdä muutos- ja kytkentätöitä edes kotonasi. Se, että olet SVT-DI ei ole riittävä, sinun täytyy suorittaa sähköturvallisuustutkinto ja hankkia pätevyys. Tiedoksi sinulle, että AMKA ei ollut käytössä vielä 60-luvulla. Veikkaan, että sinne navettaan ei tule koko N-johdinta.
AMKA on asennuttu myöhemmin. Oisko joskus 80-luvulla.
Käy hakemassa köysi kaupasta itseäsi varten. Äläkä unohda rasvata köyttä.
Eihän tuo nollajohto mikään tyhmä ole, keksi ihan itse tuollaisen köysikommentin, tuollaista kehotusta ei vielä ole millään palstalla ollut.
Olisiko inssi itse kokeillut tuotakin kun on niin tietävä ja osaava, varmaan siinä Amkaa vetäessään navetan vintille sotkeutunut köyteen.
Ainakin v. 1969 oli jo AMKA-ilmakaapeleita, asensin kotitalooni tuolloin sellaisen.
Kommentti on eräältä asentajalta, joka ehdotti minulle köyttä ollessani kesätöissä voimalaitoksella.
Jahas joku kirjoittelee asiattomuuksia minun nimimerkillä.
Olen suorittanut aikanaan sähköturvallisuustutkinnon ja jännitetyökoulutuksen, mutta ko tutkinnot ovat jo vanhentuneet. Täytyis suorittaa sähköturvallisuustutkinto uudestaan aikuiskoulutuskeskuksessa.
Nimim. "ole mikä vaan" hapuilee. PJ-avojohtolinjoissakin on N-johto ollut aina.
Tuo N-johdon (amkassa PEN) katkeaminen ei ole kovin yleistä, vuosittain ehkä joitakin kymmeniä tapauksia koko valtakunnassa.
Vian harvinaisuuden takia useimmat sähkärit eivät tunnista vikaa ja ymmärrä siitä aiheutuvia vaaroja. Yksi kokenut asentaja kuoli pari vuotta sitten, tarttuessaan jännitteiseen PEN-johtimeen amkan korjaustöissä. Jännite kytkeytyi ehjien vaihejohtimien ja kuormien kautta PEN-johtimelle ja virta kulki asentajan kädestä käteen, hänen liittäessään katkennutta PEN-johtoa.
Nollan katkeaminen aiheuttaa kolmivaiheverkossa jännite-epäsymmetrian vuoksi alussa kuvatun kaltaiset oireet; valot vilkkuu, jotkut laitteet eivät toimi ollenkaan ja jotkut laitteet saavat ylijännitteen ja rikkoutuvat. Mitatut vaihejännitteet ovat mitä sattuu.
Onneksi DI:lle löytyy muutakin käyttöä, kuin sähköalan työt. Ei koulutus mene hukkaan. DI-koulutuksessa ei tähdätä käytännön töiden tekemiseen, vaan nimenomaan vahvaan matemaattiseen osaamiseen.
Katso ettei sähkö tule jonkun kuorman läpi esim. valaisimen.
Onko vaihejohdot oikein, koska vaihejohtojen jännite-erolla lamppu saattaa toimia myös.(ylijännitteellä)
Vanhassa kolmivaihe asennuksessa nollajohtoa ei välttämättä ole, on vain kolme vaihetta ja maa,
Meikäläinen on käynyt ammattikoulun ja wanhan ajan teknillisen opiston. Sen ajan, jolloin vielä kouluttauduttiin oikeasti. Ja paikkakunnalla opiskelijaelämä oli köyhää eli keskityttiin enempi ammattiin oppimiseen.
Hallitsen suvereenisti käytännön ja teorian. Motivaatio ja kyvyt riittävät ottamaan selvää kun tulee uusi käytännön tai teoreettinen asia. Aina olen suhtautunut kunnioituksella omaan osaamisen alueeseen. Ja nöyrästi niihin alueisiin, jotka vaativat perehtymistä.
Olen ammattilainen ja aivan riittävästi tunnustettu tehtävissäni.
Tunnistan osaamattomat tyypit jutuista ja teoista. Korjaustarveselvittelyjä olen tehnyt noin 500 kpl kaikenlaisiin isompiin kiinteistöihin. Aika vähän niissä on aivan merkillisiä juttuja, mutta on niitä jonkin verran kuitenkin. Eli ei näissä hommissa pääsääntöisesti ole kelvottomia. Maadoitusliuskoista on pistokokeissa löytynyt 17 vuoden aikana noin 5 kertaa täysi jännite. Lievempiä juttuja onkin sitten satamäärin.
"En kuitenkaan tiedä sähköasennusten tekemisestä mitään", mitäs tuo lause sitten tarkoittaa, jos et erota sorkkarautaa jakorasiasta niin kuinka yleensä tiedät mistään mitään. "
"Maadoitusliuskoista on pistokokeissa löytynyt 17 vuoden aikana noin 5 kertaa täysi jännite", kuka sen on havainnut, et sinä ainakaan, ehkä jossain kuullut puhuttavan. Ja paljonko sanoivat siinä olevan, satuitko sitä kuulemaan.
Hei ca/cd, luetun ymmärtäminen on sinulla kehnoa. Tuo insinööri nimimerkillä kirjoittava ei suinkaan ole sama henkilö kuin nollajohto. Insinööri on vanhan hyvän ajan insinööri. Hän on suorittanut tutkintonsa teknillisessä opistossa ja omaa pitkän työkokemuksen. Silloin ei kouluihin otettu vielä liikaa väkeä ja teknillinen opisto antoi hyvät eväät käytännön tehtäviin sekä hyvän teoriatietämyksen.
Sähköasennusten teosta en ole käynyt ainuttakaan kurssia, joten voin sanoa että en tiedä asennusten teosta paljoakaan. Voin syyttää siitä yliopistoa ja sen huonoa opetustarjontaa ko. aiheesta. Osaan analysoida säätöpiirin stabiilisuutta Boden diagrammin avulla sekä muodostaa tarvittavat funktiot (Laplace) prosessille, säätöpiirille ja toimilaitteille, mutta johtojen kuoriminen ja liittäminen käy minulta hitaasti.
Kyllä ne menee samaan konkurssiin, et kuitenkaan pysty Boden diagrammilla analysoimaan nollajohdon katkeamista.
Täälläkin on tuo nimimerkkien vaihto yleistä joten kenenkäs tuo avaus sitten oli.
Sekin oli nollajohto ja osasi jopa AMKAn liittimet vaihtaa. Joten kyllä luettua ymmärretään.
Kaikki nollojohto nimimerkillä kirjoitetut kommentit on yhden ja saman henkilön. Nollajohto ei ole käyttänyt keskusteluissa mitään muuta nimimerkkiä. AMKAN liittimet osaa vaihtaa kuka tahansa, joka osaa käyttää jakoavainta ja kuoria johtoa.
Kyllä minä ainakin putosin kärryiltä nyt viimeistään, ettei kuitenkin tässä olisi useampaa nollajohtoa, ovat niin erikaltaisia sisällöltään.
Täällä taas puhuu ns. ammatti-ihmiset aidoista ja aidan seipästä. Eli alkujuttu oli nollajohdon katkeeminen, se on kiinteässä verkossa harvinainen, joskus kyllä hiiri tai rotta syöny osan johdinta poikki, raksalla kun olin remonttina, siellä nyt sattuu ja tapahtuu yhtä ja toista, ja johtimia menee poikki ja palaa lähes kokoajan, nyt vain niinkun alkutextissä todettiin, pitää tunnistaa vian laatu ja nopeesti, kun kyseessä on työmaan pyöriminen. Kiinteässä verkossa jänniteheilahdukset kielivät nollajohdinviasta, tai voi siinä jokin muukin vika olla.
Oikeastaan jännitevuotomittaus paljastaa vian kun vian. Pihtiampeerimittarilla, kun on jännitteet päällä, moni vika selvii myös, nuo virtakynät ja yleismittarit, niiden antamat tulokset ovat suuntaa antavia, kun johtimiin indusoituu aina jonkinverran virtaa.
Mitäpä huippuremonttijukkis, sait sitten avattua sanaisan arkkusi ja toit esille sellaisia asioita joista kukaan ei mahda ymmärtää mitään, olet melkoisen pätevä kun pystyt haarukoimaan vikoja tuosta noin vain, ja johtimiinhan ei hirveästi virtaa indusoidu. Alkutekstissä ei pyörinyt mikään työmaa, joku vaivainen navetan pistorasia vaan pihtaili. Joten jutustasi päätellen kuulut samaan kategoriaan, oletko sitten seiväs vai mikä.
Onko kapasitiivinen kytkeytyminen indusoitumista?