Moi!
Itselläni on yläpaloinen kattila ja mietityttää millä nopeudella pumpun "säätö" pitäisi olla?
- Kun lämmitän puukattilaa pumpun nopeuden ollessa 1:llä on kattilan lämpö ~80 astetta ja kun vaihdan pumpun nopeuden 2:lle niin silloin vesi kiertää tuplaten nopeammin (kattilan ja varaajan välillä), jolloin kattilan lämpö tippuu ~75 asteiseksi.
Eli kysymys kuuluu: Kumpaa nopeutta on hyötysuhteeltaan parempi käyttää 1 vai 2:sta?
Vielä selvennykseksi kun alan lämmittää kattilaa, varaajan alalämpö on noin 40 astetta ja ylälämpö noin 60 astetta.
Itselläni on yläpaloinen kattila ja mietityttää millä nopeudella pumpun "säätö" pitäisi olla?
- Kun lämmitän puukattilaa pumpun nopeuden ollessa 1:llä on kattilan lämpö ~80 astetta ja kun vaihdan pumpun nopeuden 2:lle niin silloin vesi kiertää tuplaten nopeammin (kattilan ja varaajan välillä), jolloin kattilan lämpö tippuu ~75 asteiseksi.
Eli kysymys kuuluu: Kumpaa nopeutta on hyötysuhteeltaan parempi käyttää 1 vai 2:sta?
Vielä selvennykseksi kun alan lämmittää kattilaa, varaajan alalämpö on noin 40 astetta ja ylälämpö noin 60 astetta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eikö systeemissä ole termostaattia joka ohjaa veden virtausta kattilan ja varaajan välillä? Se aukeaa esim 72 tai 76 tms asteessa jolloin vesi vaihtuu kattilan ja varaajan välillä. Jos kyllä niin II asento parempi, lämmityksen loppuvaiheessa varaajasta tulee jo lämpimämpää vettä kattilan suuntaan ja silloin ei I asento riitä
Tuo 75 astettakaan ei ole liian kylmä - jos kattila menee kylmemmäksi se alkaa kerätä pikeä konvektoreiden pinnalle kun yläpalokattilat eivät polta puhtaasti puuta..
Kuinka hemmetin tehokas pumppu sulla siinä on? mulla on uusi 25/6 kiertovesipumppu, kolme säätöasentoa, eikä se kolmonenkaan riitä, vaan vesi yrittää kiehua, jos suljen sekoituksen, ei ole siitäkään juuri mitään apua, tämä laite on muuttunut lähinnä käsittämättömäksi. Ylis100c on varaajaan menevä vesi, palamista täytyy rajoitaa, imuilmaa pienentämällä, yhtä solaamista nykyään koko lämmitys..
Moi!
Itselläni on termovar 72 latauspaketti, hommattu kesä 2011. Nyt alkaa lämmityskausi ja kyselisin parasta mahdollista hyötysuhdetta.
KyrpäOttasjo: Minkälainen varaajan ja kattilan välinen putkitus? Meneekö vesi termostaattiventtiilin kautta varaajaan?
Kokemuksesta voin kertoa, että esim. Grundfos 25-60 on liian pieni teholtaan kattila/varaaja järjestelmään. Sillä toki lämmittää, mutta ei ongelmitta. Taas 25- 80 on jo riittävä ja vaikeissakin tilanteissa pumpun teho riittää.
Jos pohdintasi on totta, niin tuo viittaa juuri alitehoiseen kiertovesipunppuun. Ylitehoisesta kiertovesipumpusta ei ole haittaa.
Pohdin alle 50kwh tehoisia kattilajärjestelmiä.
Kyllä menee, tuuman putkilla, siitä thermostaati paikkeilta lähtee sekotushaara latauspumppuun, jolla siis esilämmitetään kattilaan menevää vettä. Vaikka laittaisin sen kiinni, joten kattilaan menisi jotain 40c, tai kylmempää vettä, alkaa vesi kiehua kattilassa, ja autom ilmaus tietysti puhaltaa hulluna varaajaan menevästä putkesta. En voi ladata pesää täyteen, kuten aimmen, vaan tää keittämisen protina kuuluu kyllä hyvin aisään putkia pitkin. Lämpömittari siellä alhaalla, latauspumpun seutuvilla, voi näyttää melkein mitä vaan, pienellä veden lisyksellä, joka on siihen samaan putkeen, saan tilanteen rauhoittumaan, ainakin vähäksi aikaa, yleensä, toki se vesi sitten tulee varosta lattialle, koska järjestelmä on täynnä, varaaja 2m3 paisuntaa 250l, kaiken pitäis olla ihan ihanteellisesti.. Kattilana arimax, tehoja siinä ainakin riittää..
>>Vaikka laittaisin sen kiinni, joten kattilaan menisi jotain 40c, tai kylmempää vettä, alkaa vesi kiehua kattilassa, ja autom ilmaus tietysti puhaltaa hulluna varaajaan menevästä putkesta.
jeps, siitä se lähtee, ihan thermostaatin juuresta, se kattilasta lähtö lienee 2", supistuu sitten tuumaan ja varttiin, sillä on meno varaajaan, ja paluukin, lataupumpulle asti, jossa se supistuu 1" putkeksi.
Putkiin on vaihdeltu venttiileitä, vuotavien tilalle, ja lisätty tuota paisuntatilaakin.
Mietinkin, että jos varaajan päältä tuleva ilmaus onkin rikki, eli siellä on runsaastikin ilmaa, niin eikös silloin tapahdu juri noin, että veden jäähtyessä, ja paineen laskiessa, varaajasta tulisikin ilmaa tuota varaajaan menevää putkea pitkin takaisin päin, kattilan yläosaan, ja siellä oli aina, kuin ilmatasku, lämmityksen alkaessa.... pitää testata, alkaa irroitta kys ilmakelloa, kunnes sieltä kierteen välistä tulee joko vettä tai ilmaa, jos vettä, ilmakello toimii, jos ilmaa, kello kokonaan irti, ja uusi tilalle.
Noinhan se menee?? testaan huomenna, kun lämmöt on alhaalla..
Niin, jos järjestelmää remontoidaan ja sen yhteydessä poistetaan vettä, niin ensimmäinen toimenpide täyttämisen yhteydessä on ilmata järjestelmä varaajan/järjestelmän yläosasta.
Tuon jälkeen aloitetaan lämmitys.
Kyseessä on siis suljettu järjestelmä kuvauksistasi päätellen?
niin no, putkimies siinä viimeksi oli, painemittaria lähinnä seurattiin, ei niinkään sitä, mistä ilmauksesta se ilma poistui, tai kolmehan noita on, aika lähekkäin vielä, korvakuulolta voi kyllä erehtyä, mikä niistä suhisee!
Jos vähääkään ymmärrät, niin vedentulo ilmauslaitteesta ilmauksen aikana kertoo ilmauksen onnistumisesta. Tämän voi suorittaa/varmistaa ihan käsin, vaikka olisi ns automaattinen versio.
Ei millään pahalla, mutta moni tekijä kertoo, ettei sinulla ole koko järjestelmää vai oletko todellisesti ulkopuolella koko asian ymmärtämisen. Suljetusta järjestelmästä karkaa jo paineet, jos nestettä poistuu kuvaamallasi tavalla.
Ei sun ainakaan lotota kannata, meni tuo niinpaljon mettään. Testasin aamulla sitä kelloa, vesi sieltä heti tuli, joten joku muu siinä pännii, että vesikierto on niin vaivalloinen. Kyseinen kattila on ollut talossa jo 8v, heikommallakin pumpulla pärjättiin, vielä toissavuonna, viimetalvena alkoi tämä kiehuttaminen, ja tänä syksynä lisättiin toinen paisunta, ja vaihdoin isomma pumpun, kun putkari sitä suositteli, vaan tästä ei ole apua., missä vaiheessa olen sanonut, että järjestelmästä katoaa vettä? "jos nestettä poistuu kuvaamallasi tavalla. "
No, ei tämä mikään uskonasia ole, älä lue, jos et lukemaasi ymmärrä!
>> missä vaiheessa olen sanonut, että järjestelmästä katoaa vettä? "jos nestettä poistuu kuvaamallasi tavalla. ">alkaa vesi kiehua kattilassa, ja autom ilmaus tietysti puhaltaa hulluna varaajaan menevästä putkesta.
ok, ja kiitos, oon aatellu että siellä putkessa oleva thermari, avautuu, tai ei, vaan ei mitään siltä väliltä, kuten nyt siis tekee. päästää vettä varaajaan, niin, että mittari näyttää menovedessäkin yli sata, 110, jne. vaikka pistän sekoituksenkin kokonaan kiinni, niin superominaisuus, kattilassa vaan jatkuu. asiasta kolmanteen, mitä virkaa on koko thermostaatilla, koska toinen, sähköinen, hoitelee pumppua, ja se kyllä toimii asiallisesti. Käykö käytännössä niin, että pata kiertää vapaakierrollakin liikaa, jos siellä ei ole tuota mekaanista thermostaattia?
sä ja sun kokemus, tollanen pumppu siirtää 4m3 vettä tunnissa, pitäis riittää joka helvetin pataan tässä maassa, jos kyseessä on okt varaajat/kattilat.
Mutta,- kun tuo 4m3 /h veden siirto ei riitä lämmityksen lopussa eli pumpun teho tulee olla yli 5m3/h.
Siis tilanteessa, kun varaajan ja kattilan lämpötilaero on enää reilusti alle 10 astetta,- joka on hyvin yleinen tilanne.
Siis, jos on n 50kw/h kattilan teho ja lämpötilaero on 8 astetta, niin pumpun teho tulee olla yli 5.2m3/h. Grundfors 25-80 on jo riittävä,- mutta 25-60 ei. Toki tuolla pienemmälläkin lämmitys onnistuu, mutta varovaisuutta se kaipaa lämmityksen lopussa.
Kyllä se 25-60 riittää kun asennetaan kattilaan vedonsäädin joka vähentää kattilan tehoa mikäli kattilaveden lämpötila meinaa nousta liikaa.
Ool rait, vaihdoin sen thermarin sinne, sen myötä onkin kattilan hyperominaisuudet muisto vain, latauspumppu kakkosella, silti thermari sulkee kiertoa välillä, no se hyväpuoli on, että myös alalämmölle tapahtuu jotain, eikä vaan ylälämmölle. Thermari uuden tiivisteen kera 18€, joten pienestä on homma kiinni, eipä keitä enää, arimax 240.
Totta, mutta en ole innostunut kitupoltosta ja siten hormin/kattilan nokeentumisesta. Molemmista pumpuista on kokemuksia ja suuremmalla pumpulla saa huolettomasti varaajan 100 asteiseksi,- ilman kattilan kiehumis vaaraa.
Toki pienemmällä pumpullakin selviää, mutta lämmityksen lopussa kiehumisvaara ilmeinen.
Hormi ja kattila ei nokeennu mikäli polttotapahtuma on puhdas. Siihen ei tosin päästä yläpaloisilla kattiloilla jossa koko panos kaasuuntuu kerralla eikä toisioilma tavoita kaasua joten konvektoreihin menee kaikki paska kerralla.
Liekin pitäisi olla kolmanneksen kuumepi oikeassa palotapahtumassa verrattuna yläpaloisen tarjoamaan liekkiin.
Järjestelmnässäsi lienee termostaatti, mutta onko siinä myös ns sekoitus järjestelmä, jossa kattilaan tuleva veden lämpötilaa nostetaan yli 60C. Jos on molemmat, niin hyvän toiminnan tae on riittävän tehokas kiertovesipunppu ja yli suuri veden kiertäminen ei ole mahdollista.
Kun lämmityksen lopussa varaajasta tuolevan veden lämpötila on jo korkea, niin tässä tilanteessa toiminta vaatii ehdottomasti tehokkaan pumpun kiehumisen estämiseksi.
Siis varaajan lämmityksen aikana riittävän tehokas vedenkierto mahdollistaa tasaamaan kattilan lämpötilaa ja tämä on juuri se tavoite. Kuuman veden termostaatti ohjaa varaajaan ja varaajasta tuleva haalea vesi sotkeentuu tehokkaasti kattilan kuumaan veteen.
Huonossa vedenkierrossa lämpötilojen tasaaminen tuottaa ongelmia ajatellen lämmityksen loppuvaihetta.
V.1981 asennin talooni 3000 l varaajan, Arimax 60 happoteräs kattilan ja 300l avoimen paisuntasäiliön. Varaajan liitännät 2" putkilla, paluuputkeen liitetty latauspumppu sekoitushanoineen 1" putkella. Latauspiirin kohta suljettu avattavalla hanalla 2" putkessa. Kattilan päällä lähtöön sorvailin termostaattipesän nestekaasupullon metallihatusta johon sopi kuorma-auton termostaatti ( 70 astetta ). Latauspumpun sähköinen termostaatti oli myös kattilan päällä. Latauspumpun sekoittajahanaan liitäntä termostaattipesästä.
Lämmittäessä latauspumpun termari 80 asteessa. Jos oli alle 70 astetta, itki paisuntasäiliö vettä surutta hukkaputkestaan. Tuo latauspiirin ohitusventtiili oli tarpeen sähkökatkoksen aikana vapaakierron saamiseksi jos tuli oli kattilassa. Pelasi hienosti mutta......
Arimax 60 happoteräskattilassa oli paha suunnitteluvirhe. Tulipesä oli happoterästä ja muu normaali rautaa. Tuo lämpölaajeneminen kun on erilaista, ratkesi pesän ja vesitilan liitos jatkuvasti. Hitsailin moisia vuotoja liki kolmekymmentä vuotta kunnes muutama vuosi sitten heitin pihalle moisen.