Oikaistaampa joidenkin väärä luulo teiden pilaajista. Tutkitusti nastat kuluttavat hyvin vähän tienpintaa. Sen sijaan raskaan liikenteen takia joudutaan kaikilla pääteillä joka vuosi korjaamaan ja vaihtamaan päällysteitä.
Nasta on turvallisin ekologisin valinta !!
Raskasliikenne kuluttaa tiet
ei nastarenkaat
41
737
Vastaukset
- luulo vai tieto
"Tutkitusti nastat kuluttavat hyvin vähän tienpintaa."
Että oikein tutkitusti? Panepa sitten se tutkimustieto julki, missä sellainen löytyy.
Vai onko tämäkin sarjassamme: "Jossakin sellaisen kyllä näin, mutta en nyt juuri muista missä?"
Joopa joo. - Tässä hyvä kuvaus
http://www.roadex.org/uploads/flash/34_1.swf
Itse olen huomannut, että uuteen tiehen painuu urat aika nopeasti (tiepohja hakee paikkansa = tiivistyy). Kun se sitten pinnoitetaan uudelleen, kestoaika on vähintään tuplat.
Yleensä urat ovat juuri näitä painumia. Jos pintaa tutkii lähempää, on helppo huomata, että varsinainen pinnan kuluminen on vähäistä.- Renkaillahanminäkin
No ei oikein vakuuta linkkisi.
Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan.. Ja jostain syystä asfalttilaatuja kehitetään kokoajan, jotta ne kestäisivät nastojen kulutusta paremmin.
Eikä tuo pinnan painuminen vakuuta, koska usein, siis miltein aina uusi asfaltointi tehdään jo olemassa olevan pohjan päälle (joka pitäisi siis olla jo painunut). Jokainen varmaan ymmärtää, että aika pieni osa tiestöstä jolla joka päivä ajamme, on niin uusi, että siinä olisi ainoastaan ensimmäinen kerta asfaltoitu. Ja silti joka ikinen asfalttitie on urilla. Joten aika moista mutupuhetta jälleen kerran.
Enkä oikein usko, että lämpimissä maissa osataan sen paremmin tehdä teiden pohjia kuin Suomessakaan.. Mutta jostain syystä siellä ei ole uria, eikä nauhapaikkauksia tiestössä.
Joten kyllä se nyt vaan on fakta, että nastarenkaat kuluttavat kestopäällystettä eniten, ja suurinta asfaltin jauhantaa on märällä kelillä kovaa nopeutta ajettaessa. Tässä on myös yksi syy, miksi nastarengaskaudella lasketaan nopeusrajoituksia, vaikka mitään talvenmerkkejä ei vielä olisikaan.
Joten - Niitä lähdetietoja?
Renkaillahanminäkin kirjoitti:
No ei oikein vakuuta linkkisi.
Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan.. Ja jostain syystä asfalttilaatuja kehitetään kokoajan, jotta ne kestäisivät nastojen kulutusta paremmin.
Eikä tuo pinnan painuminen vakuuta, koska usein, siis miltein aina uusi asfaltointi tehdään jo olemassa olevan pohjan päälle (joka pitäisi siis olla jo painunut). Jokainen varmaan ymmärtää, että aika pieni osa tiestöstä jolla joka päivä ajamme, on niin uusi, että siinä olisi ainoastaan ensimmäinen kerta asfaltoitu. Ja silti joka ikinen asfalttitie on urilla. Joten aika moista mutupuhetta jälleen kerran.
Enkä oikein usko, että lämpimissä maissa osataan sen paremmin tehdä teiden pohjia kuin Suomessakaan.. Mutta jostain syystä siellä ei ole uria, eikä nauhapaikkauksia tiestössä.
Joten kyllä se nyt vaan on fakta, että nastarenkaat kuluttavat kestopäällystettä eniten, ja suurinta asfaltin jauhantaa on märällä kelillä kovaa nopeutta ajettaessa. Tässä on myös yksi syy, miksi nastarengaskaudella lasketaan nopeusrajoituksia, vaikka mitään talvenmerkkejä ei vielä olisikaan.
Joten>>Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan.. Ja jostain syystä asfalttilaatuja kehitetään kokoajan, jotta ne kestäisivät nastojen kulutusta paremmin.>>
Lähde?
>>Eikä tuo pinnan painuminen vakuuta, koska usein, siis miltein aina uusi asfaltointi tehdään jo olemassa olevan pohjan päälle (joka pitäisi siis olla jo painunut). Jokainen varmaan ymmärtää, että aika pieni osa tiestöstä jolla joka päivä ajamme, on niin uusi, että siinä olisi ainoastaan ensimmäinen kerta asfaltoitu. Ja silti joka ikinen asfalttitie on urilla. Joten aika moista mutupuhetta jälleen kerran.>>
Omia päätelmiäsi. Pinnan painuminen on voimakkainta uudessa tiessä (tosin pohjustus kehittyy) ja kyllä painuminen jatkuu - joskin hidastuu - vanhassakin tiessä. Kaikki asfalttitiet eivät ole urilla.
>>Enkä oikein usko, että lämpimissä maissa osataan sen paremmin tehdä teiden pohjia kuin Suomessakaan.. Mutta jostain syystä siellä ei ole uria, eikä nauhapaikkauksia tiestössä.>>
Asfalttitie urautuu aina. Lämpimämmissä maissa, jossa routa ei ole ongelmana, voidaan tosin käyttää kulutuskestävämpiä/kovempia asfalttilaatuja ja mm. betonia.
>>Joten kyllä se nyt vaan on fakta, että nastarenkaat kuluttavat kestopäällystettä eniten, ja suurinta asfaltin jauhantaa on märällä kelillä kovaa nopeutta ajettaessa. Tässä on myös yksi syy, miksi nastarengaskaudella lasketaan nopeusrajoituksia, vaikka mitään talvenmerkkejä ei vielä olisikaan.>>
Tuossa alempana oli viittaus VTT:n tutkimukseen, jossa urien ensisijainen syy selvitettiin. - nbyuh8yp9tr
Renkaillahanminäkin kirjoitti:
No ei oikein vakuuta linkkisi.
Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan.. Ja jostain syystä asfalttilaatuja kehitetään kokoajan, jotta ne kestäisivät nastojen kulutusta paremmin.
Eikä tuo pinnan painuminen vakuuta, koska usein, siis miltein aina uusi asfaltointi tehdään jo olemassa olevan pohjan päälle (joka pitäisi siis olla jo painunut). Jokainen varmaan ymmärtää, että aika pieni osa tiestöstä jolla joka päivä ajamme, on niin uusi, että siinä olisi ainoastaan ensimmäinen kerta asfaltoitu. Ja silti joka ikinen asfalttitie on urilla. Joten aika moista mutupuhetta jälleen kerran.
Enkä oikein usko, että lämpimissä maissa osataan sen paremmin tehdä teiden pohjia kuin Suomessakaan.. Mutta jostain syystä siellä ei ole uria, eikä nauhapaikkauksia tiestössä.
Joten kyllä se nyt vaan on fakta, että nastarenkaat kuluttavat kestopäällystettä eniten, ja suurinta asfaltin jauhantaa on märällä kelillä kovaa nopeutta ajettaessa. Tässä on myös yksi syy, miksi nastarengaskaudella lasketaan nopeusrajoituksia, vaikka mitään talvenmerkkejä ei vielä olisikaan.
JotenSamaa mieltä.
Ei kaikkien tutkimustenkaan johtopäätökset välttämättä ole yksi ja ainoa totuus. Tosin en kiellä, etteikö sitä painumistakin tapahtuisi, jossain määrin.
Kyllä tuon asfaltin kulumisen urille talven aikana näkee ihan silmällä. Itse kun paljon kävelen teiden vierustojakin koiran kanssa lenkkeillen, tuon kulumisen aiheuttaman urautumisen näkee varsin selvästi.
Ei se pällimmäinen asfalttikerros puhki kulu raskaan liikenteen jäljiltä. Tien pintakin on niistä urista aivan toisenlainen kun nastat ovat jauhaneet sen hienomman aineksen pois. - jyräjemmari
Renkaillahanminäkin kirjoitti:
No ei oikein vakuuta linkkisi.
Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan.. Ja jostain syystä asfalttilaatuja kehitetään kokoajan, jotta ne kestäisivät nastojen kulutusta paremmin.
Eikä tuo pinnan painuminen vakuuta, koska usein, siis miltein aina uusi asfaltointi tehdään jo olemassa olevan pohjan päälle (joka pitäisi siis olla jo painunut). Jokainen varmaan ymmärtää, että aika pieni osa tiestöstä jolla joka päivä ajamme, on niin uusi, että siinä olisi ainoastaan ensimmäinen kerta asfaltoitu. Ja silti joka ikinen asfalttitie on urilla. Joten aika moista mutupuhetta jälleen kerran.
Enkä oikein usko, että lämpimissä maissa osataan sen paremmin tehdä teiden pohjia kuin Suomessakaan.. Mutta jostain syystä siellä ei ole uria, eikä nauhapaikkauksia tiestössä.
Joten kyllä se nyt vaan on fakta, että nastarenkaat kuluttavat kestopäällystettä eniten, ja suurinta asfaltin jauhantaa on märällä kelillä kovaa nopeutta ajettaessa. Tässä on myös yksi syy, miksi nastarengaskaudella lasketaan nopeusrajoituksia, vaikka mitään talvenmerkkejä ei vielä olisikaan.
Joten"Teidän kuluminen jostain syystä osuu juuri nastarengas aikaan"
Korjaustoimenpiteet ajoittuvat puolestaan kesärengaskauteen. Sen vuoksi on luonnollista, että talven jälkeen tiet ovat huonommassa kunnossa kuin syksyllä.
Paras tapa pitää tiestö kunnossa on vältellä niiden käyttöä, oli rengasvalinta mikä hyvänsä. Autoilusta tehdään tulevaisuudessa niin kallista, että tiestön korjaustarve vähenee siitäkin syystä. - Nasta Kuski
Nooh, joka ikinen veroeuro jota ei ole PAKKO käyttää Suomeen, syydetään ulkomaille. Ja jokainen Suomeen käytetty veroeuro työllistää.
Siispä kiillotuskoneiden tulisi kiittää Minua, kuningas Nasta Kuskia, Suomen tiemiesten ansiontuottajaa.
- Sliksiteivätkuluta
Tuohan on jo vanhaa tietoa. Suomessa tehtiin tutkimus asiasta joskus 10-vuotta sitten ja tulos oli täysin kiistaton. Teiden urien muodostumiseen suurin syyllinen on raskas liikenne ei nastarenkaat.
Kyseessä oli muistaakseni VTT:n tekemä tutkimus ja tilaajana taisi olla liikenneministeriö.- tämäkö tutkimus
"Nastarenkaiden aiheuttaman päällysteen kokonaiskulumisen on arvioitu olevan n. 47 000 tonnia, joista taajamissa kuluu n. 12 000 tonnia ja yleisillä teillä n. 35 000 tonnia. Osa tästä irronneesta päällysteestä päätyy hiekoitushiekan kera tiensivuun, josta varsinkin taajamissa osa siitä kulkeutuu lumen vastaanottopaikoille. Osa huuhtoutuu sadevesiviemäreihin ja poistuu näin ollen
uudelleenkierrosta. Jäljelle jäänyt materiaali jää tielle, jossa se jauhautuu renkaiden alla entistä pienemmiksi partikkeleiksi, josta se tuulen ja liikenteen ansiosta nousee leijuvaksi pölyksi ilmaan..."
- iuu'9oń8yb+t
Mitenköhän se raskas liikenne pehmeine renkaineen sitten niin hirveästi kuluttaa sitä asfalttia? Ja miten se onnistuu kuluttamaan tiehen urat, jotka sopivat henkilöauton raideväliin?
Kyllä asia vaan on niin, että nastapellet tiet urauttavat.
Joku väittää, että raskas liikenne suuren massan takia painaa tien uralle, siis tien pohja urien kohdalta muka tiivistyisi ja painuu alemmas. Saattaa joissain kohdissa jopa jossain määrin pitää paikkansakkin, mutta vain hyvin paikallisesti.
Pahimmissa urissa kun koko asfalttikerros on kulunut puhki ja se sanoo sen, että kyse on kulumisesta, ei painumisesta. Ja kulumista aiheuttaa pääasiassa suuren liikennevirran nastarenkaat.
Nastarenkaista on ekologisuus kaukana. Turvallisimpiakin ne ovat vain hetken, uutena. Vai kuka ostaa uudet nastarenkaat joka talveksi? Siis jos puhutaan normaaleista ajomääristä. Ei kukaan.
Turvallisuus on ratin ja penkin välissä, ei nastoissa. Kohta niitä taas nähdään niitä nastojen raapimia jarrutusjälkiä, jotka päättyvät keskelle risteystä, kun nastapellet sokeasti luottavat turvallisuuden takaaviin nastoihinsa.- oikeat talvirenkaat
Väärin meni, lepuuttajapellet hieroo läpsyttimillään kera suolavellin asfalttiin urat.
Suolavellin levittäminenhän on lepuuttajapellen vaatimus. Eihän niillä läpsyttimillä ole liukkaille mitään asiaa.. Siksi kaikki lepuuttajapellet ajaakin samoja raiteita pitkin, ainoilla oikeilla talvirenkailla, nastarenkailla ajetaankin urien vieressä koska siinä on vielä jäätä ja siinähän nastarenkaat pitävätkin paremmin. - jgh8760p5tr0fo6
oikeat talvirenkaat kirjoitti:
Väärin meni, lepuuttajapellet hieroo läpsyttimillään kera suolavellin asfalttiin urat.
Suolavellin levittäminenhän on lepuuttajapellen vaatimus. Eihän niillä läpsyttimillä ole liukkaille mitään asiaa.. Siksi kaikki lepuuttajapellet ajaakin samoja raiteita pitkin, ainoilla oikeilla talvirenkailla, nastarenkailla ajetaankin urien vieressä koska siinä on vielä jäätä ja siinähän nastarenkaat pitävätkin paremmin.Väärin meni. Ei osunut yksikään kohta oikeaan.
Suolaa ei tielle kaivata.
Ja ajakaa perkele niillä rouhimillanne edes eri kohdassa kuin edellä ajava, ettette kuluttaisi niin vitun kapeita ja syviä uria. - Suomessa EU maksimit
Jos seisot valtaväylän varrella Suomessa kun 60 tonninen raskas täysperävaunullinen ajaa ohitse niin huomaat kuinka maa tärisee myös tien vieressä. Suomessa on sallittua ajaa tällaisilla massoilla mikä muualla Euroopassa ei ole sallittua, siinä eräs syy Suomen teiden painumiin ja nopeaan urautumiseen. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tuon suuremman painon salliminen ja anominen EU:lta oli virhe tiestön kuntoa ajatellen. Painumia korjaillaan uusillakin moottoriteillä ja siltojen korjaamistiheys on kasvanut.
Sen sijaan nastarenkaiden pistovoimaa on koko ajan pienennetty, renkaiden tekniikkaa kehitetty ja niitä käyttävät ajoneuvot painavat vain murto-osan tuosta 60 tonnista. - Sliksiteivätkuluta
Yön yli nukuttua palasi mieleen se urien syntymekanismi raskaan liikenteen osalta - siis VTT:n tutkimuksen mukaan.
Ongelman lähtökohta on teiden hiekoitus ja nastojen irroittama asfalttipöly. Kun tämä sekasotku hieroutuu raskaan liikenteen alla asfalttia vasten niin urautuminen alkaa, jonka jälkeen nastojen vaikutus on mitätön verrattuna tien pinnalla pyörivään hiekka ja asfaltti mössöön.
Toinen seikka oli - ainakin tuolloin vääränlaisen kiviaineksen käyttö suomalaisessa asfaltissa, kiviaineksen raekoko oli aivan liian pientä kestämään suomen talvisia olosuhteita. Nykyisinhän uudet asfaltit, hiljaista asfalttia lukuunottamatta, sisältävät varsin suurikokoista kiviainesta. - tes3332tgre
Suomessa EU maksimit kirjoitti:
Jos seisot valtaväylän varrella Suomessa kun 60 tonninen raskas täysperävaunullinen ajaa ohitse niin huomaat kuinka maa tärisee myös tien vieressä. Suomessa on sallittua ajaa tällaisilla massoilla mikä muualla Euroopassa ei ole sallittua, siinä eräs syy Suomen teiden painumiin ja nopeaan urautumiseen. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tuon suuremman painon salliminen ja anominen EU:lta oli virhe tiestön kuntoa ajatellen. Painumia korjaillaan uusillakin moottoriteillä ja siltojen korjaamistiheys on kasvanut.
Sen sijaan nastarenkaiden pistovoimaa on koko ajan pienennetty, renkaiden tekniikkaa kehitetty ja niitä käyttävät ajoneuvot painavat vain murto-osan tuosta 60 tonnista.Kyllä tässä on enemmän taikasanana akselipaino. Ja akselipainot eivät ole sen suurempi meillä kuin keskieuroopassakaan.
Siitä en sitten tiedä oliko tiestön kannalta virhe vai ei, mutta aivan helvatisti Suomi on kustannuksissa säästänyt, kun meillä nuo täyspitkät yhdistelmät ovat sallittuja. Ja Ruotsihan pistää vielä paremmaksi kokeilullaan ´En trave till´, jossa pölliyhdistelmälle sallitaan 90t kokonaispaino ja 32m pituus. Toinen vaihtoehto on normaali täyspitkä euromoduuli, jonka massa on 74t - yritä nyt päättää..
Sliksiteivätkuluta kirjoitti:
Yön yli nukuttua palasi mieleen se urien syntymekanismi raskaan liikenteen osalta - siis VTT:n tutkimuksen mukaan.
Ongelman lähtökohta on teiden hiekoitus ja nastojen irroittama asfalttipöly. Kun tämä sekasotku hieroutuu raskaan liikenteen alla asfalttia vasten niin urautuminen alkaa, jonka jälkeen nastojen vaikutus on mitätön verrattuna tien pinnalla pyörivään hiekka ja asfaltti mössöön.
Toinen seikka oli - ainakin tuolloin vääränlaisen kiviaineksen käyttö suomalaisessa asfaltissa, kiviaineksen raekoko oli aivan liian pientä kestämään suomen talvisia olosuhteita. Nykyisinhän uudet asfaltit, hiljaista asfalttia lukuunottamatta, sisältävät varsin suurikokoista kiviainesta."Ongelman lähtökohta on teiden hiekoitus ja nastojen irroittama asfalttipöly. Kun tämä sekasotku hieroutuu raskaan liikenteen alla asfalttia vasten niin urautuminen alkaa, jonka jälkeen nastojen vaikutus on mitätön verrattuna tien pinnalla pyörivään hiekka ja asfaltti mössöön."
Ensin sanot, että nastat irrottavat asfalttia ja heti perään väität, että nastojen vaikutus on mitätön tien pinnalla pyörivään asfalttimösöön.
Nuku nyt vielä yksi yö ja lue lisää toisten sinulle kopioimia "VTT:n tutkimuksia", joita voit sitten muistella.
- Nastoilla mennään
No et ilmeisesti ole oikein hyvä omakohtaisten havaintojen teossa. Katsopa alkavana talvena sellaisella tienpätkällä, jossa on kuluneena suvena laitettu asvaltti. Kun tulee kunnon lumisade ja pakkanen perään niin, että tietä ei ehditä aurata eikä suolata, lumi pakkautuu jääkerrokseksi tien pintaan. Nastat syövät jääpinnan puhki henkilöauton raidevälillä ja henkilöauton renkaan levyisiksi raiteiksi. Suurin osa henkilöautolla ajavista ajaa pöllönä niitä uria pitkin. Riittää viikon tarkasteluväli. Kun tien pinta tavalla tai toisella vapautuu jääkuoresta, niin ihme on tapahtunut: asvalttiin on syöty juuri henkilöauton renkaan levyiset raiteet. Miten selität, että raskas liikennehän on raiteet saanut aikaan?
No se siitä. joka tapauksessa henkilöautoihin kohdistuvalla verotuksella ja veroluonteisilla maksuilla kerätään kaikki tienrakennuskulut, tien korjauskulut, kolarivauriokulut, sairaanhoitokulut, sairaseläkkeet ja vielä kaikki kulut viisinkertaisena, niin että kyllä rahaa riittää urien paikkaukseen.- pöllön päätelmiä
Olet tehnyt oikeita havaintoja mutta vääriä päätelmiä.
Joo nastarengas kuluttaa jään asfaltin päältä nopeastikin mutta kun jää on kulutettu ei kuluminen jatku kun vastassa on asfaltti. Jos jatkuisi, niin suomen teille pitäisi vaihtaa asfaltti 30 kertaa talven aikana.
Katsos kun jää on pehmeämpää materiaalia kuin asfaltti. Jos jää olisi kovempaa, niin kuka hullu näille korkeuksille nyt asfalttiteitä tekisi.
- jngaggajg
tiedoksi vaan että suolaa ei levitetä kitkarenkaiden vaan raskaan liikenteen takia
- paljon korjattavaa
Ruotsissa on alkamassa keskustelu siitä, että turvallisuuden vuoksi myös raskaaseen kalustoon pitäisi määrätä kunnolliset talvirenkaat pakollisiksi. Vaikuttaisi liikenteen turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen sekä suolaustarpeeseen. Autolehti Teknikens Värld on tutkinut asiaa.
http://www.teknikensvarld.se/2011/10/10/24542/vi-kraver-lag-pa-vinterdack-for-tung-trafik/ - niinpä...
paljon korjattavaa kirjoitti:
Ruotsissa on alkamassa keskustelu siitä, että turvallisuuden vuoksi myös raskaaseen kalustoon pitäisi määrätä kunnolliset talvirenkaat pakollisiksi. Vaikuttaisi liikenteen turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen sekä suolaustarpeeseen. Autolehti Teknikens Värld on tutkinut asiaa.
http://www.teknikensvarld.se/2011/10/10/24542/vi-kraver-lag-pa-vinterdack-for-tung-trafik/... mutta selvyyden vuoksi mainittakoon, että kysymyksessä ovat nimenomaan nastattomat talvirenkaat riittävällä urasyvyydellä, joita raskaaseen kalustoon ehdotetaan Ruotsissa.
"Teknikens Värld har som första tidning i världen testat skillnaden mellan nya sommardäck, nya dubbfria vinterdäck samt även ett begagnat sommardäck med ett mönsterdjup på drygt fem millimeter – alltså precis på gränsen för vad som är godkänt. Och resultaten är entydiga: Tung trafik ska köra på vinterdäck. Det ökar säkerheten och minskar risken för stopp orsakade av för dåligt vintergrepp." - samat renkaat
niinpä... kirjoitti:
... mutta selvyyden vuoksi mainittakoon, että kysymyksessä ovat nimenomaan nastattomat talvirenkaat riittävällä urasyvyydellä, joita raskaaseen kalustoon ehdotetaan Ruotsissa.
"Teknikens Värld har som första tidning i världen testat skillnaden mellan nya sommardäck, nya dubbfria vinterdäck samt även ett begagnat sommardäck med ett mönsterdjup på drygt fem millimeter – alltså precis på gränsen för vad som är godkänt. Och resultaten är entydiga: Tung trafik ska köra på vinterdäck. Det ökar säkerheten och minskar risken för stopp orsakade av för dåligt vintergrepp."Eipä ne nastat tuollaisten 60 tonnisten alla kestäisikään niin on kovat painot ja renkaiden vääntö, heti olisivat irti. Olisi edes kunnolliset talvirenkaat. Nythän raskas liikenne ajelee kesät talvet samoilla renkailla siksi tietä suolataan ja silti ajoneuvot jäävät liukkailla keleillä mäkiin kiinni. Tapahtuu myös paljon tieltä suistumisia kelin takia.
- 2+2
samat renkaat kirjoitti:
Eipä ne nastat tuollaisten 60 tonnisten alla kestäisikään niin on kovat painot ja renkaiden vääntö, heti olisivat irti. Olisi edes kunnolliset talvirenkaat. Nythän raskas liikenne ajelee kesät talvet samoilla renkailla siksi tietä suolataan ja silti ajoneuvot jäävät liukkailla keleillä mäkiin kiinni. Tapahtuu myös paljon tieltä suistumisia kelin takia.
Otetaas nyt ne puurot ja vellit uusiks.
Nythän raskas liikenne ajelee kesät talvet samoilla renkailla
Optimitilannehan on että nyt laitetaan uudet rullat alle. Niissä on uraa yli 10mm ja pehmeä talvipinta. Keväällä se sama rengas on kulunut kesäasentoon eli uraa jäljellä 5-6mm ja pehmeä kumiseos pinnasta hävinnyt. Jäljellä on kova seos joka kestää kesän yli ensi syksyyn. Autojen autosuorite kuitenkin vaihtelee 60-t 360t km/v ja lisäksi kulumiseen vaikuttaa kuormien paino ja rengaskoko eli toisilla on jo helmi-maaliskuussa pito vähissä kun kunnon lumipyry iskee. Lisäksi rengas on aina kompromissi pidon ja kestävyyden suhteen. Pääteitä asfalttipihalta toiselle ajava hankkii kovemmat gummit ja metsässä möyryävä puuautoilija tai Norjaan ajava vaihtaa jopa kolme pehmeää rengaskertaa talvessa.
Käytännössä kaikki meillä muudyt raskaan kaluston renkaat ovat talvirenkaita eli M S. Fysiikan lakeja ei vaan voi huijata eli kun tulee lunta ja liukasta niin meno vaikeutuu oli alla mitkä renkaat tahansa. - puutteita löytyy
2+2 kirjoitti:
Otetaas nyt ne puurot ja vellit uusiks.
Nythän raskas liikenne ajelee kesät talvet samoilla renkailla
Optimitilannehan on että nyt laitetaan uudet rullat alle. Niissä on uraa yli 10mm ja pehmeä talvipinta. Keväällä se sama rengas on kulunut kesäasentoon eli uraa jäljellä 5-6mm ja pehmeä kumiseos pinnasta hävinnyt. Jäljellä on kova seos joka kestää kesän yli ensi syksyyn. Autojen autosuorite kuitenkin vaihtelee 60-t 360t km/v ja lisäksi kulumiseen vaikuttaa kuormien paino ja rengaskoko eli toisilla on jo helmi-maaliskuussa pito vähissä kun kunnon lumipyry iskee. Lisäksi rengas on aina kompromissi pidon ja kestävyyden suhteen. Pääteitä asfalttipihalta toiselle ajava hankkii kovemmat gummit ja metsässä möyryävä puuautoilija tai Norjaan ajava vaihtaa jopa kolme pehmeää rengaskertaa talvessa.
Käytännössä kaikki meillä muudyt raskaan kaluston renkaat ovat talvirenkaita eli M S. Fysiikan lakeja ei vaan voi huijata eli kun tulee lunta ja liukasta niin meno vaikeutuu oli alla mitkä renkaat tahansa.Raskaan kaluston M S renkaat ovat aina tietynlaisia kompromisseja ympärivuotiseen käyttöön eli eivät ole "oikeita" talvirenkaita toki laillisia. Niillä pärjäilee välttävästi jos ne uusitaan ennen talvea ja suolaillaan teitä ahkerasti. Kuluneilla M S.llä säästön vuoksi ajettaessa ei paljon välitetä turvallisuudesta.
Euroopan liikennepoliisiverkosto järjesti 10.-16. lokakuuta yhteisen raskaan liikenteen valvontaiskun ja tarkisti 1592 ajoneuvoa Suomessa, erilaisia vikoja ja puutteita havaittiin 444 tapauksessa eli n. 28 %:ssa. Huolestuttavaa. - 2+2
puutteita löytyy kirjoitti:
Raskaan kaluston M S renkaat ovat aina tietynlaisia kompromisseja ympärivuotiseen käyttöön eli eivät ole "oikeita" talvirenkaita toki laillisia. Niillä pärjäilee välttävästi jos ne uusitaan ennen talvea ja suolaillaan teitä ahkerasti. Kuluneilla M S.llä säästön vuoksi ajettaessa ei paljon välitetä turvallisuudesta.
Euroopan liikennepoliisiverkosto järjesti 10.-16. lokakuuta yhteisen raskaan liikenteen valvontaiskun ja tarkisti 1592 ajoneuvoa Suomessa, erilaisia vikoja ja puutteita havaittiin 444 tapauksessa eli n. 28 %:ssa. Huolestuttavaa.Ei kannata yleistää. M S ei vielä kerro mitään. Olet oikeassa siinä että "oikeilla" talvirenkailla jotka siis myös ovat M S, pito on parempi. Kenenkään tasaisella asfaltilla ajavan perse ei vaan kestä hankkia niitä talven muutamaa liukasta päivää varten. Pito kun saadaan kulutuskestävyyden kustannuksella. Ei se olisi edes järkevää koska niillä paremmillakaan renkailla ei edelleenkään fysiikan lakeja kumota. Jos pitoa ei ole niin sitä ei ole.
Miten tuo valvontakommenttisi liittyy tähän rengaskeskusteluun? 444 tapausta joista yli 340 oli ajo- ja lepoaikarikkeitä. Kertoo vain ja ainoastaan ko. säädösten muutostarpeesta. Lisäksi siellä taisi olla yli 70 kuormansidontatapausta. Tietäen poliisin asiantuntemuksen tällä alalla noista 50 kpl on vähintäänkin tulkinnanvaraisia - ammattitaidotonta
2+2 kirjoitti:
Ei kannata yleistää. M S ei vielä kerro mitään. Olet oikeassa siinä että "oikeilla" talvirenkailla jotka siis myös ovat M S, pito on parempi. Kenenkään tasaisella asfaltilla ajavan perse ei vaan kestä hankkia niitä talven muutamaa liukasta päivää varten. Pito kun saadaan kulutuskestävyyden kustannuksella. Ei se olisi edes järkevää koska niillä paremmillakaan renkailla ei edelleenkään fysiikan lakeja kumota. Jos pitoa ei ole niin sitä ei ole.
Miten tuo valvontakommenttisi liittyy tähän rengaskeskusteluun? 444 tapausta joista yli 340 oli ajo- ja lepoaikarikkeitä. Kertoo vain ja ainoastaan ko. säädösten muutostarpeesta. Lisäksi siellä taisi olla yli 70 kuormansidontatapausta. Tietäen poliisin asiantuntemuksen tällä alalla noista 50 kpl on vähintäänkin tulkinnanvaraisiaKyllä tuo suui rikkeiden määrä kertoo kehnosta työmoraalista ja piittaamattomuudesta.
- ghaöbhgu
ammattitaidotonta kirjoitti:
Kyllä tuo suui rikkeiden määrä kertoo kehnosta työmoraalista ja piittaamattomuudesta.
Ei vaan poliisin kehnosta työmoraalista johtuvasta ammattitaidottomuudesta. Helpompi sakottaa kuin ottaa selvää EU:n aivopierunomaisista pykälistä.
- jyrsimet tuhoaa tiet
Taas jyrsijä puhuu paskaa. Kuten aina.
Jos jyrsimiä ei käytetä, niin silloin henkilöautojen osuus tien pinnan kulumisessa tai painumisessa (mihin jyrsijät nytkin vetoavat) on tosiaan merkityksetön.
Mutta jyrsimien tuhovoima kääntää kelkan toisinpäin - muu kulutus on merkityksetöntä jyrsimien aiheuttamaan urautumiseen, tiemaalausten katoamiseen yms. verrattuna.
http://training.ce.washington.edu/wsdot/Modules/09_pavement_evaluation/studded_tires.htm
Miljoona jyrsimin varustettua autoa kaluaa asvantin pintaan 2,5 mm syvyiset urat. Eli väylällä, jossa yhdellä kaistalla ajaa 30 000 autoa vuorokaudessa (arkipäivinä, viikonloppuisin puolet vähemmän), syntyy uraa öbaut 2 mm/kk tahtiin. Talven mittaan syntyy siis yli 10 mm syvyiset urat.
Ei siis ihme, että mm. Kehä I vilkasliikenteisimmille osuuksille, joilla ajaa yli 100 000 autoa päivässä (toki useammalla kaistalla) pitää laittaa uutta asvalttia joka vuosi.
Asian voi ajatella myös niin päin, että miljoona jyrsijää, jotka ajavat talven mittaan keskimäärin 7 tkm, kerkiävät yhden talven aikana pilaamaan 7 000 km päällystettyä tietä. Jos päällysteen uusiminen maksaa 30 €/m, niin lystille tulee hintaa vaivaiset 210 M€. Jyrsijöiden aiheuttamien tuhojen vuoksi olisi aivan perusteltua periä jyrsimien käyttäjiltä vuotuinen 210 € käyttömaksu/haittavero!- oikeat talvirenkaat
Huppuppua kyllin, vai sitä mieltä ollaan, nyt tarttis sinunkin päivittää noita tietojasi, ei hiventätään vakuuta sepustuksesi. Ei niitä "jyrsimiä" kesällä käytetä, miksi tiet urautuvat silloin ja maalaukset häipyy. Lepuuttajapellet pitää laittaa maksamaan välinpitämättömyysveroa liikenneturvallisuuden väheksymisestä. Sellainen 500 €/vuosi vähintään.
- jyrsin=kiillotuskone
Ilmat pihisee myös jyrsijöiden väitteestä, miten jyrsimet karhentavat tienpintaa ja ovat siksi muka välttämätön apu oikeiden talvirenkaiden käyttäjille.
Tosiasiassa risteyksissä sudittelevat jyrsijät (se tuttu RAAAAAAPS ääni, joka säestää verkkaista liikkeellelähtöä) hiovat asvaltin pinnan sileäksi ja liukkaaksi!
"Generally, as a pavement ages the protruding rough, angular particles become polished. This can occur quicker if the aggregate is susceptible to abrasion or subject to excessive studded tire wear."
http://training.ce.washington.edu/wsdot/Modules/09_pavement_evaluation/09-7_body.htm#polished_aggregate
- hätäkakkaa pukkaa
Nyt pääsi jyrsijältä hätäkakka housuun. Tuohon tutkimukseen on kerätty aineistoa pääasiassa jenkeistä, mutta myös muualta, missä vain jyrsimiä käytetään. Mainitaanhan siellä Suomikin, eräänlaisena surullisena esimerkkinä.
Jos jyrsijältä taipuisi englanti, jyrsijä tietäisi, että jyrsimien käyttö on monessa maassa a) kokonaan kielletty tai b) sallittua ainoastaan talvikuukausina.
Yli hilseen näytti myös menevän se, että ilman nastarenkaita hlöauton aiheuttama tien pinnan kuluminen on merkityksetöntä! - oikeat talvirenkaat
Kyllä se oli lepuuttajapelle kun paskat väänsi housuunsa, haisee netin kautta tänne asti, jos kerran jenkeissä ei saa käyttää nastarenkaita niin miksi siellä tiet on noin surkeassa kunnossa, lepuuttapelleltä meni nyt viimeinenkin oljenkorsi. Ei vaan tullut selvitystä siihen seikkaan että miksi suomessa tiet urautuu kesäaikaan ja tiemaalaukset häviää, nastarenkaiden omistajatko niitä käy öisin höyläämässä vai mikä. Olisikohan se sittenkin joku toinen aiheuttanut.
Sitten noihin nimimerkkeihin, jyrsin on sellainen työkone/kalu millä jyrsitään ja työjälki on rosoista , ei sileää, eli jyrsimellä ei voi kiilloittaa. Ja mitä tulee talvikäyttöön rengastuksena niin nastarengas kyllä rikkoo lepuuttajapellen tekemän kiiltävän pinnan, silloin perässä tuleva toinen lepuuttajapelle saa taas läpsyttimillään paremman otteen tiestä. Yhteistyötähän tämä näkyykin sitten olevan, lepuuttajapellet kiilloittaa ja nastarenkailla ajavat karhentaa jäistä tien pintaa, mutta ei enää asfalttia.- jyrsijä=lukutaidoton
> jos kerran jenkeissä ei saa käyttää nastarenkaita
Eikö jyrsijä osaa lukea? Muutamassa osavaltiossa jyrsimien käyttö on sallittua ja näitähän tuo raportti käsittelee. Aika vahvasti tuntuvat kirjoittajat olevan jyrsimiä vastaan, vaikka tieteellisessä artikkelissa ei tietenkään tällaista suoraan sanota - esitellään vain kylmän viileästi jyrsimien aiheuttamia tuhoja.
Löytyypä sieltä myös maininnat siitä, miten jyrsimet estävät myös huokostettujen asvalttien, mm. desibeliasvaltin käytön.
Haluatko vielä jatkaa typeryytesi esittelyä, vai vetäydytkö jo nurkkaan nyyhkyttämään, armottomien faktojen edessä.
- automies
Mää en kyllä ainakaan usko että se on rekan vika että tiet on urilla, ite ajan semmosella ja voin sanua että ei passaa uriin.. matkustajan puolen rattaat kun kulkee urissa niin kuljetta puoli on pois uralta keskiviivan puolella..
- dösäri
mistähän mahtanee sitten johtua että raskas kalusto ei sovi näihin ajouriin,vaab toinen pyörä urassa toinen eheällä asfaltilla on ajettava
- finski huligan
Kun asuu saarella, missä on satamat molemmilla puolilla, niin on hyvä tarkkailla teiden kulumista sekä valtavaa venäjän rekkaliikenettä ja sen vaikutusta. Lisäksi henkilöautojakin virtaa päätiestöllä kulutusta aiheuttaen ihan kiitettävä määrä.
Havainnot ovat sen kaltaisia, että tien kulumisen syhyt jakautuvat selkeästi.
Kun rekat menevät kohti satamia sellaisia väyliä, missä on liikennevalot, niin aina 100 m ennen valoja ja niiden jälkeen on valtava tien kuluminen, kun rekat jarruttavat /kiihdyttävät . Tämä aiheuttaa pinnoitteen paikkaustarpeen ihan parin vuoden välein.Samoin satamiin johtavilla pääväylillä on kova kulutus muutenkin ja oikein kuumalla kesällä asfaltti jopa pursuaa sivuille aiheuttaen valleja. Nämä olivat siis selkeästi rekan aiheuttamia kulumia, mitkä ovat sitä selvemmin näkyvissä mitä kapeammaksi käytössä oleva tieura pakoteaan esim. keskikorokkeita käyttäen.
Sen sijaan muualla laveammalla väylällä selkeätä kuluttajaa on vaikeampi löytää, kun ajolinjat poikkeavat toisistaan. Moottoritiellä löytyy useasta kohtaa sekä paripyöräuria, että kapeamman raidevälin eli henkilöaujtojen jättämiä uria. Lisäksi motari on niin väljä ura että linjat hajaantuvat ja ovat näkyvissä vain paikoitellen. Erityisesti tämän havaitsee sateen aikana, kun uriin kertyy hieman vettä. Jos taas tarkastellaan vähäisempiä pääteitä, niin esim. tiellä 26 on selkeät henkilöautourat nähtävissä johtuen lähinnä tien kapeudesta. Lisäksi nastat ovat nyt jauhaneet urien pohjat vaaleiksi, jotgen ne erottuvat selkeästi. Rekkauria ei näy siitäkään huolimatta että autojenkuljetukset venäjälle on pakotettu juuri sille tieuralle, vaikka vaalimaalta menisi lappeenrantaan paljon vähäliikenteisempi tie. (No se sotkisi vaan vaaliman jo muutenkin ruuhkaista tieosuutta)
Kun venäjällä pakkasukon päivä lähestyy ja tili/kirjanpitokausi päättyy, niin vaalimalla on juuri ennen vuoden vaihdetta taas valdaisat ruuhkat, missä rekkajono ulottuu kauas haminan länsipuolelle. - joopa joo
finski huligan kirjoitti:
Kun asuu saarella, missä on satamat molemmilla puolilla, niin on hyvä tarkkailla teiden kulumista sekä valtavaa venäjän rekkaliikenettä ja sen vaikutusta. Lisäksi henkilöautojakin virtaa päätiestöllä kulutusta aiheuttaen ihan kiitettävä määrä.
Havainnot ovat sen kaltaisia, että tien kulumisen syhyt jakautuvat selkeästi.
Kun rekat menevät kohti satamia sellaisia väyliä, missä on liikennevalot, niin aina 100 m ennen valoja ja niiden jälkeen on valtava tien kuluminen, kun rekat jarruttavat /kiihdyttävät . Tämä aiheuttaa pinnoitteen paikkaustarpeen ihan parin vuoden välein.Samoin satamiin johtavilla pääväylillä on kova kulutus muutenkin ja oikein kuumalla kesällä asfaltti jopa pursuaa sivuille aiheuttaen valleja. Nämä olivat siis selkeästi rekan aiheuttamia kulumia, mitkä ovat sitä selvemmin näkyvissä mitä kapeammaksi käytössä oleva tieura pakoteaan esim. keskikorokkeita käyttäen.
Sen sijaan muualla laveammalla väylällä selkeätä kuluttajaa on vaikeampi löytää, kun ajolinjat poikkeavat toisistaan. Moottoritiellä löytyy useasta kohtaa sekä paripyöräuria, että kapeamman raidevälin eli henkilöaujtojen jättämiä uria. Lisäksi motari on niin väljä ura että linjat hajaantuvat ja ovat näkyvissä vain paikoitellen. Erityisesti tämän havaitsee sateen aikana, kun uriin kertyy hieman vettä. Jos taas tarkastellaan vähäisempiä pääteitä, niin esim. tiellä 26 on selkeät henkilöautourat nähtävissä johtuen lähinnä tien kapeudesta. Lisäksi nastat ovat nyt jauhaneet urien pohjat vaaleiksi, jotgen ne erottuvat selkeästi. Rekkauria ei näy siitäkään huolimatta että autojenkuljetukset venäjälle on pakotettu juuri sille tieuralle, vaikka vaalimaalta menisi lappeenrantaan paljon vähäliikenteisempi tie. (No se sotkisi vaan vaaliman jo muutenkin ruuhkaista tieosuutta)
Kun venäjällä pakkasukon päivä lähestyy ja tili/kirjanpitokausi päättyy, niin vaalimalla on juuri ennen vuoden vaihdetta taas valdaisat ruuhkat, missä rekkajono ulottuu kauas haminan länsipuolelle.Ja höpö höpö... vai että paripyöräurat :) rekkojen rengastus on sen verran kirjavaa, että ei niistä todellakaan voisi syntyä mitään paripyörä uria.
Kyllä siinä on ajettu henkilöautojen nastarenkailla ensi yhdet urat ja sitten uudet viereen.
- grg
Jos pääteillä kulkee hemkilöautojo suhteutettuna raskaaseenliikenteeseen n. 2/3 tai 3/4, ja henkilöautot käyttää nastarenkaita, nii mikä sitä tien pintaa kuluttaa!!! Itte oon menny sellasilla teillä johna ei just paskaakaa näy raskasta liikennettä (kierää valtateiden kautta). Ja tie on helvetin röpelööne ajolinjojen kohalta!!!!
- joopa joo...
Aika kehno provo.
Näkeehän se että urat ei tule rekoista, kun ne on henkilöautoje raideleveydellä.
Nastat on kuin syöpä.- pohvo krevo.
tuo perkeleen syöpä pitää kitkeä autoista irti. Juuri nyt nähtiin että edes nastaqummit eifät estä suurilta onnetttomuuksilta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1073195GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431177- 831152
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja521075Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351022- 67878
- 45867
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39862- 53857
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24831