pitäs nykyään saada...tableteilla?
Paljonko rautaa ja foolihappoa
pihalla asiasta
15317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lisärautaa ei tarvita laisinkaan jos Hb-arvo on ok-.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Foolihappo
http://www.ladyvita.fi/naisen-hyvinvointi/vitamiinit-ja-kivennaeisaineet-ja-niiden-saantisuositukset-eri-elaemaenvaiheissa/raskaus-ja-imetysaika-sikioen-tarp
olen käyttänyt raskauden aikana rautavalmistetta, mutta monivitamiinissakin on sitä ja terkkari on siitä käytöstä tietoinen
Paljonko hemoglobiinisi siis on, kun lisärautaa käytät?
ei sitä ole nyt otettukaan kun ei ole tarvetta
mahavauva on normaalia pienempi
Miten niin ei ole tarvetta? Lisärautaa EI pidä syödä varmuuden vuoksi, vaan ainoastaan silloin, jos tarvetta sille ilmenee. Hemoglobiinin lasku on raskauteen liittyvä luonnollinen asia, koska verimäärä suurenee raskausaikana. Sen takia rautaakin määrätään vasta, kun hemppa on oikeasti alhainen, jotta esim. synnytyksessä menetetty verimäärä ei veisi äitiä huonoon kuntoon. Lisävitamiinit ja raudat yms. on todella tarkoitettu tarpeeseen, ei varmuuden vuoksi syötäviksi.
Lisäravinteita kannataisi mielluumin välttää, koska niiden popsiminen ei ole erityisen terveellistä. Sen sijaan läpi elämän on tärkeää syödä monipuolisesti, jolloin raudastakaan ei tule puutetta.
Juu en minäkään kyllä rautaa huvikseni söisi, nyt syön kun on pakko, mutta siitä tulee mulle ainakin niin hirveät ummetukset, että en todellakaan söisi sitä jollei hemppa olisi niin alhainen että on pakko.
Salus Floradix on vatsaystävällinen ja imeytyy hyvin.
Liika rauta on tappavan myrkyllistä. Sitä EI SAA SYÖDÄ mututuntumalta purkista.
Haitallisimmiksi ravintolisiksi yksittäisistä yhdisteistä erottuivat monivitamiini, foolihappo, B6-vitamiini, rauta, magnesium, sinkki ja kupari. Niiden todettiin jopa lisäävän kuolleisuutta. Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön sekä Minnesotan yliopiston kansanterveystieteen laitoksen yhteistyötä.Yhdysvalloissa toteutetun laajan seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin 10. lokakuuta arvostetussa lääketieteellisessä Archives of Internal Medicine -julkaisussa.
Synteettiset vitamiinit todellisuudessa vain rasittavat kehoamme, koska elimistöllä ei ole keinoa käyttää niitä hyväkseen. Synteettisesti voidaan tuottaa vahvoja vitamiineja halvalla — suosion syytä lienee tarpeetonta kysellä. Mistä voi olla varma, että synteettisesti tuotettu vahva monivitamiini imeytyy kunnolla? Pikemminkin on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että jos syö synteettisiä vitamiineja, estyy orgaanistenkin vitamiinien imeytyminen. Siinä on melkoinen dilemma.
Seuraavan listan avulla erotat luonnollisen vitamiinivalmisteen synteettisestä:
http://halonloota.blogspot.com/2010/07/suojaa-solujasi-synteettista-vai.html
Synteettiset vitamiinit todellisuudessa vain rasittavat kehoamme, koska elimistöllä ei ole keinoa käyttää niitä hyväkseen. Synteettisesti voidaan tuottaa vahvoja vitamiineja halvalla — suosion syytä lienee tarpeetonta kysellä. Mistä voi olla varma, että synteettisesti tuotettu vahva monivitamiini imeytyy kunnolla? Pikemminkin on tehty tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että jos syö synteettisiä vitamiineja, estyy orgaanistenkin vitamiinien imeytyminen. Siinä on melkoinen dilemma.
Seuraavan listan avulla erotat luonnollisen vitamiinivalmisteen synteettisestä:
http://halonloota.blogspot.com/2010/07/suojaa-solujasi-synteettista-vai.html
Foolihapon käyttö varhaisraskaudessa suojaa lasta keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10543.pdf
Folaattia ruuasta:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2273&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi
Ravintolisissä paljon humpuukia
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/3177
Eli tarkkana saapi olla, mitä suuhunsa laittaa:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030
J Clin Endocrinol Metab
in press
High-dose vitamin D intervention in infants - Effects on vitamin D status, calcium homeostasis, and bone strength
1Elisa Holmlund-Suila, 1Heli Viljakainen, 2Timo Hytinantti, 3Christel Lamberg-Allardt, 1Sture Andersson, 1,4Outi Mäkitie
J Clin Endocrinol Metab, julkaistu verkossa 29.8.
Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.
Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.
Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.
D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.
Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.
Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.
1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030
Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
http://www.katsomo.fi/?progId=140659
Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
http://honkanen.wordpress.com/2012/10/04/d-vitamiini-ihmelaaketta-purkista/
D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua
http://hevoskuuri.fi/terveys-ja-ravinto/444-d-vitamiinilisaen-kaeyttoe-on-perusteltua