Olen sairastanut bipolaarista oireyhtymää jo kaksi vuotta. Muistan kun aloitettiin lääkitys, olin kuin zombie... Painoa kertyi kolmessa kuukaudessa kolmekymmentä kiloa. Olen saanut itseltäni pois 17 kg ja fyysinen terveys on parantunut huomattavasti.
Kuitenkin edelleen olen erittäin pysähtynyt, kädet tärisevät ja ajatuksenkulku on erittäin hidasta. Uusiin ihmisiin en voi tutustua koska he tuomitsevat heti. Onneksi kuitenkin oikeat ystävät ovat pysyneet rinnallani koko sairauden ajan. Kiitokset heille!
Kuitenkin edelleen olen erittäin pysähtynyt, kädet tärisevät ja ajatuksenkulku on erittäin hidasta. Uusiin ihmisiin en voi tutustua koska he tuomitsevat heti. Onneksi kuitenkin oikeat ystävät ovat pysyneet rinnallani koko sairauden ajan. Kiitokset heille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla meni puol vuotta, että kunnolla tottui ketipinoriin. Aamut olivat ihan zombie oloissa. Nyt ei onneks enää. Jossain vaiheessa tuntui, että eihän tälleen pysty elämään, kun oli niin tokkurainen olo. Ja paino tuli lisää 10 kiloa, sekin nyt pysähtynyt. Minua toi painon lisäys ei haitannut, koska olin aivan liian laiha ja nyt siis näytän paljon terveemmältä. En sitten jaksaisinko itse olla kuin hidastetusta filmistä koko ajan. Oisin varmaan pyytänyt lääkkeitten vaihtoa...
Tuo uusiin ihmisiin tutustuminen, en oikeesti uskoa, että kaikki tuomitsevat ainakaan suorilta. Jokaisella kumminkin on omat "salaisuutensa". Ystävät on tärkeitä ja niitten avulla selviää helpommin.