Onko täällä ketään jolla olis diagnoosina epätyypillinen masennus? Luin netistä oireden kuvauksen ja vastaa mun tilannetta melkeen täysin. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ama00013&p_teos=ama&p_osio=103&p_selaus=15414
Ruokahalun lisääntyminen, lihominen ja Wikipediassa lisäksi mainittu sosiaalinen vetäytyminen on juuri mitä mulle on tapahtunut. Pitäis varmaan kysäistä lääkäriltä mitä mieltä hän on. Mietin vaan, että onko täällä muita joilla on toi diagnoosina ja jos on, niin voisitko kuvailla oireitasi hieman?
Ruokahalun lisääntyminen, lihominen ja Wikipediassa lisäksi mainittu sosiaalinen vetäytyminen on juuri mitä mulle on tapahtunut. Pitäis varmaan kysäistä lääkäriltä mitä mieltä hän on. Mietin vaan, että onko täällä muita joilla on toi diagnoosina ja jos on, niin voisitko kuvailla oireitasi hieman?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koin, että vähän jokaisesta ryhmästä joitakin ominaisuuksia.
Ihan kuin minä
Minulla diagnoosina epätyypillinen masennus. Hoitona moclobemid, korvavalo - ja tämä toimii tähän vaivaan! - ja liikunta. Lepoa tulisi olla myös tarpeeksi, mutta itselläni ei tässä elämäntilanteessa onnistu.
Oireina nuo tyypilliset yllämainitut ja varsinkin ajatusten hitaus (=mistään ei tajua mitään) ja motorinen kömpelyys vaivaavat - kun tämän kanssa elää 15 vuotta ja saa lääkityksen kohdalleen, tuntuu jo paremmalta. =)
Alussa minulla oli varmasti mukana myös sitä toista masennusta -johtuiko tästä taudista? - mutta ajatusmallien muuttaminen toimi ja nyt voisi sanoa, että biologisella pohjalla mennään.
Etsimällä ja löytämällä itselle sopivat hoitomuodot saat varmasti helpotusta sairauteen.
Olen kokenut samoja oireita, vaikka diagnoosi on vakava masennus. Masennusoireitten kirjo on suuri, mutta tärkeintä olisi löytää sopiva hoito ja itsehoito. Pelkät lääkkeet ei auta, sillä itse tunnistan ainakin "ajatusvirheet -tai asennevirheet" itessäni, joitten muutaminen on pitkällinen prosessi. Se vaatii omaa ponnistelua ja just elämäntapa muokkausta.
Rentoustusohjelmat, paljon happea ja liikuntaa ja päätöksissä pysymistä sekä omalle hyvin voinnille tärkeitten asioiden tunnistaminen (ja niistä kiinni pitäminen) ovat auttaneet, vaikka taisto jatkuu (10-v. eka masennusjakso, tosin välillä ihan terveitäkin jaksoja ja työelämää 20 v.).
Olen hidastanut omaa elämäntahtiani suosiolla, nukun päiväunia (jos saan nukutuksi), yritän tehdä asioita niin että ne lähetevät minusta itsestäni käsin (ei tositen odotuksista). Elämä on välillä aika yksinäistä, hitaalla vaihteella, mutta välillä on jo hyviäkin päiviä. päivä kerrallaan.
Tsemppiä kohtalotovereille!