Asun homekämpässä, jossa on voimakas sädesienen haju tarttunut kaikkeen. Kun nyt etsin uutta asuntoa niin ei todellakaan enää jaksaisi uusia koko irtaimistoa, minkä olen jo kertaalleen tehnyt edellisessä muutossa. En vain silloin tiennyt, että tämä uusi koti on vielä pahempi homeläävä kuin entinen.
Olen todella väsynyt tähän homekriisiin. Eilen illalla lapsi kertoi, että koulussa muut lapset ovat kiuasenneet, että hän haisee samalle kuin meidän koti. Tosiaan tämä haju on tarttunut vaatteisiin, hiuksiin ja kaikkeen. On myös äärettömän vaikeaa löytää uutta puhdasta asuntoa, ihan kuin jokapaikassa olisi homeita.
Sädesientä ei kai saa desinfioitua millään, joten mietin keinoja toimia. Tiedän että sädesieni tarttuu metalliinkin, mutta jos heittäisi pois vain patjat ja suurimman osan vaatteista ja säästäisi vaatteista tärkeimmät, joita on vaikea korvata. Kovat esineet kuten metalli ja lasi säilyisi, samoin lapsen muovilelut ja nallet (hän ei enää suostu luopumaan uudestaan, edellisellä kerralla tuli suuri suru). Paperit ja kirjat pitää säästää yms sekalainen tärkein tavara.
Olen yrittänyt keksiä keinoja tuon säästettävän puhdistamiseksi sädesienestä. Kun asiaa ajattelen, niin mikä tavara tahansa jonka kotiin tuo, voi olla homeisesta paikasta lähtöisin. Ja ulkona on homeita. Onko asuntojen homeongelmaan kehitetlty mitään luonnonmukaista ratkaisua?
Eli mitä jos ei yritä tappaa mikrobeja vaan yrittäisi korvata ne harmittomammilla. Mitähän tapahtuu jos pyyhkii vaikka muovilelut kloorilla (joka tappaa osan mikrobeista, muttei pahimpia) ja laittaa ne sitten ulos parvekkeelle päiväksi? Eikö siellä ole ilma täynnä luonnonmikrobeja? Korvaavatko ne nyt sitten ylivoimallaan lelujen mikrobit vai muuttuvatko lelut myrkyllisemmiksi, kun sädesienet alkavat puolustaa reviiriään noita tungettelijoita vastaan?
Jos uudessa kodissa ei ole homeita, mutta vie sinne noita vanhoja tavaroita, niin leviääkö vanhat homeet auttamatta uuteen kotiin? En usko olevamme vielä niin sairastuneita, että saisimme oireita yksittäisistä esineistä, vaan oireilun taustalla on läpihomeinen asunto.
Olen todella väsynyt tähän homekriisiin. Eilen illalla lapsi kertoi, että koulussa muut lapset ovat kiuasenneet, että hän haisee samalle kuin meidän koti. Tosiaan tämä haju on tarttunut vaatteisiin, hiuksiin ja kaikkeen. On myös äärettömän vaikeaa löytää uutta puhdasta asuntoa, ihan kuin jokapaikassa olisi homeita.
Sädesientä ei kai saa desinfioitua millään, joten mietin keinoja toimia. Tiedän että sädesieni tarttuu metalliinkin, mutta jos heittäisi pois vain patjat ja suurimman osan vaatteista ja säästäisi vaatteista tärkeimmät, joita on vaikea korvata. Kovat esineet kuten metalli ja lasi säilyisi, samoin lapsen muovilelut ja nallet (hän ei enää suostu luopumaan uudestaan, edellisellä kerralla tuli suuri suru). Paperit ja kirjat pitää säästää yms sekalainen tärkein tavara.
Olen yrittänyt keksiä keinoja tuon säästettävän puhdistamiseksi sädesienestä. Kun asiaa ajattelen, niin mikä tavara tahansa jonka kotiin tuo, voi olla homeisesta paikasta lähtöisin. Ja ulkona on homeita. Onko asuntojen homeongelmaan kehitetlty mitään luonnonmukaista ratkaisua?
Eli mitä jos ei yritä tappaa mikrobeja vaan yrittäisi korvata ne harmittomammilla. Mitähän tapahtuu jos pyyhkii vaikka muovilelut kloorilla (joka tappaa osan mikrobeista, muttei pahimpia) ja laittaa ne sitten ulos parvekkeelle päiväksi? Eikö siellä ole ilma täynnä luonnonmikrobeja? Korvaavatko ne nyt sitten ylivoimallaan lelujen mikrobit vai muuttuvatko lelut myrkyllisemmiksi, kun sädesienet alkavat puolustaa reviiriään noita tungettelijoita vastaan?
Jos uudessa kodissa ei ole homeita, mutta vie sinne noita vanhoja tavaroita, niin leviääkö vanhat homeet auttamatta uuteen kotiin? En usko olevamme vielä niin sairastuneita, että saisimme oireita yksittäisistä esineistä, vaan oireilun taustalla on läpihomeinen asunto.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En usko, että kovin leviää. Ei ainakaan meillä levinnyt, ei edes saastuneesta t-paidasta uuteen puhtaaseen vaikka oli samassa nipussa päällekkäin. Saastunutta ei saatu puhtaaksi edes useilla pesuyrityksillä.
Mutta jollei niitä saa millään puhdistettua ja olet juuri "niille" toksiineja tuottaville homeille, mikrobeille tai myrkyille altistunut mitä kamoissasi on, niin oireita siitä varmaankin saat jatkossa myös jollei selvää toipumista pääse tapahtumaan.
Ei ne mihinkään haihdu jos ovat papereihin, kirjoihin ja muoveihin tai huokosiin aineisiin tarttuneet. Ei parvekkeella eikä saunassa 80 astetta useita tunteja kuumentamalla. Ei viinalla eikä millään toisellakaan aineella. Kokeilin usean kuukauden ajan pelastaa kamojani, mutta en kuluta vähäistä aikaani enää tuohon yritykseen. TURHAA AJAN JA KEMIKAALIEN TUHLAUSTA huokosista aineista. Metallit ja lasit oli hepompaa. Kovat pinnat mitkä oli hyvin lakattu jäi vielä kysymysmerkiksi koska heitin loputa ne menemään.
Tässä asiaa:
http://homepakolaiset.fi/13_myytti.html
Joku terve voi niiden kamojesi kanssa olla oireilematta, mutta kukaan ei voi sanoa kuinka kauan.
Vaiketa kysymyksiä ja vaikeita juttuja mitä eivät valitettavasti tajuu rakennusvirheitä tekevät ja rakennuskorjausvirheitä tekevät ihmiset.
Eivät myöskään ihmiset jotka veden kanssa läträävät asunnoissa ja muualla sisätiloissa aiheuttaen kosteusvaurioita.
Soita Risto Salin
http://www.inspectorsec.fi/
Siellä on tällä hetkellä se viimenen tieto ja "totuus". Ainakin aito meininki auttaa sairastuneita. Ilmaiseksi ei mitään saa eikä keneltäkään apua mikä varmasti auttaa näissä ongelmissa.
Kenen syy, että teille näin pääsi käymään. Syylliset esiin ja syylliset vastuuseen. Sehän olisi tulevaisuudessa oikeusturvamme ja sen vvakuutusturwamme kannalta se paras vaihtoehto.
Luulisin että tuo tarttumisilmiö on ihan homelaji tai-tyyppikohtainen.
Meillä vanhaa tavaraa jos otettiin uuteen asuntoon, herkästi levisi vaatekaapissa viereisiin vaatteisiin, sekä kaappeihin, hyllyihin ja jopa tapettiin. Mut eiköhän sen sitten tapauskohtaisesti tule huomattua. Jotkut vakuuttelevat ettei tartu, mut meillä tarttui, joten luulisin että riippuu ihan siitä mitä hometta on.
Ajattelin lähinnä, että jos jossakin on x määrä mikrobeja, niin voisiko ns. pahat mirkobit korvata hyvillä jollain tavalla. Ehkä ei onnistu.
Kloriittia ym vastaavaa puhdistukseen, niin miten oikein käykään, korvataanko hyvät pahemmilla?
Penetrox-PF niin pilkotaan pienemmiksi ja vaarallisemmiksi.
"DNA:n pilkkominen hydroksyyliradikaaleilla".
http://www.heli.fi/HomeenDesinfiointi/Biosidienkayttojavaikutus/
Siinä sitä haastetta onkin "pahat mikrobit korvataan hyvillä". Miljoonamies joka tuon ensimmäisenä keksii.
Luoja on luonut hyvät mikrobit, ihminen on rakentanut liian tiiviit asunnot osittain vaarallisistakin (kastuessaan ja homehtuessaan) rakennusmateriaaleista suuressa viisaudessaan.
Ongelman juurille jos palataan.
"Mikään viranomaisohje ei suosittele kosteusvauriomikrobien kasvustojen jättämistä paikoilleen. Vesihöyryn ja erilaisten kemikaalien ruiskuttaminen rakenteisiin ei ole ratkaisu homeaongelmaan vaan rakenteet tulisi aina avata ja poistaa mikrobeilla saastunut materiaali. Kasvustojen kemiallinen käsittely voi johtaa entistä vakavampiin terveysongelmiin. Myöskään pelkkä kuivaus tai kuumennus ei ole homekorjaus. Kuivat ja kuolleetkin itiöt ovat terveydelle haitallisia. Huolellisen korjauksen jälkeen on vielä huolehdittava jälkisiivouksesta, jossa pinnoille laskeutunut pöly poistetaan mekaanisesti".
http://indooraid.com/?page_id=86
Kotikonstit tuohon "mikrobivaihtoon" on aika vähissä. Mistä niitä hyviä mikrobeja edes saadaan riittävästi ja pysyvästi kun asiantuntijat sanoo voimakkaampien ja myrkyllisempien vievän voiton kosteusvauriorakennusten sisäilmassa missä mekin ihmiset ennemmin tai myöhemmin jäämme "hopialle".