"Sodan säännöt"

Jo antiikin Kreikkalaiset asettivat sodankäynnille joitakin rajoituksia: esimerkiksi vihollisen juomavettä ei saa myrkyttää. Biologiset aseet ovat yhä kiellettyjen sodankäyntikeinojen listalla.

Myöskään puolustuskyvyttömien siviilien surmaaminen ja panttivankien kaappaaminen on kiellettyjä.

Ongelmana vain on, että edistykselliset armeijat ja joukot eivät tunnusta näitä rajoituksia. Kun Stalin aloitti vastahyökkäyksen saksalaisia vastaan, ei sodan sääntöjä enää tarvinnut noudattaa. Puna-armeija teki terrori-iskuja vihollisen selustaan ja ryösteli ja raiskasi siviilejä: myös Suomessa, mm sallan ja kuusamon alueella.

Puna-armeija myös sai käskyn raiskata noin 3 miljoonaa naista: Baltiassa, valko-Venäjällä, Puolassa, Ukrainassa ja tietenkin Saksassa. Raiskatuksi tuli myös Saksasta vapautuneet Neuvostoliiton sotavangeiksi jääneet naiset, jotka olivat moiselta kohtelulta säästyneet koko vankinaolemisen ajan.

Panttivankien kaappaminen ja kidutus on ollut olennainen osa Tzetsenian sotaa: Venäläiset sotilaat hankkivat kisristämällä suuria summia: kaapattu pannaan maakuoppaan, jossa selviää korkeintaan viikon: sen verran on aikaa maksaa noin omakotitalon verran vapautuksesta: myöhemmin ruumiin saa haudattavaksi halvemmalla jos rahoja ei saa kokoon ajoissa.

Ja koska nämä edistykselliset sodankäyntitavat ovat yhä tuomitsematta, niin jokainen sissiliike voi omaksu edistykselliset sodankäyntitavat ja luotaa siihen, että ainakin Euroopasta löytyy vasemmistolaisia, jotka paasaavat , että vain USAn sotatoimet tulee tuomita ja tietenkin myös Israelin.

Siksi Gaddafkin suojasi asemansa naton iskuilta siviilien muodostamalla ihmiskilvellä: jokainen siviiliuhri sai Euroopan vasurit rääkymään kaduilla ja kujilla: mutta kun Gaddafin tarkka-ampujat teurasti mielenosoittajia, asiaa pidettiin hyväksyttävänä.

NINEL